Kirjakaapin kummitus

Hertta laski päiväkirjansa kahvilan pöydälle ja silitti sen kirkkaanpunaista karvaista pintaa. ”Mahoton ryijy siulla”, hän kuiskasi ja vilkaisi äkkiä ikkunasta ulos, näkisikö ystäviensä tulevan. Kun hän nosti pirtelönsä seasta pillin nuollakseen sen suklaista pintaa, sulanutta jäätelöä tipahti pöydälle. Ennen kuin Hertta ehti hakea paperia, oviaukosta pöllähtivät sisään Alice ja Iida, ystävät, jotka hän oli tuntenut jo ala-asteelta asti. Hertta tunki vauhdilla päiväkirjansa reppuun, sillä hän tiesi, mistä ystävät aikoivat häneltä udella – varsinkin, jos näkisivät, että karvaryijyvihko on mukana. Onko ollut mitään sutinaa? Ootko päässyt panemaan? Tälläkään kertaa Hertalla ei ollut mitään uutta kerrottavaa. Mutta he onneksi kävisivät myös Alicen ja Iidan asiat läpi, jotka nekään eivät olleet aina ihan mallillaan. Jokainen kuulusteltiin vuorollaan. Henriikka Rönkkönen: Herttaässä Atena 2025 kansi Sanna Mander äänikirjan lukija Oona Airola kesto 5 t 6 min Hertta on nuori aikuinen mutta kok...

Olin kiinnittämässä peiliin bucket-listani. Tai veivilistani, kuten suomalainen käännös kuuluu. Mitä tavoitella ja tehdä ennen kuin kuolen, heitän veivini. Koko elämähän on täynnä listoja; kauppalistoja, lomalistoja, kodinhoitolistoja, harrastuslistoja… To do-listojen asiat ovat kevyempiä, arkipäiväisempiä tavoitteita, kuten Muista hammaslääkäri tai osta pakastevihanneksia. Veivilistaan kirjataan painavat asiat. Lista tehdään tarkkaan, pitkäjänteisemmin, varsinkin kun toiveissa on löytää uusi elämänkumppani. Minä olen listoja. Asioiden pitää olla hallinnassa. Koko elämä. Hannamari Järvelä: Metsän syli Saga Egmont 2026 kansi  Lisa Bygdén äänikirjan lukija Carola Rindell kesto 9 t 11 min Helmi alkaa olla viisikymppinen ja jonkinlaisessa taitekohdassa elämässään. Työ tympii, parisuhde on ajanut karikolle ja jonkin sortin muutos houkuttaa. Listoja rakastava Helmi päättää tehdä bucket- eli veivilistan asioista, joita hän haluaa tehdä ennen viimeistä henkäystään. Samoihin aikoihin, kuin ...

Kun murku nousee, ei tehdä mitään. Silloin pitää olla ihan hiljaa paikoillaan ja odottaa, että murku menee ohi. Vasta kun taivas on selvinnyt, mietitään mitä seuraavaksi tehdään, Humu sanoo. Nousen istumaan ja nojaan pääni kultamiehen olkapäähän. Olen lähtenyt uutta kohti niin monesti, että voin tehdä sen vielä tämän kerran ja ehkä ihan uudella tavalla, mitään keksimättä ja kenellekään valehtelematta. Minna Rytisalo: Sylvia WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 296 sivua Hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer saapui vuonna 1949 Suomen Lappiin. Hän vietti siellä vain vähän aikaa mutta hurmasi tapaamansa ihmiset niin, että Lemmenjoelta löytyvät edelleen naisen mukaan nimetyt Petronellankukkulat. Jokin Lapissa jäi pysyvästi 25-vuotiaan Sylvian mieleen, sillä hänen tahdostaan osa hänen tuhkastaan on ripoteltu Lemmenjoelle ja Inariin. Sylvia Petronella on Minna Rytisalon romaanin päähenkilö. Romaanin aikana hän tekee pitkää matkaa jalan Lemmenjoelle: Jäkäläpään tunturijonoilla taivaltaessaa...

Vieraita tulee harvoin ja jos tulee, niin useimmiten sunnuntaisin. Tullessaan he näyttävät kirjekyyhkyiltä, joiden nokka on tulvillaan vihreitä oksia kaukomaalta, mutta samalla he ovat myös tuskallisia muistutuksia elämästä, joka jatkuu ilman heitä jotka ovat jääneet saarelle, vailla toivoa poispääsystä. Muistutuksia ajasta, joka kuohuu ohi. Menetetyistä vuosista. Kasvavista lapsista ja harmaantuvista rakastajista. Vanhemmista, jotka kuihtuvat heidän silmiensä edessä, ja sisaruksista, jotka vain kyllästyvät ja unohtavat tulla käymään. Äideille lasten välttelevät katseet ovat erityisen tuskallisia, vieraus joka asettuu lasten piirteisiin ja olemukseen. Heidän jäykät vastauksensa halauksiin, joista he toivovat pääsevänsä irti, kun taas ne jotka halaavat, haluavat vain jatkuvasti pitää kiinni. Niille naisille, joilla on lapsia, elämä käy melkein sietämättömäksi ja odotus lyhyiden vierailujen välissä aivan liian pitkäksi. Heidän silmänsä loistavat epätoivosta aina kun he katsovat lapsiaan....

Paaterissa käynninjälkeen Eva palasi toistuvasti mieleeni. Olimme tutkineet lasten kanssa pitkään ateljeessa esillä olevaa, Pessiä ja Illusiaa kuvaavaa teosparia. Lasten oli ollut vaikea pitää sormensa erossa sileistä, pehmeän muotoisista puuveistoksista. Evan luomat hahmot kiinnostivat heitä, koska peikko ja keijukainen olivat heille entuudestaan tuttuja. Yrjö Kokon sadun herättämän kummallisen haikeuden vuoksi Pessi ja Illusia -veistos tuntui myös omasta mielestäni jonkinlaiselta vihjeeltä, jota minun teki mieli seurata. Ehkä se, mikä puhutteli minua, oli puhutellut myös Evaa. Nelli Hietala: Puun sielu Aula & Co 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 224 sivua Kirjailija joutuu leikkaukseen. Sairaalahuoneen ikkunasta näkyy mänty.  Vakavan sairauden myötä kirjailijan luontosuhde syventyy. Hän ymmärtää, että hänen tehtävänsä on tulla ihmiseksi, joka hän on oikeastaan tietämättään aina ollut, ja äkkiä katse hakeutuu kotia ympäröiviin puihin uudella tavalla. Haavan parantuessa päivä päi...

Eeva oli sanonut kaipaavansa väriä, ja nyt hän taas kuitenkin katseli harmaan sävyjä. Ilona oli katselevinaaan karttoja, mutta oikeasti hän mietti Niinan, Eevan, Kiiran, Markukseb ha Suttuparran sanoja. Ehkä hänen pitäisi laajentaa elämänpiiriään, alkaa treffailla, elää vähän ja miettiä uraansa. Mitä hän elämältä oikein kaipasi? Hän myös mietti sitä ihmeellistä ja hahmotona, mitä hänen ja Markuksen välillä oli tapahtumassa. Hän kaipasi jotain. Hän oli kaivannut jo pitkään, ja nyt jokin uusi ja selittämätön oli pyrkimässä pintaan. Oliko se hyvä asia? Soili Pohjalainen: Tukka hyvin Atena 2026 kansi Emmi Kyytsönen 272 sivua Ilona on jonkinlaisessa taitekohdassa elämässään. Kiira-tyttären huone on tyhjentynyt, ja jotain tyhjää Ilona tunnistaa myös sisällään. Hän kaipaa jotain muttei oikein tiedä mitä. Suhde Kiiran isän Markuksen kanssa on päättynyt jo kauan sitten sinänsä mitättömän tilanteen myötä, mutta nyt on ollut havaittavissa jonkinlaista lähentymistä. Oliko Markuksen jättäminen aika...

  Kun tummansininen m/s Isla ajoi Rymättylästä kohti Pähkinäisiä, Heikki ei enää miettinyt, viihtyisivätkö Pilvi ja Jasper yhdessä. Alun ujostelun jälkeen kaksikko oli löytänyt yhteisen sävelen pelattuaan ensin viisi kierrosta korttia. Pilvin äiti Päivi oli iloinen ja vaivattomasti naurava nainen, joka työskenteli vuorovastaavana Kupittaan koulun keittiössä. Heikki oli huomannut Päivin ilmeisen kiinnostuksen jo eskarin vanhempainillassa syksyllä, mutta yhteisestä retkipäivästä he olivat sopineet vasta tulevien ekaluokkalaisten tutustumispäivässä. Leena Paasio: Lännessä loistaa majakka WSOY 2026 äänikirjan lukija Leena Pöysti kesto 10 t 6 min Kotisatama-sarjan kakkososa oli yksi loppukevään odotetuimpia romaaneja, ja se napsahtikin kuunteluuni heti pian julkaisun jälkeen. Tiesin odottaa, että Meriön sisaruksista kertovan sarjan toisessa osassa painottuisi Heikki-veljen tarina, kun avausosa Tuuli kääntyy etelään kertoi maailmalta kotiseudulle palanneesta Hennasta. (Ja nyt tajusin, et...

