Kirjakaapin kummitus

Vieraita tulee harvoin ja jos tulee, niin useimmiten sunnuntaisin. Tullessaan he näyttävät kirjekyyhkyiltä, joiden nokka on tulvillaan vihreitä oksia kaukomaalta, mutta samalla he ovat myös tuskallisia muistutuksia elämästä, joka jatkuu ilman heitä jotka ovat jääneet saarelle, vailla toivoa poispääsystä. Muistutuksia ajasta, joka kuohuu ohi. Menetetyistä vuosista. Kasvavista lapsista ja harmaantuvista rakastajista. Vanhemmista, jotka kuihtuvat heidän silmiensä edessä, ja sisaruksista, jotka vain kyllästyvät ja unohtavat tulla käymään. Äideille lasten välttelevät katseet ovat erityisen tuskallisia, vieraus joka asettuu lasten piirteisiin ja olemukseen. Heidän jäykät vastauksensa halauksiin, joista he toivovat pääsevänsä irti, kun taas ne jotka halaavat, haluavat vain jatkuvasti pitää kiinni. Niille naisille, joilla on lapsia, elämä käy melkein sietämättömäksi ja odotus lyhyiden vierailujen välissä aivan liian pitkäksi. Heidän silmänsä loistavat epätoivosta aina kun he katsovat lapsiaan....

Ääni kuului kovempana ja sitten se yhtäkkiä katkesi. Aivan kuin valittaja olisi menettänyt voimansa. Hildur värähti ja vilkaisi ympärilleen. Oli niin myöhä, että pihalla ei ollut muita, ja Hildur mietti, pitäisikö hänenkin mennä takaisin sisälle. Ääni saattoi olla peräisin juopuneesta miehestä, joka oksensi seinää vasten. Tai kissasta, Hildur palasi aiempaan ajatukseensa. Katarina Wennstam: Kuolleet naiset eivät anna anteeksi Gummerus 2026 alkuteos  Döda kvinnor förlåter inte  2023 suomentanut Christine Thorel äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 14 t 6 min Alkuvuodesta kirjasomesyötteeseeni ponnahti useita kertoja Katarina Wennstamin historiallinen dekkari Kuolleet naiset eivät anna anteeksi . Talletin sen myötä kirjan nimen itselleni muistiin kesäistä dekkariviikkoa varten, ja kertomuksen kuunneltuani voin todeta: hyvä niin. Kiitos kirjasomelle kiinnostukseni herättämisestä! Romaanin liikkeellepaneva henkilö on heti kertomuksen alussa kuollut. Krukmakargatanilla sijaits...

Vastaus ilmestyi heti. Ei, hän ei ollut mikään pakoreitti. Hän oli saanut Berthan näkemään kirkkaasti. Tunteet lähes tuntematonta miestä kohtaan eivät olleet ainoa asia, joka veti häntä puoleensa. Koko sirkus houkutteli häntä. Ihmiset, tuoksut ja tarinat. Mademoiselle Bassinin korsetista vapaa vyötärö. Heddan terävä kieli ja vahvat kädet. Charlesin tapa puhua hänelle kuin he olisivat tunteneet toisensa vuosikausia eivätkä vain muutamaa tuntia. Tunne olemisesta paikassa, jossa hänen ei ensimmäistä kertaa tarvinnut piilotella tai hillitä mitään puolta itsestään. Evelyn Scala Schreiber: Tyttö joka karkasi Otava 2026 alkuteos Privatflickan  2025 suomentanut Jaana Palanterä kansi Nina Leino / PdeR 526 sivua Tyttö joka karkasi  on Bertha, maineestaan huolta pitävän porvarisperheen tytär. Bertha ei halua samanlaista elämää kuin sisarellaan Julialla, joka on päätynyt kunniallisiin naimisiin Augustin kanssa ja joka etenee elämässään vanhempiensa toivomalla tavalla. Ensin Bertha kiinnos...

