Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2026.

Emilia Hart: Seireenit

Lucy herää ulkoa kuuluvaan kakadun rääkäisyyn. Aamu vasta sarastaa – hänen puhelimensa näyttää, että kello on kuusi. Valjussa valossa ja ikkunan läpi kuuluvassa meren aavemaisessa kutsussa on jotain ajan ulkopuolella, rajoilla olemisen tuntua. Ehkä uni tuntuu sen vuoksi läheisemmältä – kuin huoneelta, josta hän on juuri astunut ulos.  Hän muistaa kerta kerralta enemmän, ikään kuin se toinen maailma loiskuisi hänen kantapäilleen. Suuta ja sieraimia vasten puristuva pimeys. Naisten itku ja rukoilu. Tunne jonkun kädestä hänen kädessään niin vahvana, että sen puuttuminen tuntuu kipuna ruumiissa. "Mo dheirfiúr. Minun siskoni." Hetken uni on kiinteämpi ja todellisemman tuntuinen kuin sänky, sen muhkuraiset tyynyt ja peitolle lankeava valju auringonvalo. Ainoa yhdysside on meren ääni: tuntuu kuin sen rytmikäs kohina ja imu olisivat seuranneet häntä. Emilia Hart: Seireenit WSOY 2026 alkuteos The Sirens  2025 suomentanut Irmeli Ruuska alkuperäiskansi Claire Ward äänikirjan lukijat Lee...

Veera Ikonen: Rakkaudella, meistä

Saidin ääni on lämmin ja kirkas. Sen kepeys tuntuu uhmaavan kaikkea painoa, painovoimaa itseään. Ehkä hänellä on aina ollut sellainen: Vastavoimaääni. Ääni, joka näyttää keskisormea vain olemassa. Ehkei hän ole koskaan sopinut mihinkään, on ollut aina vaarassa, ja siksi tämä ei ole hänelle mitään uutta. Nyt vain koko maailma – tai se mitä me siitä tiedämme – on samankaltainen kuin Saidin maailma aina. Kuinka kummallista. Onko sellainen lopulta romahdus lainkaan, joka vain tekee maailmasta toisillekin samanlaisen kuin se on toisille aina ollut? Veera Ikonen: Rakkaudella, meistä WSOY 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 379 sivua Sade on joskus virkistävää ja usein luonnolle tarpeen, mutta ajoittain se on harmaudessaan myös väsyttävää ja saa mielen apeaksi. Entä jos sataisi viikkokausia, kuukaudesta toiseen? Sellaista maailmaa kuvaa Veera Ikosen toisinkoinen Rakkaudella, meistä , joka sijoittuu johonkin lähitulevaisuuteen, lähestulkoon nykyhetkeen.  Romaanin maailmassa on paljon nykyajast...

Katie Fforde: Kesä merellä

Päivä oli poikkeuksellisen selkeä, ja vaikka ilma ei ollut kovinkaan lämmin, aurinko paistoi kuumasti. Emily tunsi loikoillessaan auringon hyväilyn kasvoillaan ja ajatteli, miten onnellinen hän oli. Hänellä oli ihana työ yhdessä maailman kauneimmista paikoista, ja juuri nyt hän oli eväsretkellä hyvin suloisen pikkutytön ja tämän isän kanssa, joka oli pienoisesta jöröydestään huolimatta myös todella mukava. Katie Fforde: Kesä merellä Bazar 2025 alkuteos  A Summer at Sea suomentanut Pirjo Lintuniemi kansi Satu Kontinen äänikirjan lukija Johanna Valle kesto 11 t 28 min Emily on kotisynnytyksiin intohimoisesti suhtautuva kätilö, joka neuloo odotellessaan vauvojen syntymää. Kaikki eivät kuitenkaan kotisynnytyksiä sulata, ja jouduttuaan kahnauksiin erään lääkärin kanssa Emily päättää jäädä sapattivapaalle. Kuinka ollakaan, Emilyn rakas ystävä Rebecca soittaa samantien ja kysyy ystäväänsä avuksi höyrylaivaristeilyille. Rebecca on niin raskaana, että ei enää selviäkään kesän rist...