Tuhto sanoi vielä, että luotsaamisen taito periytyi sukupolvelta toiselle. Jos meri tyyntyi, tiesi olevansa tuulensuojassa. Silloin oli edettävä hitaasti. Onnettomuuksia tulisi aina olemaan. Haaksirikkoja. Sinäkin olit kuulemma selviytynyt yhdestä haaksirikosta viisikymmentäluvulla. Halusin kuulla lisää, mutta Tuhto sanoi, ettei siitä saanut puhua. Meri ei rakasta ketään, poikasi kuiskasi. Karoliina Niskanen: Sillinpyytäjä Bazar 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 332 sivua Röödilän satama on kielletty 11-vuotiaalta Frejalta. Sinne ei saa mennä, vaikka satamaan ovat saapumassa komeat Saukko-laivat ja niillä seilaavat sillinpyytäjät. Laivat eivät ole syypää kieltoon mennä Röödilään. Laivoja vaarallisempia ovat Luotoset, ja he Freijaa vasta kiinnostavatkin. Erityisesti häntä kiinnostaa Torsti Luotonen, joka on Freijan isä. Siitä tosiasiasta ei vain juuri puhuta, sillä ylväällä sillinpyytäjällä on perhe Röödilässä. Freija kuitenkin löytää mahdollisuutensa päästä katsomaan laivoja. Kovin lähel...

Katoamisen tunne alkaa tuntua uudella tavalla voimakkaana kahdeksannen kuukauden alussa. Se ei ole epämukava tunne. Välillä nainen makoilee sängyllä, tuijottelee kattoon ja tunnustelee, onko katoamisen tunne jollain tavalla inhottava tai ahdistava, mutta hän ei löydä itsestään sellaisia tuntemuksia. Vain jonkinlaista välinpitämätöntä keveyttä, mikä on oikeastaan virkistävää kaiken sen fyysisen painon rinnalla. Sanni Vaarnila: Kaapissa on joku ja muita kertomuksia Momentum Kirjat 2026 kansi Iiris Kallunki 153 sivua Sanni Vaarnilan novellikokoelma Kaapissa on joku ja muita kertomuksia  tarjoaa monenlaisia kurkistuksia ihmisten mielenmaisemiin ja erilaisiin – niin konkreettisiin kuin mielensisäisiin – tiloihin, joissa me tässä maailmanajassa saatamme liikkua. Novelleja yhdistää erityinen tunnelma, joka saa milloin kiinnostumaan, milloin innostumaan, joskus myös yllättymään. Kokoelman avaa niminovelli Kaapissa on joku . Sen päähenkilö herra Ishikawa alkaa epäillä, että kodissa olevassa...

Thyra katseli ympärilleen ja yritti epätoivoisesti keksiä jotakin keskustelunaihetta. Seinät oli päällystetty ruskealla rintapaneelilla ja pullonvihreällä paperilla. Keittiönpuoleista sivuseinää hallitsi korkea tummapuinen kaappi, jossa oli esillä porsliinikannuja, sinikuvioisia lautasia ja tinavateja. Vastakkaisella sivuseinällä riippui kaksi potrettia. Toinen niistä esitti keski-ikäistä, ankarakatseista ja parrakasta miestä, jonka sotilaspuvun rintapieli oli täynnä kunniamerkkejä. Pään asento oli ylväs. Toinen kuva esitti nuorta kaunotarta, jolla oli lähes mustat suortuvat kammattuina ylös ja vaaleanpunainen ruusu korvan takana. Naisen hiusten väri ja nenän muoto olivat samat kuin Thyralla, mutta muuta yhdennäköisyyttä ei ollut. Thyra vilkaisi isoäitiä. Ehkä muotokuvat esittivät heidän isovanhempiaan, mutta hän ei uskaltanut kysyä. Ann-Christin Antell: Kätketty tähti Gummerus 2026 äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 10 t 4 min Adelin tyttäret -sarjan kakkososa keskittyy Thyra Adelii...