The silence in the dining room deafening while the Grants ate breakfast together. It was the Sunday Mary was due to meet Rory and she was nervous and excited. Mr Grant rattled his newspaper. – We have declared war in Turkey and annexed Cyprus. The Germans are on the back foot so perhaps this wretched business will be over by Christmas after all. We'll have our boys home safe and sound. Jean Grainger: Shadow of a Century Jean Grainger 2026 (alkuteos 2015) äänikirjan lukija Siobhan Waring kesto 10 t 56 min Kuuluisan fiktiohahmon kaima Scarlett O’Hara joutuu myrskynsilmään, kun hänen suhteensa kuuluisaan poliitikkoon tulee ilmi. Mies on naimisissa mutta selittelee televisiossa joutuneensa viehättävän politiikan kirjeenvaihtajan viettelemäksi ja tehneensä ajattelemattomuuttaan hirvittävän virheen ajautuessaan suhteeseen urapyrkyrin kanssa. Scarlett saa pahan viettelijättären roolin, kun mies yrittää selvitä mahdollisimman puhtain paperein jutusta, josta media ottaa kaiken ilon irti. Sc...

Valo lankesi linnanpihalle, kapealle kujalle ulkoseinien ja kappelin väliin. Kesän valo lämpimänä aamuna, taivas punersi, sää oli muuttumassa. Silti Hedwigiä hytisytti. Mitä miehille oli tapahtunut? He makasivat maassa kuin elottomina. Hän tönäisi yhtä, mutta tämä ei vieläkään liikahtanut. Hän yritti uudelleen, huusi: ”Sotilas!” Mies oli yksi heidän omistaan, tai oli ollut, Christophin kaartista kääntynyt petturi. Myös Theoderich irrotti otteensa Gebhardista ja tuli hänen viereensä, ravisteli maassa makaavaa miestä ja nosti tämän seinää vasten. Miehen silmät olivat kääntyneet ympäri ja hänen suustaan kuului mökellystä. Saara Henriksson: Kerjäläiskuningatar Into Kustannus 2025 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 9 t 33 min Ruhtinatarabbedissa Amanda Hedwig Margareta julistetaan täysi-ikäiseksi tultuaan Quedlinburgin vapaan ja maallisen keisarilliselle luostarin valtiattareksi. Samalla hän on saksilaisen kaupunkivaltion suojelija ja suurnainen, joka pitää ...

Briitta Mickelsson käveli maantien reunaa kädessään kimppu sinivuokkoja. Eri oli poiminut vuokot hänelle ladon takaa lehdosta ja sanonut, että ne olivat kuin hänen silmänsä, ja se sininen oli maailman kaunein väri. Briitan mieleen olivat enemmän Erikin lämpimän ruskeat silmät. Sinisiä silmiä nimittäin näki melkein jokaisella, mutta Erikin lisäksi vain Mattilan väellä oli Vaaralan kylässä ruskeat silmät. Virpi Hämeen-Anttila: Sarastus Otava 2023 kansi Piia Aho, Päivi Puustinen äänikirjan lukija Panu Vauhkonen kesto 10 t 41 min Sarastus  käynnistää viihteellisen Synnyinmaa-sarjan vetävästi, kuten historiallisen romaanin taitajalta Virpi Hämeen-Anttilalta sopii odottaakin. Erik on köyhän torpan poika, jolle ei syntyperän perusteella ole suurta menestystä luvassa. Päijäthämäläinen kyläyhteisö ei katso hyvällä, kun Erik pyrkii itseään parempaan seuraan: rakkaus vauraan talon tyttäreen on niin epätasapainoinen kuin olla voi. Erikin pitäisi monen mielestä muistaa asemansa ja tyytyä siihen...

Thyra katseli ympärilleen ja yritti epätoivoisesti keksiä jotakin keskustelunaihetta. Seinät oli päällystetty ruskealla rintapaneelilla ja pullonvihreällä paperilla. Keittiönpuoleista sivuseinää hallitsi korkea tummapuinen kaappi, jossa oli esillä porsliinikannuja, sinikuvioisia lautasia ja tinavateja. Vastakkaisella sivuseinällä riippui kaksi potrettia. Toinen niistä esitti keski-ikäistä, ankarakatseista ja parrakasta miestä, jonka sotilaspuvun rintapieli oli täynnä kunniamerkkejä. Pään asento oli ylväs. Toinen kuva esitti nuorta kaunotarta, jolla oli lähes mustat suortuvat kammattuina ylös ja vaaleanpunainen ruusu korvan takana. Naisen hiusten väri ja nenän muoto olivat samat kuin Thyralla, mutta muuta yhdennäköisyyttä ei ollut. Thyra vilkaisi isoäitiä. Ehkä muotokuvat esittivät heidän isovanhempiaan, mutta hän ei uskaltanut kysyä. Ann-Christin Antell: Kätketty tähti Gummerus 2026 äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 10 t 4 min Adelin tyttäret -sarjan kakkososa keskittyy Thyra Adelii...