L. M. Montgomery: Sininen linna (Klassikkohaaste)

Valancy, joka todellisessa elämässä oli niin arka ja voimaton, masennettu ja nöyryytetty, oli tottunut unelmissaan elämään hyvin loistavasti. Ei kukaan Stirlingin suvusta tai sen haarautumista aavistanut tätä, kaikkein vähimmin hänen äitinsä ja Stickles-serkku. He eivät milloinkaan tienneet, että Valancylla oli kaksi kotia: ruma, punaisista tiilistä rakennettu laatikkomainen koti Elm-kadun varrella ja Sininen linna ilmassa. Hän oli mielikuvituksissaan elänyt Sinisessä linnassa niin kauan kuin hän saattoi muistaa. Hän oli ollut hyvin pieni lapsi, kun oli joutunut sen lumoihin. L. M. Montgomery: Sininen linna Karisto 2014 (9. painos) alkuteos The Blue Castle  1926 suomentanut A. J. Salonen 280 sivua L. M. Montgomeryn klassikkoromaania Sininen linna  on moni kehunut, ja nyt päätin viimein ottaa sen luettavaksi osana kirjabloggaajien klassikkohaastetta, jota luotsaa tällä kerralla Jotakin syötäväksi kelvotonta -blogin Gregorius ja joka toteutuu nyt 23. kerran. Ennakkoon ilmoittau...

Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria

”Mä kutsun sitä satunnaisten aaltojen teoriaksi”, hän kertoi. ”Me luullaan olevamme jotenkin kontrollissa, mutta elämän käänteet on vähän niin kuin setti satunnaisia aaltoja, joiden syntyyn on vaikuttanu tuhat eri asiaa. Niihin voi hukkua. Niitä vastaan voi räpiköidä. Tai sitten niillä voi surffata. Jos aalto on huono, parempia on tulossa. Jos se on hyvä, voi elää hetkessä ja nauttia vauhdista siitä huolimatta, että se tulee väistämättä hiipumaan. Surffaus opettaa, että ainoo asia, johon voi todella vaikuttaa, on se, miten aaltoihin suhtautuu.” Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria Otava 2026 kansi Laura Noponen äänikirjan kesto 9 t 1 min äänikirjan lukija Saara Lehtonen Kirsi vinkkasi blogissaan Janette Backin Satunnaisten aaltojen teoria  -esikoisromaanista ja sai kiinnostukseni heräämään. En ole tainnut hetkeen lukea mitään Australiaan sijoittuvaa ja toisaalta viittaukset veteen ja aaltoihin saavat sydämeni sykkimään varsinkin näin kesäaikaan. Romaanin päähenkilö on suomal...

Henriikka Rönkkönen: Herttaässä

Hertta laski päiväkirjansa kahvilan pöydälle ja silitti sen kirkkaanpunaista karvaista pintaa. ”Mahoton ryijy siulla”, hän kuiskasi ja vilkaisi äkkiä ikkunasta ulos, näkisikö ystäviensä tulevan. Kun hän nosti pirtelönsä seasta pillin nuollakseen sen suklaista pintaa, sulanutta jäätelöä tipahti pöydälle. Ennen kuin Hertta ehti hakea paperia, oviaukosta pöllähtivät sisään Alice ja Iida, ystävät, jotka hän oli tuntenut jo ala-asteelta asti. Hertta tunki vauhdilla päiväkirjansa reppuun, sillä hän tiesi, mistä ystävät aikoivat häneltä udella – varsinkin, jos näkisivät, että karvaryijyvihko on mukana. Onko ollut mitään sutinaa? Ootko päässyt panemaan? Tälläkään kertaa Hertalla ei ollut mitään uutta kerrottavaa. Mutta he onneksi kävisivät myös Alicen ja Iidan asiat läpi, jotka nekään eivät olleet aina ihan mallillaan. Jokainen kuulusteltiin vuorollaan. Henriikka Rönkkönen: Herttaässä Atena 2025 kansi Sanna Mander äänikirjan lukija Oona Airola kesto 5 t 6 min Hertta on nuori aikuinen mutta kok...