Kun herään, on äidin syntymäpäivä, mutta en muista montako vuotta hän täyttää. Olen nukkunut hyvin. En ole nähnyt unta Doriksesta enkä Yrjöstä. Herään omaan nauruuni. Sitten muistan. Äiti täyttää tänään 110. Peter Sandström: Glory Days S&S 2025 ruotsinkielinen alkuteos Glory Days suomentanut Outi Menna kansi Fredrik Bäck 295 sivua Glory Days  – ovatko sellaiset päivät vain muistoissa, kun romaanin päähenkilö matkaa taksissa äitinsä syntymäpäiville, Glory Days -nimiseen hoitokotiin, joka on saamassa lapun luukulle? Ainakin muistoja on paljon, sillä Peter Sandströmin romaanissa ei matkusteta vain paikasta toiseen vaan myös ajassa taaksepäin: päähenkilö kertaa elämäänsä ja suhdetta läheisiinsä, vaimoonsa ja lapsiinsa, mutta myös lukuisiin naisiin, joista hän käyttää nimitystä schwester. Naisiakin on ollut ilmeisen paljon. Glory Days  ei ole erityisen juonivetoinen romaani vaan ennemminkin kokoelma erinäisiä muistoja ja kohtauksia elämän varrelta. Osa sijoittuu lapsuuteen, osa...

Äänensävyni ei jättänyt arvailuille sijaa. Minua raivostutti Oksan diktaattorimaisuus. Hän vain päätti, että minä lähtisin Lappiin ja sillä sipuli – kysymättä mielipidettäni lainkaan. Hänkö vain oletti, että minulla ei ollut muuta elämää? Häpeäkseni jouduin myöntämään, että tällä hetkellä ei juuri ollutkaan. Mutta Oksa ei tiennyt sitä. Anna-Maija Naakka: Sydän ladulla Docendo 2026 kansi Tiia Javanainen äänikirjan lukija Leena Pöysti kesto 11 t 12 min Sydän ladulla  aloittaa Pohjoisen kutsumat -kirjasarjan ja on urheilutoimittajanakin työskennelleen Anna-Maija Naakan esikoisteos. Toimittaja on myös romaanin päähenkilö Lumi Salenius, joka joutuu yllättäen vasten tahtoaan siirtymään urheilutoimitukseen töihin. Eikä siinä vielä kaikki: parisuhde petolliseksi osoittautuneen miehen kanssa on juuri päättynyt ja urheilutoimitusta taas luotsaa mies, joka on aikanaan tuhonnut Lumin urheilu-uran ja melkeinpä koko elämänkin. Lumin suhtautuminen urheiluun on ristiriitainen. Oman urheilu-uran ki...

Dyynin päältä näkyy auringossa kimaltava meri ja loputon hiekkaranta. Ensimmäiset matkailijat ovat tulleet. Kesän ensimmäiset uimarit. He etenevät pienin askelin veteen, varpaisillaan kuin kömpelöt ballerinat, ja puhisevat joka askeleella veden kylmyyttä. Aurinko paistaa, mutta tuuli on navakka, ja merivesi on vielä viileää. Jos matkailijat tietäisivät fladan, he menisivät sinne: sen matala vesi on suloisen lämmintä, nyt jo. Anna-Kaisa Linna-Aho: Auringon ääni Otava 2026 288 sivua Eletään 1910-lukua ja Perämeren rannalla ollaan kaukana maailman myllerryksistä. Tai siltä ainakin tuntuu, kun Iriksen elämänpiiri rajoittuu lähitienoille ja Toffe-veljestä huolehtimiseen. Lintukoto, onnen linnake. Ranta maailman reunalla. Kaukana merellä, näkymättömissä, taivaankannen läpinäkyvä kupu kaartuu alas aaltoihin. Tuulahduksen jostain muusta tuo kesä, jonka mukana dyyneille saapuvat Hans, Mai ja Lasse. Hekin ovat Iriksen tavoin lapsia, ja he saavat Iriksen haaveilemaan entistä vahvemmin jostain muu...