Epäilemättä kenellä tahansa Gilleshielin linnan asukkaista olisikin ollut jokin enne kerrottavana siitä, mitä vuoden toisen aamun aurinkoisuus merkitsi tulevaisuuden kannalta – hyvää tai pahaa. Useimmiten tietysti pahaa, sillä Agnes ei muistanut montakaan ylämaalaista ennustusta, jotka eivät olisi ehdottomasti tienneet jonkun kuolemaa. Hän oli kerran kysynyt keittäjätär Lobbanilta, eikö jokin tapahtuma voisi joskus ennustaa jotakin hyvää, mutta saanut tältä pöyristyneen katseen. Kaisa Viitala: Klaanin tulevaisuus Karisto 2026 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Elina Keinonen kesto 15 t 12 min Kaisa Viitalan historiallisen  Nummien kutsu  -sarjan kolmas varsinainen osa oli yksi eniten tänä keväänä odottamiani romaaneja: Skotlantiin sijoittuvan sarjan aiemmat osat Klaanin vieraana  ja  Klaanin suojeluksessa  saivat minut vakuuttumaan paitsi romaanien vetävyydestä myös siitä, että näiden romaanien maailmaan kannattaa heittäytyä. Kirjailija Kaisa Viitala tod...

Sitten kaikki ovat hiljaa. Muistan, miten Laurittulan emäntäpiika sanoi, että tämä on huonojen naisten paikka. Kaipa hän vähäsen oikeaan osui, kun Henrika on istunut linnassa, Karoliina joutunut kuvernöörin eteen tekemään tiliä riettaasta elämästään ja moni muukin meistä tehnyt asioita, jotka lasketaan synniksi. Myös minä, ainakin jos emäntäpiialta kysytään. Mutta sen kyllä haluaisin tietää, mitä hän tuumaisi Liisistä, jonka isäpuoli oli semmoinen kuin oli, tai Florinasta, joka on kuulemma ollut heitteillä pikkutytöstä saakka. Oikeastaan haluaisin tietää myös, mitä mieltä emäntäpiika on Laurittulan isännästä, sillä enhän minä yksin siellä riihessä ollut. Johanna Annola: Langenneiden naisten talo Siltala 2026 kansi Stiina Hovi 336 sivua Johanna Annolan ensimmäinen historiallinen romaani Valkenee kaukainen ranta  oli niin hieno lukuelämys, että sen itsenäinen jatko-osa Langenneiden naisten talo  nousi itseoikeutetusti lukulistalleni. Hyvä, että nousi! 1800-luvun kääntyessä kohti...

Hiljan mökin ovella lappaa juhlivaa työväkeä aamusta iltaan. Käskystä kaikki, lapsetkin lyövät puukkonsa terä edellä kuistin raakalautaan ennen kuin on lupa astua kynnyksen yli. Sääntö on käynyt kaikille jo selväksi, kaikki ymmärtävät järjestelyn yhteiseksi parhaaksi. Teräase taskussa ei kenelläkään ole asiaa kynnystä pidemmälle. Susanna Åke: Eläjä Otava 2025 kansi Piia Aho äänikirjan lukija Marja Myllylä kesto 13 tuntia Eletään 1950-lukua, ja oikeastaan kaikesta on pulaa. Takana ovat vaikeat ajat, mutta moni kantaa mukanaan näkymättömiä murheita. Niitä voi yrittää hukuttaa viinaan, jos sitä vain jostain saa. Viinakorteilla rajoitetaan alkoholin ostoa, eikä monikaan tunnu sitä saavan riittämiin. Hilja ryhtyy myymään pimeää viinaa heille, joille viinakortin juomat eivät riitä. Pitsien myyminen vaihtuu huomattavasti tuottoisampaan puuhaan, ja Kielon kanssa Hilja haalii pulloja kätköihinsä ja myy, kun asiakas tulee ovelle koputtelemaan. Helppoa rahaa, vaikka joskus käy mielessä, tuleeko t...