Anna Winther: Kesä saaristossa

Sataa kuin saavista kaataen. Mona siristelee silmiään, mutta maisemaa on vaikea hahmottaa. Kun he lähtivät ajamaan Stallingesta reilu tunti sitten, ei satanut muttei paistanutkaan. Kuinkas muutenkaan. Hän oli odottanut viikonloppua saaristossa ja kauniita ilmoja. Hän oli odottanut, että pääsisi kävelemään Strömmingsön ympäri ja ehkä istumaan laiturilla ja paistattelemaan kevätauringossa. Että saisi olla muiden seurassa ja iloita vähän. Anna Winther: Kesä saaristossa Lind & Co 2026 alkuteos En Skärgårdssommar 2025 suomentanut Nuanxed / Sirpa Meriläinen kansi  äänikirjan lukija Anu Vilhunen kesto 8 t 47 min Kesä saaristossa on jatkoa Joulu saaristossa -romaanista tutun Marian tarinalle. Nyt ollaan – yllätys, yllätys – edetty joulusta kesään. Saaristomaisema, johon edellisessä osassa tutustuttiin, on tietysti viehättävimmillään keskellä lämpöä ja valoa, mutta Maria ei edelleenkään tiedä, miten tienaisi elantonsa. Nyt hänen rinnallaan on kuitenkin aiemmin tutuksi tullut Johan, joka...

Ylen audiodraama: Linda ihmemaassa

YLE 2026 YLE on jatkanut kiinnostavia audiodraamojaan: tällä kerralla päätähtenä on vuosikymmeniä julkisuuden kiinnostuksenkohteena ollut viulisti Linda Lampenius, joka on Euroviisujen myötä ollut viime kuukaudet erityisen paljon esillä mediassa. Eipä hän tosin ole katveessa ollut aiemminkaan, sen osoittavat myös Linda ihmemaassa -audiodraaman otsikkositaatit. Naistenviikkohaasteeseen tämä audiodraama sopii erinomaisen hyvin. Se kertoo ravistelevasti ja koskettavasti lahjakkaasta ja kunnianhimoisesta naisesta, joka päätyy luottamaan vääriin ihmisiin ja jonka tie olisi kenties voinut olla toisenlainen, jos rinnalle olisi osunut enemmän oikeita ihmisiä. Saga Sarkolan ansiokkaasti esittämää Linda Lampeniusta voinee luonnehtia hyväuskoiseksi, mutta en tiedä, tarvitseeko sitä pitää huonona ominaisuutena ihmisessä. Ei kai ole väärin uskoa hyvää ihmisistä, vaan eikö ole väärin käyttää hyväksi ihmisten luottamusta? Linda ihmemaassa  avaa kronologisesti edeten viulistin elämäntarinaa lapsu...

Hannamari Järvelä: Metsän syli

Olin kiinnittämässä peiliin bucket-listani. Tai veivilistani, kuten suomalainen käännös kuuluu. Mitä tavoitella ja tehdä ennen kuin kuolen, heitän veivini. Koko elämähän on täynnä listoja; kauppalistoja, lomalistoja, kodinhoitolistoja, harrastuslistoja… To do-listojen asiat ovat kevyempiä, arkipäiväisempiä tavoitteita, kuten Muista hammaslääkäri tai osta pakastevihanneksia. Veivilistaan kirjataan painavat asiat. Lista tehdään tarkkaan, pitkäjänteisemmin, varsinkin kun toiveissa on löytää uusi elämänkumppani. Minä olen listoja. Asioiden pitää olla hallinnassa. Koko elämä. Hannamari Järvelä: Metsän syli Saga Egmont 2026 kansi  Lisa Bygdén äänikirjan lukija Carola Rindell kesto 9 t 11 min Helmi alkaa olla viisikymppinen ja jonkinlaisessa taitekohdassa elämässään. Työ tympii, parisuhde on ajanut karikolle ja jonkin sortin muutos houkuttaa. Listoja rakastava Helmi päättää tehdä bucket- eli veivilistan asioista, joita hän haluaa tehdä ennen viimeistä henkäystään. Samoihin aikoihin, kuin ...

Siiri Enoranta: Keskusteluja kukkasten kanssa

Viimeisenä perjantaina ennen katoamistaan Xaskia käveli Naumin kanssa Viisjoen läpi. Auringonvalo pujotteli alas maan pinnalle lukemattomien puiden ja köynnöskasvien vehreiden kerrosten lomasta. Ilma oli lämmin ja kostea, vielä sateesta märkä aluskasvillisuus pyyhki paljaita jalkoja. Viiksiapinat rymysivät korkealla oksiston sokkeloissa ja säikäyttivät lentoon parven tuohtuneita kultasiipiä. Siiri Enoranta: Keskusteluja kukkasten kanssa WSOY 2026 kansi Riikka Turkulainen 332 sivua Viisjoen maailma on ihmeellinen ja ihastuttava. Hyväntahtoisesti hyrisevät leelia-kukkaset ovat kaiken keskipiste, ja niiden kukinta on muutaman kerran vuodessa kaikkia kiinnostava ilmiö. Tai melkein kaikkien: muualta saapunut Sona ei oikein ymmärrä, miksi kukista kohistaan niin paljon. Ei hän oikein ymmärrä Xaskiaakaan, joka opiskelee leelittareksi ja on varsin ärhäkkä tapaus. Toisaalta sekä Xaskia että tämän heila Naum kiinnostavat Sonaa suuresti. Xaskia on paneutumassa leeliansa hoitamiseen, kun hän jo...

Virgine Grimaldi: Saman katon alla

Jeanne katseli tarkasti nuorta miestä. Katse oli lempeä, vaikka kulmakarvat olivatkin tiukasti kurtussa. Poika herätti hänessä luottamusta, mutta kuten Pierre niin usein muistutti, hän oli liian hyväuskoinen. Kun hän viimeksi oli avannut ovensa tuntemattomalle, hän oli päätynyt kymmenosaisen tietosanakirjasarjan omistajaksi. Virgine Grimaldi: Saman katon alla Otava 2024 alkuteos  Il nous restera ça  2022 suomentanut Susanna Tuomi-Giddings kansi Studio Lgf. äänikirjan lukija Satu Paavola kesto 6 t 49 min Jeanne on seitsemänkymppisenä jäänyt yllättäen leskeksi. Surun lisäksi arkea painaa huoli taloudesta, sillä elämä on kallista Pariisissa eikä pieni eläke riitä kattamaan menoja. Vähäisiä vaihtoehtojaan punnittuaan Jeanne päättää etsiä vuokralaisen asuntonsa ompeluhuoneeseen, joka on tätä nykyä joutilaana. Ompeleminen ei ole oikein vetänyt leskirouvaa puoleensa aikoihin. Asunnoille on kysyntää, sen Jeanne saa pian huomata. Hän ehtii hädin tuskin asettaa vuokrailmoituksen es...

Elin Hilderbrand: Täydellinen pari

Sage laittaa puhelimensa pois ja hymyilee ystävälleen. Ei uhri ole välttämättä Merritt, hän ajattelee. Hän seuraa Laurenin katsetta ravintolan ikkunasta ulos. Näköala on kerta kaikkiaan upea. Satamassa kimmeltää sininen meri, siellä on purjeveneitä, lokkeja ja kaukaisuudessa Shawkemon jyrkänteet. Miten täällä muka voisi tapahtua mitään pahaa? Elin Hilderbrand: Täydellinen pari Bazar 2024 alkuteos The Perfect Couple   suomentanut Jade Haapasalo äänikirjan lukija Ville Tiihosen kesto 12 t 51 min Nantucketin saari vaikuttaa olevan varsinainen paratiisi, ja siellä ollaan valmistelemassa idylliin upeasti sopivia häitä, kun Benju ja Celeste ovat saamassa toisensa. Nuoripari on elämässä unelmaansa ilman rahahuolia, sillä sulhasen perheellä riittää maallista mammonaa. Morsiamen laita ei ole aivan samoin, mutta Celesten isä ainakin tietää, miten pukeutua. Häät saavat kuitenkin odottamattoman käänteen, kun juhlapäivän aamuna rannalta löytyy ruumis. Päivä muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin odo...

Minna Rytisalo: Sylvia

Kun murku nousee, ei tehdä mitään. Silloin pitää olla ihan hiljaa paikoillaan ja odottaa, että murku menee ohi. Vasta kun taivas on selvinnyt, mietitään mitä seuraavaksi tehdään, Humu sanoo. Nousen istumaan ja nojaan pääni kultamiehen olkapäähän. Olen lähtenyt uutta kohti niin monesti, että voin tehdä sen vielä tämän kerran ja ehkä ihan uudella tavalla, mitään keksimättä ja kenellekään valehtelematta. Minna Rytisalo: Sylvia WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 296 sivua Hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer saapui vuonna 1949 Suomen Lappiin. Hän vietti siellä vain vähän aikaa mutta hurmasi tapaamansa ihmiset niin, että Lemmenjoelta löytyvät edelleen naisen mukaan nimetyt Petronellankukkulat. Jokin Lapissa jäi pysyvästi 25-vuotiaan Sylvian mieleen, sillä hänen tahdostaan osa hänen tuhkastaan on ripoteltu Lemmenjoelle ja Inariin. Sylvia Petronella on Minna Rytisalon romaanin päähenkilö. Romaanin aikana hän tekee pitkää matkaa jalan Lemmenjoelle: Jäkäläpään tunturijonoilla taivaltaessaa...

Johanna Holmström: Sielujen saari

Vieraita tulee harvoin ja jos tulee, niin useimmiten sunnuntaisin. Tullessaan he näyttävät kirjekyyhkyiltä, joiden nokka on tulvillaan vihreitä oksia kaukomaalta, mutta samalla he ovat myös tuskallisia muistutuksia elämästä, joka jatkuu ilman heitä jotka ovat jääneet saarelle, vailla toivoa poispääsystä. Muistutuksia ajasta, joka kuohuu ohi. Menetetyistä vuosista. Kasvavista lapsista ja harmaantuvista rakastajista. Vanhemmista, jotka kuihtuvat heidän silmiensä edessä, ja sisaruksista, jotka vain kyllästyvät ja unohtavat tulla käymään. Äideille lasten välttelevät katseet ovat erityisen tuskallisia, vieraus joka asettuu lasten piirteisiin ja olemukseen. Heidän jäykät vastauksensa halauksiin, joista he toivovat pääsevänsä irti, kun taas ne jotka halaavat, haluavat vain jatkuvasti pitää kiinni. Niille naisille, joilla on lapsia, elämä käy melkein sietämättömäksi ja odotus lyhyiden vierailujen välissä aivan liian pitkäksi. Heidän silmänsä loistavat epätoivosta aina kun he katsovat lapsiaan....

Tiina Lifländer: Merta edemmäs

Oliko hän tosiaan matkustanut yhtäkkiä yksin Britannian länsirannikolle vain lapsuutensa hevoskirjojen innoittamana? Oliko siitä vasta muutama päivä, kun hän oli ilmoittanut pomolleen Elsalle, että halusi pitää kaikki talven aikana kertyneet ylityöpäivät nyt, siis mieluummin heti, ja ostanut siltä istumalta lentolipun? Hän, järkevä, rauhallinen ja kaiken tarkasti etukäteen suunnitteleva Sini Järvi, josta työkaverit sanoivat, että hän oli täsmällinen ja ennustettava kuin sveitsiläinen kello. Mitähän töissä puhuttiin hänen äkillisestä lomastaan? Tiina Lifländer: Merta edemmäs Gummerus 2026 äänikirjan lukija Henna Mäki-Filppula kesto 7 t 52 min Tiina Lifländer tutustuttaa lukijan Järven Siniin, joka on aina ollut kovin järkevä. Se isosisko, johon voi luottaa; vastuullinen ihminen, joka tekee taatusti työnsä.  Mutta sitten Sini repäisee ja yllättää niin läheisensä kuin ehkä jopa itsensäkin. Loma työstä muotoutuu irtiotoksi ja suoranaiseksi loikaksi uuteen, kun Sini matkaa Walesiin ja j...

Kateřina Tučková: Viimeiset jumalattaret

Poikkeuksen muodostivat myös Žítkován naiset. Heidän tuomionsa koostuivat synnintekojen luetteloista, joiden sisältö oli hyvin epäselvä ja kumpusi epäilemättä syyttäjien kiihtyneestä mielikuvituksesta, joka perustui epäselvään kuvaan naisten todellisista taidoista, eikä Dora ollut ainoastaan lukenut sitä olemassa olevista kirjoituksista, vaan hän tiesi asian myös omasta kokemuksestaan. Naisia, jotka oli viety oikeuden eteen Bojkovicessa, ei nimittäin olisi pitänyt voida syyttää mistään. Ellei sitten rikollista ollut se, että tiesi jotain, mikä oli muille tuntematonta. Kateřina Tučková: Viimeiset jumalattaret Kairaamo alkuteos Žitkovské bohyn ě  2012 suomentanut Susanna Räty kansi Risto Viitanen 449 sivua Dora Idesová on etnologi, joka haluaa saada selvää sukunsa saloista. Kun salaisen poliisin asiakirjat tulevat 1990-luvun lopulla saataville, päätyy Dora viettämään tuntikausia arkistossa. Erityisesti hän on kiinnostunut tädistään, jumalatar Surmenasta, ja tämän kohtalosta. Olihan D...

Katarina Wennstam: Kuolleet naiset eivät anna anteeksi

Ääni kuului kovempana ja sitten se yhtäkkiä katkesi. Aivan kuin valittaja olisi menettänyt voimansa. Hildur värähti ja vilkaisi ympärilleen. Oli niin myöhä, että pihalla ei ollut muita, ja Hildur mietti, pitäisikö hänenkin mennä takaisin sisälle. Ääni saattoi olla peräisin juopuneesta miehestä, joka oksensi seinää vasten. Tai kissasta, Hildur palasi aiempaan ajatukseensa. Katarina Wennstam: Kuolleet naiset eivät anna anteeksi Gummerus 2026 alkuteos  Döda kvinnor förlåter inte  2023 suomentanut Christine Thorel äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 14 t 6 min Alkuvuodesta kirjasomesyötteeseeni ponnahti useita kertoja Katarina Wennstamin historiallinen dekkari Kuolleet naiset eivät anna anteeksi . Talletin sen myötä kirjan nimen itselleni muistiin kesäistä dekkariviikkoa varten, ja kertomuksen kuunneltuani voin todeta: hyvä niin. Kiitos kirjasomelle kiinnostukseni herättämisestä! Romaanin liikkeellepaneva henkilö on heti kertomuksen alussa kuollut. Krukmakargatanilla sijaits...

Helena Steen: Aviomiehen salaisuus (dekkariviikko)

Kun pääsin takaisin Green Parkin aseman kohdalle, ohitin jälleen saman sanomalehtikojun. "Miehen ja vaimon raaka hotellimurha", luki täälläkin kojun kylkiin kiinnitetyissä julisteissa. Harkitsin hetken jonkin makean herkun ostamista ja katselin kojun valikoimaa, kun huomioni kiinnittyi karamellien sijaan johonkin muuhun. Evening Standard, iltapäivälehti. Helena Steen: Aviomiehen salaisuus Docendo 2025 kansi Timo Numminen 331 sivua Tämänvuotiselle dekkariviikolleni osuu toinenkin sarja-avaus Kovaonnisen hatuntekijän tapaan: Aviomiehen salaisuus  aloittaa Ilona Berg ja englantilaiset murhat -sarjan ja sijoittuu 1920-luvun Lontooseen. Suomalaissyntyinen Ilona saapuu sinne tuoreen aviomiehensä Wernerin kanssa tavatakseen tämän sukulaisia ensimmäistä kertaa. Lontooseen saavuttuaan Ilonan mies poistuu hotellista mennäkseen omille asioilleen. Kun mies viipyy asioillaan, Ilona lähtee miehensä varoitteluista huolimatta ulos ja saa yllättäen huomata olevansa leski. Aviomies on nimittäi...

Jessica Bull: Kovaonninen hatuntekijä (dekkariviikko)

Janen hengitys huuruaa. Kultasateen lehdettömät oksat näyttävät kurottelevan kuin suuren luurangon luiset käsivarret, mutta hän kiiruhtaa silti eteenpäin. Tänä iltana hän ja hänen terävä-älyinen nuorimiehensä pääsevät sopimukseen. Mies ehdottaa avioliittoa, Jane on siitä varma. Mitkä sanat Tom valitsee? ”Rakkain Jane, salli minun kertoa…” ”Neiti Austen, tarjoan itseni sinulle…” Hänen täytyy kuunnella tarkkaan ja painaa jokainen lause mieleensä. Siitä voi olla hyötyä seuraavalla kerralla, kun jotakuta hänen sankarittaristaan kositaan. Jessica Bull: Kovaonninen hatuntekijä Bazar 2025 alkuteos The Hapless Milliner  2024 suomentanut Maija Heikinheimo kansi Tiia Javanainen äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 13 t 21 min Kovaonninen hatuntekijä  aloittaa Jane Austen tutkii -dekkarisarjan. Kyllä: kyseessä on juuri se Jane Austen  eli 1775–1817 elänyt romanttisilla ja kirpeän humoristisilla teoksillaan tunnetuksi tullut kirjailija. Tässä teoksessa Jane Austen on parikympp...

Nelli Hietala: Puun sielu

Paaterissa käynninjälkeen Eva palasi toistuvasti mieleeni. Olimme tutkineet lasten kanssa pitkään ateljeessa esillä olevaa, Pessiä ja Illusiaa kuvaavaa teosparia. Lasten oli ollut vaikea pitää sormensa erossa sileistä, pehmeän muotoisista puuveistoksista. Evan luomat hahmot kiinnostivat heitä, koska peikko ja keijukainen olivat heille entuudestaan tuttuja. Yrjö Kokon sadun herättämän kummallisen haikeuden vuoksi Pessi ja Illusia -veistos tuntui myös omasta mielestäni jonkinlaiselta vihjeeltä, jota minun teki mieli seurata. Ehkä se, mikä puhutteli minua, oli puhutellut myös Evaa. Nelli Hietala: Puun sielu Aula & Co 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 224 sivua Kirjailija joutuu leikkaukseen. Sairaalahuoneen ikkunasta näkyy mänty.  Vakavan sairauden myötä kirjailijan luontosuhde syventyy. Hän ymmärtää, että hänen tehtävänsä on tulla ihmiseksi, joka hän on oikeastaan tietämättään aina ollut, ja äkkiä katse hakeutuu kotia ympäröiviin puihin uudella tavalla. Haavan parantuessa päivä päi...