Kirjakaapin kummitus

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Maatessaan aamuisin autuaana sängyssä hän antoi yksityiskohtien vyöryä ylitseen: kuvia aamiaiskattauksista Patagoniassa, tyttö levittämässä meikkivoidetta kovaksi keitetyllä kananmmunalla, shiba inu -rotuinen koira Japanissa hypähtelemässä tervehtimään omistajaansa, aavemaisen kalpeita naisia, jotka postasivat kuvia mustelmistaan – maailma pusertui yhä lähemmäksi ja ihmisten välisten yhteyksien verkko hohti niin tiheänä, että se näytti silkkikankaalta, mutta päivä ei vieläkään valjennut hänelle. Mitä tämän kaiken näkeminen oikein merkitsi? Patricia Lockwood: Kukaan ei puhu tästä Tammi 2022 alkuteos No One is Talking About This suomentanut Einari Aaltonen kansi Markko Taina 226 sivua Patricia Lockwoodin Kukaan ei puhu tästä  on aluksi hämmentävä. Välähdyksenomaiset hetket limittyvät ja lomittuvat, kun romaanin päähenkilö elää portaalissa ja toteuttaa sen tarjoamia mahdollisuuksia. Portaalin ansiosta hänestä on tullut esiintyjä, joka matkustaa ympäri maailmaa ja jonka kommenteilla on yht

Leena kaivoi laukustaan mustan lankakerän ja ojensi virkkuukoukun käteeni kuin vastateroitetun teräaseen. Koukun metalli lämpeni kädessäni hetkessä. Tunsin vastaanottavani jotain enemmän kuin yksinkertaisen käsityövälineen. Solmin aloitussilmukan. Työnsin ketjun silmukan läpi ja kiristin aloituksen sopivaksi. Tein rivin ketjusilmukoita ja mittasin Leenan ojentamalla viivoittimella sentit. Minna Haapasalo: Tilkkuterapiaa Karisto 2022 273 sivua Nelikymppinen Riina löytää itsensä tilkkutyökurssilta. Sinne hän päätyi sen jälkeen, kun uraan panostava puoliso löysi itsensä nuoren Jennyn sängystä. Ero ei ole kaunis, kun petetty ja jätetty Riina siirtyy hulppeasta omakotitalosta ankeaan vuokrayksiöön ja jättää samalla ison menestyksen kynnyksellä olleen bloginsa. Mitäpä blogattavaa vuokrayksiöstä löytyisi? Onneksi löytyy tilkkutyökurssi ja sen omintakeinen ihmisjoukko. Riina löytää ennen pitkää sekä käsityöaktivismin että uuden viiteryhmän. Lisäksi tuttu työ huonekalukaupassa ja sisaren perhee

Kun tavoittelemme valtaa omaan aikaamme, emme välttämättä tavoittele tasajakoa, jossa työtä ja vapaa-aikaa on yhtä paljon. Osa yrittäjistä tavoittelee vähemmän työaikaa, vain muutamaa tuntia päivässä, ja osalle taas sopii vallan hyvin se, että töitä tekee myös viikonloppuina ja lomilla – kunhan saa tehdä sitä, mitä haluaa. Joillekin riittää se, että työpäiviin mahtuu aikaa perheen kanssa. Aurora Airaskorpi: Vapauden tavoittelijat – Miksi haluamme irti palkkatyöstä? S&S 2022 kansi Hilla Semeri 303 sivua Aurora Airaskorpi irtisanoutui keväällä 2021 – siis hyppäsi sivuun oravanpyörästä – ja ryhtyi itsensätyöllistäjäksi. Omista kokemuksistaan ja tutkimusretkestään työelämään hän kirjoittaa tietokirjassaan Vapauden tavoittelijat . Kirjan nimeen liittyy alaotsikko:  Miksi haluamme irti palkkatyöstä?  Minä en suoraan sanottuna halua irti palkkatyöstä (ainakaan juuri nyt), koska pidän työstäni ja vakituisen työpaikan tuomasta turvasta. Alati murehtimiseen taipuvaisena ja tietyllä tapaa tur

Olen metsässä niin kauan, että alkaa hämärtää. Kun menen kotiin, äiti ottaa minut kainaloon. Työnnän jalat peiton alle. Minä olen äidin kainalossa, ja meidän talo on metsän kainalossa. Niin kuin metsä olisi talon äiti. Johanna Venho & Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja Teos 2022 40 sivua Johanna Venhon kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama Metsämuistikirja  vie metsään. Kertomuksen päähenkilöllä Kaarnalla on muistikirja, johon hän kirjaa ajatuksiaan metsästä. Lisäksi muistikirjaa koristavat esimerkiksi löydetyt puiden lehdet. Puun vihreä tukka hohtaa auringossa, ja lintu tietää, missä siivekäs on turvassa. Metsän rauha on kuitenkin uhattuna. Metsässä ryskyy ja Kaarnaa pelottaa. Aikuiset puhuvat kaavoituksesta, ja metsäkone "runnoo tonttujen ovelle vievän polun". Kaarna päättää toimia: hän sitoo narulla puihin ilmoituksia pysäyttääkseen uhkaavat koneet. Kaarna tapaa metsässä Tuulipojan, jonka kanssa hän pääsee vielä aiempaa syvemmälle rakastamaansa luontoon. Kaiken