Hän pysähtyi Albatrossin porrashuoneeseen ja katsoi ulko-oven yläpuolella olevaa lasimaalausta. Valkoinen lintu seisoi jyhkeänä, paksunokkaisena ja hieman ankaran näköisenä aaltoilevan taustan päällä. Meren aallot oli maalattu kahdella sinisen sävyllä, ja kun valo osui ikkunaan oikeasta kulmasta, kuvajainen läikehti lasin läpi porrashuoneeseen ja sai pienet aallot tanssimaan huoneen seinillä. Vaikka lintu näytti kuvassa kömpelöltä, Fanny saattoi kuvitella, miten se levittäisi siipensä, pakenisi lasisesta vankilastaan ja katoaisi Turun taivaalle, lentäisi kohti merta väsymättä, lepäämättä, uneksien rannattomista meristä ja kaukaisista maista. Fanny oli aina rakastanut lasimaalauksen lintua, se sai hänet tuntemaan, että hän oli kotona. Jenna Kostet: Valkoisen linnun kaupunki Aula & Co 2025 kansi Sanna-Reeta Meilahti 278 sivua Valkoisen linnun kaupunki  jatkaa Sinisiipisten saaren aloittamaa historiallisten romaanien trilogiaa. Nyt päähenkilö on Fanny Ahlgren, kauas matkanneen Ai...

Joki kohisee pimeän läpi ja ilmassa tuntuu kosteus. Se virtaa uutterasti, vaikka koko muu maailma on pysähtynyt. Hannes seisahtuu ja jään sen rinnalle. Tarkkailemme säilyykö hiljaisuus aloillaan. Rannan kymmenet pikkuruiset puohit piirtyvät esille mustuutta mustempina. Päreen läikähdyksiä ei erotu. Vielä edellisenä vuotena Oulun porvarit olivat täällä paossa. Nyt he ovat jatkaneet matkaansa Tornion kautta länteen Piitimeen, Luulajaan ja Uumajaan, ja kaikki tuntuu jähmettyneen paikoilleen. Aitat ja muutamien kalastajien ja jähtimiesten töllit murjottavat äänettöminä. Jenni Räinä: Vaino Otava 2025 kansi Piia Aho äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto 7 t 10 min Pohjois-Pohjanmaalla vallitsee vuonna 1715 pelko. Valpuri lähtee pakoon venäläisiä, joiden edellä kulkee tieto miesten väkivaltaisuudesta ja tuhovoimasta. Miesten joukossa on eräs, jonka Valpuri tuntee varsin hyvin ja joka tuntee seudun paremmin kuin toverina. Kustaa on nimismiehen poika mutta hän haluaa sulkea silmänsä menneel...

Olin palannut sisään sairaalaan ja tarkkailin odotusaulan potilaiden vointia. Jos joku vaikutti todella huonovointiselta, mittasin sykkeen ja tunnustelin kuumetta. Aulassa vellovista keskustelun pätkistä sain koottua jonkinlaisen kokonaiskäsityksen siitä, mitä lähistöllä oli tapahtunut. Kinnilän kylässä punikit olivat olleet jumissa pitkiä aikoja eivätkä tienneet ulkomaailmasta yhtään mitään. Joku rohkea postipoika oli halunnut auttaa ja oli käynyt hakemassa ja viemässä sanomalehtiä ylittäen taistelurintaman mennen tullen, eikä kukaan ollut ampunut häntä. Ei kukaan. Se tarina ilahdutti sairaalani vastaanottoaulassa, potilaat taputtivat ja naureskelivat. Kyllä tämä vielä tästä , he sanoivat ja nyökyttelivät. Ei tämä olekaan niin paha. Petra Rautiainen: Puuntappajat Otava 2025 kansi Tuomo Parikka 217 sivua Kevättalvi 1918 on kaoottinen. Nuori Suomi elää keskellä sekasortoa, kahtiajakautuneisuuden aikaa, ja eräässä saaressa keskellä Saimaata sijaitseva sairaala on otettu Punaisen Ristin k...

Istun niin hiljaa kuin pystyn, en nyyhki enkä kuivaa niitä kahta kyyneltä, jotka valahtavat silmistä, mutta seuraavat pysäytän, en halua keskeyttää mitään, en häiritä heitä, olla vaivoiksi, en liikauta sormeakaan vaan yritän ajatuksissani löytää Mikon, löytää talon jonka hän rakentaa, siellä me istumme, oman pöytämme ääressä, ja lapset astelevat lähemmäs kun minä luen kirjettä, ehkä kirjettä Pehriltä, sanoja joilla hän kuvaa uutta elämäänsä Amerikassa, mutta kun lähestyn kuvittelemani tuvan seinää, käteni kurkottaa toista kuvaa kohti, se on kai muistoni, siitä kun pienenä tartuin jääpuikosta, joka roikkui katosta talon kulmassa, se oli käsivarren paksuinen ja ylsi lähes maahan saakka, mutta sitten minä katkaisin sen. Ääni helisi siinä hiljaisessa maailmassa ja jää tuntui kädessä painavalta, niin pitkältäkin, että sitä oli vaikea pidellä. Ingeborg Arvola: Villien tuulten ranta Gummerus 2025 alkuteos Vestersand suomentanut Aki Räsänen äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto 13 t 33 min...

Nurkassa seisova pönttöuuni rasahteli, kun hiillos jäähtyi. Kalle ei tuntenut nurkista hiipivää kylmyyttä, ainoastaan palavaa tiedonhalua, jota hän ei enää yrittänytkään hillitä. Katsomatta poikaansa Anna unohtui tuijottamaan odotussalin ikkunaan, jonka takana odotti helmikuinen ilta. Hän siirtyi ajatuksissaan vuoteen 1934 ja alkoi kertoa syyskuisesta junamatkastaan, jonka määränpäänä oli ollut Kajaani. Palatessaan muistoihinsa Anna tunsi ruumiissaan vaunun nytkähdykset ja kuuli kiskojen kolkkeen höyryveturin huudattaessa pilliään. Jaana Piira: Kääntyvä vaihde, kirskuvat kiskot Lind & Co 2025 kansi Laura Noponen äänikirjan lukija Anna Saksman kesto 8 t 9 min Kääntyvä vaihde, kirskuvat kiskot  jatkaa Kellomäki-sarjaa, jonka avausosa Polttavat raiteet, aseman varjo  jäi sillä tavoin mukavana mieleen, että kakkososa tuli myös klikattua äänikirjahyllyyn kuunneltavaksi. Nyt eletään 1950-lukua ja nuoremman sukupolven on aika astua esille. Annan ja Niilon poika Kalle alkaa olla a...

Mummi oli kertonut minulle kuinka ensimmäinen yritys pystyttää silta tammikuussa 1870 oli mennyt ihan päin helvettiä. Amanda oli ollut silloin neljätoistavuotias ja raatanut jo lähes kaksi vuotta Luuradalla. Ristikkosilta oli tilattu paloina Englannista, rakennelma oli valettu keittoraudasta. Keskijänne mitattiin kokoon Kymijoen rannalla, se oli yhteen liitettynä valtavan painoi yli kolme ja puolisataa tonnia ja oli kuusikymmentäviisi metriä pitkä. Säät oli olleet tammikuussa lauhat ja joki virtasi vuolaana, rajajääkärikomppanian oli joutuneet pystyttämään virtaavaan veteen telineitä joiden päällä silta saataisiin siirrettyä paikoilleen. Juuri kun telineet oli valmiit ja rautaristikko piti siirtää joen yli, olikin tullut yllättäen paukkupakkanen. Rannat oli hetkessä jäätyneet ja vuolas virta oli tempaissut mukaansa jähmettyneitä jäävuori rantatöyräiltä ja ne jäävuoret ja niiden lohkareet törmäsi puisiin rakennustelineisiin ja pirstoi ne kuin tellinkejä olisi ammuttu tykeillä. Ne miehet...

Tuli pauhasi pätsissä. Päivä oli pitkällä, mutta Pola viipyi poissa. Buabon vieressä nukuttu päiväuni viipyili raskaana jäsenissäni, eikä buabo ollut vieläkään herännyt. Vuoteessa oli ollut niin ahdasta, että niskojani särki. Ulkona oli pilvetön taivas, juuri sellainen, jolloin sotakoneet usein lensivät. Illalla pimentäisin ikkunan, kuten aina korpiopistolla. Merja Mäki: Itki toisenkin Gummerus 2024 415 sivua Jouduin vuosi sitten yllättäen vuodelepoon, ja sain äidiltäni silloin ajanvietteeksi Merja Mäen historiallisen romaanin Itki toisenkin . En kuitenkaan tullut vielä silloin kirjaan tarttuneeksi vaan säästelin sitä hyllyssäni melkein vuoden päivät. Itki toisenkin  on itsenäinen jatko-osa Ennen lintuja  -romaanille, josta muistan pitäneeni. Evakkotarina tuntui ilmestyessään valitettavan ajankohtaiselta, ja myös tämän toisinkoisen äärellä tuli väistämättä miettineeksi, miten sota on puheissa läsnä tälläkin hetkellä. Romaanin päähenkilö on Larja, opettaja Aunuksen Karjalasta. ...