Ajatukseni jatkoivat pyörteilyään. Oli joka tapauksessa pääasia, että typerä ajatus vanhoillisista pitäjänkouluista oli vihdoin haudattu ja niiden sijalle senaatti ja keisari pyysivät yleisöltä uudistusehdotuksia. Sofien hullun miehen serkku, Uno Cygnaeus, oli ollut tässä asiassa kovasti innokas, ja hänen rohkeat ajatuksensa koko kansan koulusta herättivät kovasti huomiota. Koululaitos olisi hänen mielestään erotettava kirkosta. Lasten tulisi ymmärtää lukemansa ulkoa opettelun sijaan, ja myös tytöt tarvitsisivat kunnollista tiedollista oppia ja opettajattaret kunnon opetusta tehtäviinsä. Thua Aalto: Augustan tehtävä Heurlinin koulu 1 Bazar 2026 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 11 t 19 min Thua Aallon historiallinen romaani Augustan tehtävä  aloittaa Heurlinin koulu -sarjan ja perustuu todellisiin tapahtumiin. Päähenkilö Augusta Heurlin elää nuoruusvuosiaan ajassa, jota hallitsevat miehet. Sen Augustakin oppii mutta hän herää myös kyseenalaistamaan naisen ase...

Olin alkanut ymmärtää, mitä Helmi oli tarkoittanut ensimmäisenä työpäivänäni varoittaessaan, että tämä paikka oli hullu. Olin kyllä kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia tehdessäni tottunut päivystysvuoroihin ja siihen, että niiden aikana yöunet usein jäivät lyhyeksi. Olin tottunut tasaisin väliajoin omistamaan myös arkiyöt ja viikonloput työlle tavalliseen tapaan pyörivän päiväpraktiikan lisäksi. Siihen en ollut tottunut, että tuon päivystyksen lisäksi jokainen ilta ja viikonloppu oli joka tapauksessa omistettu ensisijaisesti työlle, sillä porotöihin oli oltava valmis lähtemään milloin vain, ja niitä riitti. Vapaa-aika oli sitä aikaa, mitä sattui jäämään yli. Venla Jyrkinen: Eläinlääkärinä revontulten mailla Otava 2025 239 sivua Venla Jyrkinen kertoo omaelämäkerrallisessa Eläinlääkärinä revontulten mailla -teoksessaan siitä, miten nuori eläinlääkäri tuntee pohjoisen kutsun ja siirtää elämänsä Helsingistä Lappiin. Vuodenkierron mukaan rakentuvassa teoksessa kuljetaan kaamoksesta yöttömään y...

Nyt hän nukkui. Tai ei hän nukkunut, vaan oikeasti hän oli sammunut. Hän makasi tummanharmaa puku päällään hieman vinossa valkoisten tyynyjen ja paksun peiton päällä. Pitkän miehen nilkat roikkuivat sängyn reunan yli. Pää retkotti tyynyllä niin, että leuka oli noussut korkealle. Takaraivo oli painunut hieman tyynyn reunan yli ja antoi päälle tilaa pudota anatomisesti parempaan asentoon. Se oli myös hyvä asia. Hänen ilmatiensä pysyisivät hyvin auki eikä kieli painuisi tukkimaan hengitysteitä. Silti huone täyttyi säännöllisistä korahduksenomaisista äänistä, ja mietin kuumeisesti mitä minun pitäisi tehdä. Kukaan ei ollut kokouksesta onneksi kysellyt hänen peräänsä eikä seuralaisillakaan ollut merkittyä ohjelmaa. Johanna Aatsalo: 2784 päivää WSOY 2025 kansi Nina Leino / PdeR äänikirjan lukija Johanna Aatsalo kesto 10 t 2 min Suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut viime vuosina aiempaa maltillisemmaksi. Silti yhä edelleen olemme kansaa, jota vaivaa alkoholin ongelmakäyttö. THL:n reilu vu...

Hiljan mökin ovella lappaa juhlivaa työväkeä aamusta iltaan. Käskystä kaikki, lapsetkin lyövät puukkonsa terä edellä kuistin raakalautaan ennen kuin on lupa astua kynnyksen yli. Sääntö on käynyt kaikille jo selväksi, kaikki ymmärtävät järjestelyn yhteiseksi parhaaksi. Teräase taskussa ei kenelläkään ole asiaa kynnystä pidemmälle. Susanna Åke: Eläjä Otava 2025 kansi Piia Aho äänikirjan lukija Marja Myllylä kesto 13 tuntia Eletään 1950-lukua, ja oikeastaan kaikesta on pulaa. Takana ovat vaikeat ajat, mutta moni kantaa mukanaan näkymättömiä murheita. Niitä voi yrittää hukuttaa viinaan, jos sitä vain jostain saa. Viinakorteilla rajoitetaan alkoholin ostoa, eikä monikaan tunnu sitä saavan riittämiin. Hilja ryhtyy myymään pimeää viinaa heille, joille viinakortin juomat eivät riitä. Pitsien myyminen vaihtuu huomattavasti tuottoisampaan puuhaan, ja Kielon kanssa Hilja haalii pulloja kätköihinsä ja myy, kun asiakas tulee ovelle koputtelemaan. Helppoa rahaa, vaikka joskus käy mielessä, tuleeko t...

Lily ahmi epätodellista näkymää katseellaan ja aivan huumaantui. Tuomiokirkon valtava kupoli kohosi kattojen keskellä kaikkein korkeimpana. Tummasiipiset pääskyset liitivät kupolien ja tornien väleissä ja sirittivät. Viereiseltä katolta kuului pulujen kujerrusta. Alhaalta kantautui viulistin taitavaa soittoa ja pikkulasten naurua, jostain etäältä hevosten kavioiden kopsetta ja satunnaisia hirnahduksia. Kadunkulmassa vanha mies lakaisi katua. Koko kaupunki oli kuin suuri, ihmeellinen taideteos. Lily ummisti silmänsä ja hymyili itsekseen. Onni kupli hänen sisällään. Hänen teki mieli levittää kätensä ja nauraa ääneen. Firenze oli ensi näkemältä lumoavampi kuin hän oli osannut ikinä kuvitellakaan. Ann-Christin Antell: Valkea lilja Gummerus 2025 äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 11 t 10 min Ann-Christin Antellin nimi on usein tullut kirjasomessa vastaan, mutta vasta nyt tulin tarttuneeksi kirjailijan teokseen. Valkea lilja  aloittaa Antellin uuden historiallisen romaanitrilogian. 191...

Hän pysähtyi Albatrossin porrashuoneeseen ja katsoi ulko-oven yläpuolella olevaa lasimaalausta. Valkoinen lintu seisoi jyhkeänä, paksunokkaisena ja hieman ankaran näköisenä aaltoilevan taustan päällä. Meren aallot oli maalattu kahdella sinisen sävyllä, ja kun valo osui ikkunaan oikeasta kulmasta, kuvajainen läikehti lasin läpi porrashuoneeseen ja sai pienet aallot tanssimaan huoneen seinillä. Vaikka lintu näytti kuvassa kömpelöltä, Fanny saattoi kuvitella, miten se levittäisi siipensä, pakenisi lasisesta vankilastaan ja katoaisi Turun taivaalle, lentäisi kohti merta väsymättä, lepäämättä, uneksien rannattomista meristä ja kaukaisista maista. Fanny oli aina rakastanut lasimaalauksen lintua, se sai hänet tuntemaan, että hän oli kotona. Jenna Kostet: Valkoisen linnun kaupunki Aula & Co 2025 kansi Sanna-Reeta Meilahti 278 sivua Valkoisen linnun kaupunki  jatkaa Sinisiipisten saaren aloittamaa historiallisten romaanien trilogiaa. Nyt päähenkilö on Fanny Ahlgren, kauas matkanneen Ai...

”On irvokasta, että elämä asettaa hänet tällaiseen tilanteeseen, hän on aina pitänyt valkoista laivaa turhan toivon symbolina, on kirjoittanut siitä novellinkin, niin hyvän että se on antanut lohtua elämässä pettyneille; New Yorkissa naiset jonottivat hänen nimikirjoitustaan käännöskokoelman kanteen. Novelli kertaa vanhaa legendaa hurmossaarnaajasta ja työorjista Lasnamäen rantaniityllä Tallinnassa odottamassa laivaa, jonka ovat näkevinään ulapalla auringon häikäisyssä, se veisi heidät Krimille, siellä ei riistettäisi, siellä riittäisi kaikille leipää ja maitoa, hunajaakin. Hän on matkalla Ruotsiin, maahan, joka on luvannut ottaa kaikki pakenevat vastaan, on luvannut antaa ruokaa, suojaa ja turvaa, mutta viime aikoina sieltäkin on kantautunut puheita, ettei vieraita voida enää vastaanottaa, että älkää tulko tänne.” Suvi Ratinen: Pakolainen Otava 2025 kansi Piia Aho äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto 8 t 11 min Aino Kallaksen Sudenmorsian  oli taannoin vaikuttava klassikkoluk...