Siirry pääsisältöön

Zadie Smith: Risteymiä

"Kas vain: oikeanpuoleinen aita vetelee viimeisiään. Kerrostalon muratti tunkeutuu raoista ja tukahduttaa kaiken mitä Michel yrittää kasvattaa, lukuun ottamatta omenapuuta, joka kasvaa omin avuin heistä kenestäkään piittaamatta."
Zadie Smith: Risteymiä (WSOY 2013)
Englanninkielinen alkuteos NW julkaistu 2012
Suomentanut Irmeli Ruuska
347 sivua
Kun otin esiin Zadie Smithin teoksen, huomasin etukansiliepeestä, että Smith on kirjoittanut myös kirjan Valkoiset hampaat. Siinä on taas yksi kirja, joka kuulostaa etäisesti tutulta mutta jota en muista. Onneksi nykyään voin blogini ansiosta tarkastaa, onko joku kirja luettu vai ei! Valkoisista hampaista en sen sijaan ole edelleenkään varma, mutta jatkossa tiedän, että Risteymiä-romaanin olen lukenut.

Risteymiä on erikoinen romaani, joka sijoittuu Lontooseen. Erikoisen romaanista tekee se, että se on jotenkin tajunnanvirtamainen ja iloittelevan hyppelevä. Välillä en ole varma, olenko pysynyt aivan täysin perillä tapahtumien kulussa, mutta sitten totean, että ei sillä ole niin suurta väliäkään. Tärkeintä on tunnelma.

Kirja muodostuu luvuista Vierailu, Vieras, Isäntä, Risteys ja Vierailu. Ensimmäisessä luvussa päähenkilö on Leah, joka on naimisissa Michelin kanssa ja päätyy auttamaan Sharia, joka pyytää kolmeakymmentä puntaa. Tämä episodi kulkee mukana ensimmäisessä luvussa pitempäänkin. Natalie ja Nathan esiintyvät ensimmäisessä luvussa myös. Toisessa luvussa etualalle astuu Felix, joka on raitistunut ja haluaa saada elämänsä raiteilleen. Isäntä muodostuu lyhyistä katkelmista, joissa kerrataan Natalien ja Leah´n lapsuutta ja nuoruutta. Neljännessä luvussa Natalie ja Nathan tapaavat unenomaisessa vaeltelussa ja viimeisessä luvussa palataan tavallaan alkuun. Kaikkien neljän, Leah´n, Natalien, Felixin ja Nathanin tiet risteävät lopulta.

Risteymiä on herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja jopa hämmennystä. Hämmennystä tunsin minäkin, sillä en tosiaan aina pysynyt täysin mukana. Jollain tapaa kuitenkin nautin hyppelevästä rakenteesta ja rennon ilakoivasta otteesta. Rosoiseen Luoteis-Lontooseen sijoittuvaan tarinaan tyyli sopii mielestäni mainiosti. Aivan kuin minua ei olisi -romaanin jälkeen kaipasin kipeästi jotain kevyempää, vähemmän ahdistavaa luettavaa. Risteymiä täytti tarpeeni hyvin.

Tästä teoksesta ovat kirjoittaneet myös Kirjavinkkien Salla, Ilselän Minna ja Mafalalan Anna.

Kommentit

  1. Olipas mielenkiintoista lukea tämä kirjoituksesi. Luin tämän noin vuosi sitten englanniksi ja lukemiseen meni aika kauan aikaa, kun oli juuri silloin paljon muutakin. Mieltäni on vaivannut juurikin se, että en oikein pysynyt tämän suhteen kärryillä ja ajattelin, että johtui ehkä siitä, että tosiaan luin tätä niin hitaasti.

    On muutamia kirjoja, jotka haluan lukea uudestaan nähdäkseni, onko lukukokemuksen hajanaisuus miten pitkälti ollut kiinni minusta. Tämä on yksi niistä.

    Valkoisista hampaista pidin kovasti, mutta sitten taas Nimikirjoitusmiehen kanssa mulla oli myös vaikeuksia, enkä siitä innostunut. Kauneudesta on hieno, mutta senkin kohdalla on jonkunlainen mutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin, että tämä kirja voisi olla hyvä lukea joskus uudelleen. Luulen, että se voisi avautua toisella lukukerralla paremmin.
      Normaalisti en pidä kovin fragmentaarisista teoksista, mutta nyt joku tässä teoksessa viehätti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat