Kirjakaapin kummitus

Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus innosti sotakirjallisuuden pariin Ihminen sodassa -haasteen merkeissä. Aivan mainio haaste, jonka myötä luin sykähdyttäviä, vavahduttavia ja mieleenpainuneita teoksia - onnistuipa joku kirja yöunetkin viemään. Luin haasteeseen yhteensä 16 kirjaa, ja urakallani ansaitsin kenraalin arvon. Lukemistani kirjoista haluan erityisesti nostaa esille Väinö Linnan hienon Pohjantähti-trilogian, jonka osat laskin tässä haasteessa yhdeksi kirjaksi. (Postaukset löytyvät täältä , täältä ja täältä .) Olen iloinen, että vihdoin sain trilogian luettua, sillä niin kauan se on lukulistallani oleillut. Lukuelämys oli hieno. Kaikessa kauheudessaan mieleeni painuivat Slavenka Drakulićin Aivan kuin minua ei olisi  ja Terhi Rannelan Punaisten kyynelten talo . Molemmat kertovat tärkeää tarinaa siitä, miten kammottavia asioita tässä maailmassa on tapahtunut ja voi tapahtua. Olisi helpompaa sulkea silmät ja kieltäytyä tiedosta, mutta se ei ainakaan ole keino ...

"Ensimmäinen lennätys, ensimmäinen kerta, kun Frans tunsi merkillisen, pakahduttavan tunteen avatessaan kämmenensä ja laskiessaan linnun lentoon. Siinä hetkessä täyttyi riemusta ja tunsi itsensä hyväntekijäksi, lähes vapahtajaksi. Samanaikaisesti kun kuuli siipien iskut ja näki linnun etääntyvän hetki hetkeltä kauemmas, tiesi, että lintu palaisi. Sillä oli mahdollisuus mennä, mahdollisuus valita, ja kaikista vaihtoehdoista se valitsi oman lakkansa." Heli-Maija Heikkinen: Viestikyyhkyupseeri (Minerva 2014) 217 sivua Heli-Maija Heikkisen esikoisromaanin Viestikyyhkyupseeri päähenkilö on Frans Jokimies, joka työskentelee Suomen puolustusvoimien palveluksessa kyyhkysten kasvattajana ja kouluttajana. Jokimies näkee kyyhkysten suuren merkityksen viestinviejinä sodan keskellä, mutta joillekin muille kyyhkyset edustavat lähinnä mahdollista ateriaa. Frans on naimisissa Anjan kanssa, joka on lahjakas pianisti ja haluaisi saada oman lapsen mutta kantaa kohdussaan tyhjyyttä. Vuo...

"Vallankumouksen äidit on kutsuttu keittiöistään, askareistaan, näyttämään ulkomaalaisille arvovieraille, kuinka hallintoa rakastetaan, kuinka onnellisia he ovat maidosta ja rauhasta, jotka se on tuonut heille. Vallankumous tarvitsee naisia näyttääkseen inhimilliseltä." Nadifa Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha (Atena 2014) Alkuteos The Orchard of Lost Souls  2013 Suomentanut Heli Naski 283 sivua Nadifa Mohamedin romaani Kadotettujen hedelmätarha on tarina somalialaisista naisista. Deqo on yhdeksänvuotias, siis vasta matkalla naiseksi, mutta ikäänsä nähden kovia kokenut. Hänen syntyperänsä on vääränlainen, ja tyttö joutuu jatkuvasti taistelemaan olemassaolonsa puolesta. Deqo toivoi syvästi, että hänellä olisi toinen ja kolmas nimi; hän ei rupeaisi ahneeksi ja pyytäisi Jumalalta koko seitsemäntoista nimen abtirisia , vain kaksi lisää sallisi hänen röyhistää rintaansa ja julistaa ihmisille, että hän on olemassa. Kawsar on leski, jonka menneisyyden trauma saa hänet t...

"Katonlappeessa oli palopommin korventama reikä. Pommi oli pudonnut alas höyhenpatjan päälle ja tehnyt siihen kuopan - se oli kuin haavainen sääri. Ullakolla tuntui vieläkin palaneiden ja kostuneiden höyhenten kitkerä haju." Sarah Waters: Yövartio (Tammi 2007) Englanninkielinen alkuteos The Night Watch 2006 Suomentanut Helene Bützow 509 sivua Sarah Waters oli minulle tuntematon kirjailija, kunnes sattumalta tartuin hänen teokseensa Vieras kartanossa . Pidin romaanista paljon, ja se innosti minut tutustumaan kirjoittajansa muuhunkin tuotantoon. Kirjastosta löysinkin romaanin Yövartio . Romaanin keskiössä on joukko lontoolaisia: Kay, Helen, Viv ja Duncan. Kirja alkaa vuodesta 1947, kun sota on jäänyt taakse ja on jälleenrakennuksen aika. Kay on yksin, ja Viv huomaa hänet kadulla haluten malttamattomana kohdata naisen uudelleen. Duncan on päässyt pois vankilasta ja asettunut muualle kuin isänsä luokse. Helen kärsii mustasukkaisuudesta suhteessaan tyttöystäväänsä Julia...

"Lähtiessäni laskin käteni Alman kädelle. Silloin Alma raotti huuliaan ja kuiskasi sen lauseen: - Etsi isä." Venla Hiidensalo: Karhunpesä (Otava 2014) 480 sivua Venla Hiidensalon romaanin Karhunpesä  keskiössä on Matalena, valokuvaaja, joka palaa ulkomailta Suomeen ehtiäkseen vielä tavata mummunsa Alman, joka makaa sairaalassa. Alma pyytää pojantytärtään selvittämään, mihin Voitto-isä aikoinaan katosi, ja Matalena ryhtyy työhön. Yhden ihmisen vaiheiden selvittäminen johtaa monisyiseen tarinaan, joka ulottuu koskettamaan monia ihmiskohtaloita ja avaa hienosti Suomen historiaa, erityisesti sisällissodan aikaa. Matalenan mummun isä Voitto on 1910-luvun lopulla joutunut pakenemaan Suomesta Venäjälle. Punaiset ovat hävinneet sisällissodan, ja häviäjien puolelle lukeutuva Voitto lähtee Buin kylään rakentamaan muiden kaltaistensa kanssa ihanneyhteiskuntaa. Se oli ollut viimeinen kerta, kun hän oli nähnyt isän. Alma oli seissyt ikkunassa katsomassa isän perään. Hän oli kuu...

"Paras kuitenkin ehättää myöntämään, että ensimmäisen kirjan jälkeen tuli melkoinen tauko ennen toisen kirjan varastamista. Lisäksi kannattaa muistaa, että ensimmäinen varastettiin lumesta, toinen tulesta. Unohtamatta sitä, että tyttö sai kirjoja myös lahjaksi. Kaikkiaan hän omisti neljätoista, mutta hänen omasta mielestään hänen tarinansa muodostui pääasiassa kymmenestä." Markus Zusak: Kirjavaras (Otava 2008) Englanninkielinen alkuteos The Book Thief  2005 Suomentanut Pirkko Biström 556 sivua Kirjavaras  on ollut viime aikoina vahvasti esillä blogeissa, sillä tämän kuun alussa tuli ensi-iltaan kirjan pohjalta tehty elokuva. Minun hyllyssäni romaani on lojunut jo jonkun aikaa, ja ajattelin, että siihen on hyvä tarttua nyt, kun elokuvakin on juuri ilmestynyt. Jossain lukemisen vaiheessa ajattelin, että en ehkä halua katsoa elokuvaa, koska koin jo kirjankin niin surulliseksi. Mutta sitten mieli muuttui, ja nyt tuntuu, että kirjan tapahtumien näkeminen valkokankaalla sit...

"En ajattele mitään, vaikka minun pitäisi ajatella päivän aikana tekemiäni rikkeitä illan itsekritiikki- ja kritiikkikokousta varten. Minun pitäisi tunnustaa, että ajattelin isää ja Käärmekuninkaan vaimoa . Että muistelin televisiota niin haikeasti. Vallankumous ei voi toteutua, ellen puhdista ajatuksiani. Menneiden muisteleminen on ehdottomasti kielletty." Terhi Rannela: Punaisten kyynelten talo (Karisto 2013) 254 sivua En voi sanoa nauttineeni Punaisten kyynelten talon  lukemisesta. Romaani sai minut paikoin suorastaan voimaan pahoin, sillä en ole koskaan ollut raakojen väkivaltakuvausten ystävä. Olisikin ehkä ollut helpompaa kääntää koko kirjalle selkä, niin kuin muutenkin on helppo sulkea silmät epäoikeudenmukaisuuksilta, joita maailma on pullollaan. Olisi helppo ohittaa uutisten tiedot punakhmerien tekemistä hirmuteoista olankohautuksella. Mutta vaikka Kambodžan veriseen historiaan tutustuminen tuntui lukiessa pahalta, on mielestäni hyvä, että kaunokirjallisuus n...

"Sitten S.:n elämä muuttui toiseksi. Oudoksi. Tai ehkä käsittämättömäksi. S. makaa sairaalavuoteessa Tukholmassa, eikä vieläkään tiedä, miksi asiaa nimittäisi, vaikka tietää, että sille on olemassa sana. Se sana on sota. Mutta sota on hänelle vain yleinen nimittäjä, kollektiivinen sana monille yksittäisille kohtaloille." Slavenka  Draku li ć: Aivan kuin minua ei olisi (Otava 2000) Kroaatinkielinen alkuteos Kao da me nema  1999 Suomentanut Seija Uuskoski 254 sivua Slavenka Drakuli ć on kirjoittanut romaanin eurooppalaisen lähihistorian suuresta kauheudesta, Balkanin sodasta. Romaani alkaa maaliskuusta (tai ilmeisesti kyseessä on suomennosvirhe ja ollaan helmikuussa) 1993, kun päähenkilö S. maksaa tukholmalaisessa sairaalassa synnytettyään juuri lapsen. Lapsi on S.:n mielessä tunkeilija, sairaus, taakka, kasvain. Lapsi on kuin kaikkien koettujen kauheuksien symboli, josta S. haluaa vain päästä eroon. Tukholmasta siirrytään ajassa lähes vuosi taaksepäin Bosniaan, B:n kylä...

"Kesäillan hämyssä mies käveli kotiinsa verkkaisesti. Hän katseli polun ympäristöä: puita, myöhäisiä lintuja, jotka tirskuttivat puiden latvoissa, ruohoa ja muuta sellaista. Mitään hän ei ajatellut, mutta kevyt ja onnellinen olo hänellä oli." Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, kolmas osa (WSOY 1962) 544 sivua Väinö Linnan romaanitrilogian päätösosa alkaa murheellisissa merkeissä. Sisällissota on jäänyt taakse, mutta muistot ja haavat ovat tuoreita. Kotiin palannut Koskelan Akseli on muuttunut mies: Niin. Hän oli lyöty mies, sekä sielun että ruumiin puolesta. Hän oli palannut sinne, mistä oli lähtenyt, tämän pienen ja harmaan torpan piiriin. Täältä oli kaikki alkanut, tuvan lattialta, vaihe vaiheelta suurentuen, kunnes oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että mies oli ollut kuin lastu myrskyssä. Nyt oli jäljellä vain pirstaleita ja hän niiden keskellä sammuneena ja tyhjänä. Kerran kuukaudessa entisen kapinajohtajan täytyy käydä ilmoittautumassa nimismiehelle,...

"Azarin sydäntä särki kun hän muisteli aikaa jolloin oli tehnyt kiihkeästi töitä uuden Iranin, paremman ja oikeudenmukaisemman Iranin puolesta."  Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset (WSOY 2013) Englanninkielinen alkuteos Children of the Jacaranda Tree julkaistu 2013 Suomentanut Laura Jänisniemi 283 sivua Jakarandapuun lapset  alkaa siitä, kun Azar synnyttää vankeudessa tyttärensä. Tarinan kauheus hyökkää heti päälle: Kuinka pelottavaa olisi synnyttää lapsi ja tietää, että lapsi viedään pois? Mutta kuitenkaan ei tietäisi, milloin, ja joutuisi joka hetki olemaan valmiina tapahtumaan, johon ei voi koskaan olla valmis. Ja kuinka hirvittävää olisi joutua ojentamaan lapsensa vieraisiin käsiin ja todeta, että oma syli on yhtäkkiä, aivan liian aikaisin, tyhjä? Kun ensimmäisen luvun on lukenut, ei kirjaa saata jättää kesken, sillä Azar pienine tyttärineen on tullut niin lähelle, että on pakko saada tietää, mitä tapahtuu. Toisessa luvussa tulevat kuitenkin vastaan uudet i...

"Akseli seisoi yksin tiellä. Taivaanranta punersi maaliskuun aamunsarastusta. Kylästä päin kuului yhä melua ja huutoa, josta erotti kirouksia ja komentosanoja. Vallankumouksen sielu siellä rusahteli särkyessään." Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, toinen osa (WSOY 1960) 526 sivua Täällä Pohjantähden alla  -trilogian toinen osa jatkuu siitä, mihin ensimmäinen jäi. Eletään 1910-lukua, Akseli on asettunut Elina-vaimonsa kanssa Koskelan taloon ja vanhalle isäntäparille on rakennettu uusi talo samaan pihapiiriin. Torpparikysymystä ei ole ratkaistu vieläkään, mikä huolestuttaa Akselia: isäntien vallassa on, saako torppari asua kotonaan vai tuleeko häätö. Mutta sitten tulee tieto isommasta rytinästä: sota on syttynyt. Eikä mene kauan, kun alkaa sisällissota, joka ravistelee kovasti pentinkulmalaisten elämää. Sisällissodasta muodostuukin tämän Täällä Pohjantähden alla  -trilogian toisen osan ydin. Itsenäisyysjulistuskin sivuutetaan lähestulkoon olankohautuksella: Samassa...

"Isovanhemmista, Salemista ja Lenoresta, ei ollut mihinkään. Kummastakaan ei ollut reissaamaan, saati että heillä olisi ollut haluakaan. Ehkä juuri siksi yksikään venäläisvalmisteinen luoti ei ollut posauttanut hänen omaa nirriään pois, vaikka hänen parhaat kaverinsa olivat kaatuneet siellä jossakin. Ehkä hänen henkensä oli säilytetty Ceen varalle, mikä olikin oikein, koska hän oli iät ajat huolehtinut siskostaan, epäitsekkäästi, mitään hyötyä tai tunnepohjaista etua havittelematta. Frank oli huolehtinut Ceestä jo ennen kuin tämä oppi kävelemään. Tytön ensimmäinen sana oli 'Frank'." Toni Morrison: Koti (Tammi 2014) Englanninkielinen alkuteos Home  2012 Suomentanut Seppo Loponen 133 sivua Toni Morrison saa mahdutettua pieneen sivumäärään suuren tarinan. Koti  on romaani, joka sanoo paljon ja jää mieleen. Frank on Korean sodan veteraani, jota koetut kauhut eivät jätä rauhaan. Itseinho ja muistot seuraavat mukana, kun hän kertoo tarinansa kirjan kertojalle. Kau...