Margo vilkaisi rouvaa uudelleen. Hän tiesi, ettei emäntä halunnut lähteä Räävelistä. Kun laiva ja viesti olivat saapuneet, rouva oli tunnustanut olevansa vihainen, että aviomiehellä oli ollut otsaa selvitä hengissä sekä syksyisestä merimatkasta että sitä seuranneesta talvesta. Emäntä oli suuttunut myös siitä, että herra Krause kirjoitti odottavansa malttamattomana vaimonsa ja tavaroidensa saapumista. Nämä ajatukset oli rouva Blanka kertonut hänelle kahden kesken. Margo oli vastannut, että oli jumalatonta puhetta toivoa kenellekään kuolemaa, ja rouvaa oli kyllä hävettänyt. Hän oli lohduttanut, ettei niin tärkeiden miesten kuin herra Krausen elämä voinut olla kiinni naisten toiveista, joten tuskinpa rouvan ajatuksilla oli vaikutusta aviomiehen elämän pituuteen. Ulla Rask: Blanka, Itämeren tytär WSOY 2025 kansi Ville Laihonen äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 11 t 10 min Ulla Raskin Blanka, Itämeren tytär  aloittaa komeasti historiallisen Kylmä meri -sarjan. Sarjan seuraava ...

– Suuresta asiasta, ytimestä on vaikea sanoa mitään uutta, Maria sanoi ystävällisesti. Hän oli miettinyt asiaa, ajatellut vaikkapa rakkautta. Siitäkin oli kovin vaikea puhua uusin sanoin, ja silti se oli kaiken alku, ihan kaikkea se oli. Tämän ymmärryksen saaneena hän lohdutti sanojen mestaria: – Sanat tuppaavat vaan loppumaan. Laura Lähteenmäki: Marian kirja WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 358 sivua Tämänvuotinen naistenviikko päättyy minun osaltani upeaan kirjaan naisesta suurmiehen rinnalla: Marian kirja  kertoo Maria Piponiuksesta (1823–1868), joka tapasi lääkäri Elias Lönnrotin Kainuussa 1840-luvun lopulla. Pariskunta meni naimisiin Oulussa vuonna 1849 ja liitto päättyi Marian kuolemaan parikymmentä vuotta myöhemmin. Eliaksesta Maria sai puolison, joka rakastaa ja jota rakastaa. Eliaksen kanssa Maria jakoi suurimman osan aikuisiästään ja sai elämän, joka olisi kenties voinut olla toisenlainenkin mutta yhtä kaikki, hyvä siitä tuli. Kun epätodennäköisin tapahtuu, kun kananmunassa...

Ajatella, Aina mietti, tätä maisemaa olen katsellut niin kauan, että se on muuttunut osaksi minua ja minä osaksi sitä, mutta nyt olen lähdössä pois eikä mikään tule enää koskaan olemaan kuten ennen. Se oli hauska ja lämmittävä ajatus, jonka Aina olisi halunnut kirjoittaa ylös, että muistaisi sen vielä myöhemmin, kun miettisi näitä aikoja ja jännittävää vaihetta, jonka oli saanut kokea elämässään. Jenna Kostet: Sinisiipisten saari Aula & Co 2025 kansi Sanna-Reeta Meilahti 271 sivua Tuulevi luotsaa tämänvuotista kirjablogien naistenviikkohaastetta , ja minä aloitan viikon historiallisella romaanilla: Sinisiipisten saari  vie lukijansa 1930-luvulle ihastuttavaan Turun saaristoon. Romaanin päähenkilö on Aina Ahlgren, joka on elänyt tätiensä tarkan katseen alla ja kokenut, että serkut saavat kokea enemmän kuin hän on koskaan saanut. Nyt on kuitenkin Ainan hetki. Hän joutuu yllättävään tilanteeseen hevosen pillastuttua, ja sen seurauksena hän saa työtarjouksen, joka vie hänet saarist...