Siirry pääsisältöön

Haastevastauksia

Omppu haastoi minut kertomaan itsestäni ja vastaamaan kysymyksiinsä - kiitos haasteesta! Tästä lähtee:

    Ensin 11 asiaa minusta:
    1. Sairastan kroonista matkakuumetta. Nyt odotan innolla kesän Ranskan-matkaa ja haaveilen koko ajan uusista reissuista.
    2. Viihdyn yksin.
    3. Olen leijonaemo.
    4. Joskus olen tavattoman kärsimätön.
    5. Kun kiinnostun jostain asiasta, yritän hankkia siitä tietoa mahdollisimman paljon. Toisaalta kuitenkin olen oppinut, että toisinaan tieto tosiaan lisää tuskaa.
    6. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan kaipaavani ja tarvitsevani luontoa.
    7. Olen huomannut, että omalla asenteella voi vaikuttaa paljon siihen, miltä asiat tuntuvat.
    8. Osaan olla raivostuttavan ihastuttavan itsepäinen.
    9. Pidän autourheilusta.
    10. Katson televisiota todella vähän ja valikoin tarkoin, mitä katson. Kesän 2012 vietin käytännössä kokonaan ilman televisiota, ja se oli minusta virkistävää.
    11. Haluaisin Savonlinnan oopperajuhlille.

    Sitten vastaukseni Ompun kysymyksiin:
    1. Jos sinulla olisi taikasauva, minkä asian muuttaisit maailmassa?
      • Poistaisin ihmisten ilkeyden kokonaan.
    2. Kuka on esikuvasi?
      • Näin juhlavuonna pitää vastata, että Minna Canth. Upea oman aikansa edelläkävijä, joka uskoi asiaansa muiden suhtautumisesta huolimatta.
    3. Miten sinusta tuli sinä?
      • Monen mutkan ja kipeänkin kokemuksen kautta.
    4. Alkuvuotesi hulluin tapahtuma?
      • Kauheasti ei ole ehtinyt hulluja tapahtua, koska olen ollut niin paljon kotona vauvan kanssa. Pari kertaa olen autossa miettinyt, unohdinko vauvan kotiin.
    5. Lempikaupunkisi?
      • Ihana, upea, valloittava Lontoo! ♡
    6. Lausahdus, jolla kuittaat hankalan tilanteen?
      • Riippuu tilanteesta. Jos jotain on hukassa, totean mielelläni, että maailman laidalta ei mikään tipu.
    7. Mikä on parasta ihmisessä?
      • Hyväntahtoisuus.
    8. Biisi, jota useimmiten hyräilet?
      • En oikeastaan koskaan hyräile, mutta liian usein päässäni soi Cheekin Sokka irti.
    9. Lempipuheenaiheesi saunassa?
      • Arkiset tapahtumat ja fiilikset.
    10. Mikä on hyvä tapa aloittaa päivä?
      • Kuppi kahvia, voileipä ja jugurtti sanomalehden kera. Kiireettömästi nautiskellen ja mielellään auringonpaisteessa.
    11. Aurinkorasvasi suojakerroin?
      • Pakko tunnustaa: käytän liian harvoin aurinkorasvaa.

    Haasteen ohjeet ovat tässä:
    1. Jokaisen haastajan pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
    2. Pitää vastata saamiinsa 11 kysymykseen.
    3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
    4. Haaste tulee laittaa eteenpäin 11 bloggaajalle, joilla on alle 200 lukijaa.
    5. Postauksessa tulee kertoa, ketkä on haastettu.
    6. Ei takaisin haastamista.
    Ja kysymykseni haastetuille ovat seuraavat:
    1. Päivän paras hetki?
    2. Mikä sinusta piti tulla isona?
    3. Millaisista asioista innostut?
    4. Mistä et pidä?
    5. Jos sinulla olisi aikaa ja rahaa rajattomasti, mihin matkustaisit?
    6. Ketä ihailet?
    7. Mitä osaat erityisen hyvin?
    8. Mistä haaveilet?
    9. Mitä olisit, jos olisit kasvi/rakennus/tuoksu/kuuluisuus/säätila?
    10. Elämäsi tähtihetki?
    11. Mikä on kaunista?

    Kommentit

    1. Kiitos Jonna, otan haasteen vastaan jollain aikavälillä.

      Kivoja juttuja sinusta. Aamunaloituksesi kuulostaa juuri sellaiselta, millaisena minäkin aamuni haluan.

      Ranskaan matkustan minäkin tänä vuonna, ja onneksi jo ihan pian. Ihanaaaaa!!!!

      Iloa vauva-arkeen!

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Kiitos, Jaana! Vauva-arki on kyllä ollut ihanan iloista ja onnellista, nautin tästä kovasti.

        Eikös ole mukavaa, kun on matka, jota odottaa? Ranska on niin upea maa. Pariisissa olen käynyt, samoin luoteisosissa. Ensi kesänä matkaamme kaakkoon.

        Kivaa, jos ehdit vastata haasteeseen jossain välissä. ✿✿✿

        Poista
    2. Tuo "Maailman laidalta ei mikään tipu" kuulostaa meille sopivalta lausahdukselta. Etenkin kun lapset etsivät jotakin. Jo pitkään keväthattuani ja tyttären toista juhlakenkää etsiessäni tuntuu kyllä, että ne ovat jollain tavalla varmasti päätyneet avaruuteen. ;)

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Tuo lausahdus tuli vastaani kerran, kun työkaverini oli kadottanut oikeasti tärkeitä papereita. Itse olisin siinä tilanteessa kironnut syntymäni ja repinyt hiukset päästäni, mutta hän totesi tyynesti, että ei ole maailman laidalta ennenkään mikään tippunut. Ajattelin, että tuosta asenteesta täytyy ottaa mallia. Myöhemmin olen todennut, että toteamus rauhoittaa kummasti ja pitää vielä yleensä paikkansakin. :)

        Poista
    3. Kiitoksia, ryhdynkin heti vastailemaan! :D

      VastaaPoista
    4. Kivoja vastauksia ja kysymyksiä. Olivat molemmat jotenkin ihan sinun kuuloisia ja tyylisiä. Tuosta maailmanlaidalta tippumisesta tuli mieleen, että mummollani oli aina tapana sanoa: Löyty se Silvon patakin vaikka Turuntielle hukkui. Hänkään ei kyllä tiennyt, kuka oli tuo mystinen Silvo.:) Jännä sinänsä, miten paljon tällaisissa sanonnoissa voi olla voimaa.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Kiitos! :)
        Enpä ole tuollaista sanontaa ennen kuullutkaan! Mutta se on ihan totta, että sanonnoissa on ihmeellistä voimaa. Joskus olen menettää yöuneni jonkun kadoksissa olevan asian takia, mutta kun totean itselleni, että maailman laidalta ei mikään tipu, huomaan rauhoittuvani kummasti.

        Poista

    Lähetä kommentti

    Kiitos kommentistasi!

    Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

    Tämän blogin suosituimmat tekstit

    Pilvi Hämäläinen: Cinderella

    Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

    Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

    Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

    Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

    Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat