Kirjakaapin kummitus

Pimeään ja yhä pimenevään vuodenaikaan tuli valittua melkoinen kirjanelikko. Kuuntelemissani äänikirjoissa käsitellään niin rasismia kuin sotaa ja vankeutta. Aiheet ovat totta vie synkkiä, mutta silti voin tästä valikoimasta suositella ihan jokaista teosta. Ne avartavat ajatuksia ja vievät pois omasta kuplasta.  Rebecca Solnit kirjoittaa Eksymisen kenttäoppaassa siitä, miten yksinolon kauneus avoimella tiellä saattaa ihmisen välitilaan. Siinä hetkessä on vain tie ja maisema ja oma sisäinen maailma: ”Maiseman synnyttämä tunne on kuohuttava ja läpitunkeva, sen tuottama ilo muistuttaa kipua, kun horisontin sininen on syvimmillään tai pilvet loihtivat niitä mahtavia ohimeneviä asioita, jotka on paljon helpompi muistaa kuin kuvailla.” Aino Frilander: Los Angeles -esseet Kosmos 2023 kansi Anna-Mari Tenhunen äänikirjan lukija Heljä Heikkinen kesto 4 t 50 min Aino Frilanderin esikoisteos vie Yhdysvaltain länsirannikolle, kaupunkiin, jossa kirjailija olisi halunnut elää nuoruutensa: ”Haamus...

Olemme jallittaneet itsemme melkoiseen nalkkiin. Akvaarion maitovalaan vangitsee allas, me puolestamme olemme jääneet jumiin omaan talousjärjestelmäämme, hintojen ja työpaikkojen ansaan, joka tuo lajimme biologiasta esiin sen karuimmat puolet. Geenimme ovat antaneet meille prososiaalisuuden ja elinympäristöjen puolustamisen kyvyt, mutta emme pääse käyttämään niitä, koska meitä ympäröivät talouden lasiseinät. Olemme kuin syväsukelluksiin ja kaukovaelluksiin kykenevä maitovalas, joka ei koskaan saa näyttää mahtavia taitojaan, vaan ui altaan ympyrää, päivästä toiseen, pääsemättä sen enempää syvyyksiin kuin horisonttien taakse. Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa – Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Atena 2022 kansi Jussi Karjalainen 262 sivua äänikirjan lukija Irene Omwami kesto 5 t 36 min Maria Katajavuoren Valas lasimaljassa  oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, mitä en ihmettele lainkaan. Teos tarkastelee ilmastonmuutosta ja ympäristötuhoa vetävästi, kiinnos...

Mahdollisimman avointa keskustelua ja laajaa sananvapautta parempaa tapaa viisastua ei ole vielä keksitty. Kun erilaiset mielipiteet iskevät toisiaan vasten, lopulta löytyy niistä kestävin. Jarkko Tontti: Tarkoituksista ja keinoista Docendo 2022 166 sivua äänikirjan lukija Jarkko Tontti kesto 5 t 16 min Kirjailija Jarkko Tontti etsii esseeteoksessaan Tarkoituksista ja keinoista  ajan henkeä, zeit geistia. Ajan henkeen kuuluu Tontin mukaan esimerkiksi woke-aktivismia, popularismia ja kiisteltyä sananvapaudesta. ”Vihapuhehysteria ja identiteettipoliittinen loukkaantumiskulttuuri rapauttavat sananvapautta ennennäkemättömällä tavalla”, Tontti toteaa. Jarkko Tontti hyödyntää laajaa tausta-aineistoa tarkastellessaan maailman nykytilaa. Esseistiikka ei suinkaan jää lähteiden toistamiseksi vaan kirjailija taustoittaa, tukee lukemaansa, kyseenalaistaa ja myös kärjistää. Paikoin puhe on varsin kriittistä – kyytiä saavat niin edesmennyt ekoaktivisti Pentti Linkola kuin vihreiden politiikkakin...

1920-luvulla alkoi Wivin ja Hannan yhteisen elämän tärkein vuosikymmen, jolloin he panivat tosissaan tuulemaan niin Säynätsalossa kuin yksityiselämässäänkin. Wivi muutti Kulosaareen, mutta hän ei todellakaan jättänyt Jyväskylää taakseen. Wivi ja Hanna ryhtyivät yhdessä kehittämään Säynätsalon tehdasyhteisöä, matkustelivat Euroopassa ja viettivät kesiä huviloillaan Keski-Suomessa. 1920-luku oli monella tapaa heidän ominta ja vapainta aikaansa. Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Atena 2021 kansi Laura Noponen taitto Ville Lähteenmäki  298 sivua Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen tietokirja Wivi ja Hanna  tarkastelee kiehtovan moniulotteisesti Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämää. Kaksoiselämänkerta nostaa valokeilaan Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppaneuvoksen niin yhdessä kuin erikseen. Wivi Lönn (1872–1966) on varmasti monelle tuttu, niin laajalti hänen kädenjälkeään on suomala...

Ympärillä on yllättävän avaraa. Petäjät kohoavat kuin pylväät, ja joka puolella on kuusia, polvenkorkuisista teini-ikäisiä muistuttaviin pitkiin ja honteloihin puihin. Vierekkäin kasvaa nuori kuusi, ryhmyrunkoisia paksuja haapoja ja hopeanharmaa kelo luurankomaisine oksineen. Täällä voi opetella tunnistamaan, missä vaiheessa mänty muuttuu petäjäksi, petäjä lakkapäiseksi aihkiksi ja aihki hopeiseksi keloksi. Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme Like 2019 271 sivua Pohjoissuomalaiset nuorenpolven journalistit Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä ovat koonneet kauniin ja vaikuttavan tietoteoksen metsästä. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä metsästä on puhuttu (jälleen) viime aikoina paljon: saako metsiä hakata, miten niitä saa hakata, miten huolehditaan hiilinieluista? Tietokirjan tekijäkvartetti vie lukijansa metsään monia eri polkuja. Yksi polku vie katsomaan suomalaista metsää sellaisena, kuin se vielä joskus...

"Yhden lapsen politiikka oli nykivää, ja sen vaikutukset yllättivät päättäjät kerta toisensa jälkeen. Sen nimissä sanottiin yhtä ja tehtiin toista. Periaatteessa yhden lapsen politiikka piti toteuttaa valistuksen keinoin, mutta keskusvalta jakoi maakuntiin niin tiukat tavoitteet, että pakkoabortit ja joukkosterilaatiot olivat hyvin yleisiä." Mari Manninen: Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (Atena 2016) 205 sivua Mari Mannisen tietokirja Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret  voitti Tietokirjallisuuden Finlandian. Palkinnosta päätti Jörn Donner, joka piti Helsingin Sanomien mukaan voittajateosta koskettavana ja riipaisevana. Toimittajana työskentelevä Manninen asuu Pekingissä ja on kirjoittanut Kiinasta suomalaisiin lehtiin. Kirjassaan Mari Manninen avaa kiinalaista yhden lapsen politiikkaa monipuolisesti eri näkökulmista. Näkökulmia teokseen tuovat haastateltavat, joita toimittaja-kirjailij...