"2.7.1941 Kaikilla rintamilla käydään kiivaita taisteluita. Puolustajamme ovat ylväällä rohkeudellaan onnistuneet monin paikoin pidättämään tai häiritsemään lukumäärältään suuremman vastustajan etenemistä. Vihollinen on aseistautunut hampaisiin saakka." Lena Muhina: Piirityspäiväkirja (Bazar 2014) Venäjänkielinen alkuteos Blokadnyi dnevnik Leny Muhinoi julkaistu 2013 Suomentanut Pauli Tapio 285 sivua Lena Muhinan Piirityspäiväkirja  on järisyttävä silminnäkijäkertomus sodasta ja sen vaikutuksesta siviileihin. 16-vuotias Lena on tavallinen tyttö, joka aloittaa päiväkirjan pitämisen 22.5.1941, kun toinen maailmansota on käynnissä. Lena elää tavallisen teinitytön elämää sodan varjossa: selviytyminen kokeista huolestuttaa, olisi mukavaa nukkua enemmän, pojat herättävät kiinnostusta... Rakastuminen ja vastarakkauden saaminen mietityttää: Mutta miksi minun vierelläni ei ole ketään? Tällaisena iltana. On suorastaan loukkaavaa, että tällainen ilta menee hukkaan. En halua o...

"Kun kevätilta sitten pimeni, he lähtivät kotiin. Toisinaan he kuitenkin seisoivat vielä rakennuksella niin kuin pienen hartaushetken pitäen. Ne harvat vuorosanat, joita siinä lausuttiin, koskivat aina ihan asiallisia seikkoja, mutta mieli ei ollut niissä kiinni. Heissä vallitsi sanaton hyvänolon tunne, jonka ruumiin väsymys liensi melkeinpä hartaudeksi." Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (WSOY 2007) Alkuteos julkaistu 1959 318 sivua Vihdoin tartuin Väinö Linnan romaanitrilogian ensimmäiseen osaan Nooran kimppalukuprojektin innoittamana. En muista, onko yksikään kirja herättänyt niin paljon tunteita jo ennen sen lukemista. Olen vaalinut romaanisarjaa mielessäni ja ajatellut sen kytkeytyvän vahvasti oman pappani maailmaan, kuvastavan hänen arkeaan, kun elettiin niukasti. Ehkä juuri korkeat odotukset ovat tehneet vaikeaksi ryhtyä lukemaan, mutta onneksi odotukseni täyttyivät ja nyt voin onnellisena huokaista, että olipa hyvä, kun luin. Lukemisen jälkeen koittikin ...

"Makaan sängyllä silmät auki ja tunnen kuinka sisäinen spiraali kiertyy aina vain syvemmälle ja syvemmälle, miten se kapenee ja kapenee, miten vajoan maan sisään, vuoren sisään, halkeamaan, josta kuuluu vain yksi nimi: Dora, Dora." Heidi Köngäs: Dora, Dora (Otava 2012) 333 sivua Heidi Köngäksen romaani Dora, Dora sijoittuu vuoden 1943 joulun tienoille. Tarinaa kerrotaan neljän henkilön kautta: minämuotoisesti puhuvat saksalaiset Albert Speer, hänen sihteerinsä Annemarie Kempf ja taikuri Ewald Himmelblau sekä suomalainen tulkki Eero Kallankari. He kuuluvat matkaseurueeseen, joka suuntaa Speerin johdolla Petsamoon. Romaanin päähenkilö on Saksan varusteluministeri Speer, joka on omasta tahdostaan matkannut Suomen Lappiin tarkastamaan Petsamon nikkelikaivosta: "Minä halusin tänne, missä ihminen hengittää kylmää hämärää ja täyttyy siitä."  Kirjan alkuosa rakentuu ajamisesta halki hyisen Lapin. Speerin kyydissä Annemarie palelee, Speer on jäässä henkisesti: ...