Siirry pääsisältöön

Suvi Valli: Ohijuoksija


Suvi Valli: Ohijuoksija (Otava 2011)
113 sivua
Suvi Vallin runokokoelma Ohijuoksija ei kuulu helposti lähestyttävien runokokoelmien joukkoon. Ainakin minä koin monen runon jälkeen hämmennystä, koska en oikein tiennyt, ymmärsinkö. Mutta kohtasin myös runoja, joista syntyi selkeitä oivalluksia ja mielikuvia. Niiden myötä koin, ettei kaikkea tarvitsekaan ymmärtää - riittää, kun jotkut runot herättävät ajatuksia. Yksi kuvaksi mielessäni herännyt runo on Christkindlesmarkt:
Puunuket kiertyvät ympärille, korkkiruuvit kristallikupit porot kynttiläsarvet,
herneillä täytetyt
                            eläimet viinituvassa hehkuvat
suut rouhivat mantelit                  bratwurstit poskilihat, savu kiemurtaa nuken--
Näen mielessäni saksalaiset joulumarkkinat, ja ajatus saa mielen hehkuviinin lämpimäksi. Muutenkin Saksa näkyy runoissa voimakkaasti. Monessa runossa käytetään saksan kieltä, ja lopussa on selityksiä, mitä vieraskieliset tai muut sanat tarkoittavat.

Saksaan on viittauksia myös kokoelman osassa nimeltä Kleine Anni. Runon puhuja muistaa menneisyyden, kun rintamalta tuli viesti kaatuneesta puolisosta. Torpan tansseista löytyy uusi puoliso, jonka kanssa ehdittiin naimisiinkin, ja posti kulki hitaasti:
                                                                       ja pitäisikö
iloita: kuolleet eivät kirjoita
Runossa on läsnä toteavasti maailman suuria myllerryksiä, kun yhdessä yössä ystävästä tulee vihollinen ja syyttömästä syyllinen.

Tästä runoteoksesta on kirjoittanut myös Elina, joka nimittää oivalluksiaan hienosti kuviksi kaaoksessa. Ohijuoksijalla saan taas yhden suorituksen Runohaasteeseen ja oman kirjahyllyn lukemattomia teoksiakin on nyt yksi vähemmän.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Omppu Martin/ Reader, why did I marry him?7. huhtikuuta 2014 klo 20.56

    Blogissani on sinulle haaste.

    VastaaPoista
  2. Elina / Luettua elämää8. huhtikuuta 2014 klo 4.12

    Tämä oli hieno teos. Saksan kieli ja musiikki jäivät mieleen, samoin aukeaman yli juokseva teksti, eli runoja saattoi lukea eri tavoin. Saksalaissulhasen muuttuminen viholliseksi oli kuvattu riipaisevasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna8. huhtikuuta 2014 klo 7.40

      Tekstin asettelu on Ohijuoksijassa tosiaan mielenkiintoista.
      Juuri Kleine Anni -osasta pidin eniten, se herätti ajatuksia ja tunteita.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään
6 kommenttia
Lue lisää

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy
6 kommenttia
Lue lisää

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on
6 kommenttia
Lue lisää