Kirjakaapin kummitus

Paaterissa käynninjälkeen Eva palasi toistuvasti mieleeni. Olimme tutkineet lasten kanssa pitkään ateljeessa esillä olevaa, Pessiä ja Illusiaa kuvaavaa teosparia. Lasten oli ollut vaikea pitää sormensa erossa sileistä, pehmeän muotoisista puuveistoksista. Evan luomat hahmot kiinnostivat heitä, koska peikko ja keijukainen olivat heille entuudestaan tuttuja. Yrjö Kokon sadun herättämän kummallisen haikeuden vuoksi Pessi ja Illusia -veistos tuntui myös omasta mielestäni jonkinlaiselta vihjeeltä, jota minun teki mieli seurata. Ehkä se, mikä puhutteli minua, oli puhutellut myös Evaa. Nelli Hietala: Puun sielu Aula & Co 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 224 sivua Kirjailija joutuu leikkaukseen. Sairaalahuoneen ikkunasta näkyy mänty.  Vakavan sairauden myötä kirjailijan luontosuhde syventyy. Hän ymmärtää, että hänen tehtävänsä on tulla ihmiseksi, joka hän on oikeastaan tietämättään aina ollut, ja äkkiä katse hakeutuu kotia ympäröiviin puihin uudella tavalla. Haavan parantuessa päivä päi...

Eeva oli sanonut kaipaavansa väriä, ja nyt hän taas kuitenkin katseli harmaan sävyjä. Ilona oli katselevinaaan karttoja, mutta oikeasti hän mietti Niinan, Eevan, Kiiran, Markukseb ha Suttuparran sanoja. Ehkä hänen pitäisi laajentaa elämänpiiriään, alkaa treffailla, elää vähän ja miettiä uraansa. Mitä hän elämältä oikein kaipasi? Hän myös mietti sitä ihmeellistä ja hahmotona, mitä hänen ja Markuksen välillä oli tapahtumassa. Hän kaipasi jotain. Hän oli kaivannut jo pitkään, ja nyt jokin uusi ja selittämätön oli pyrkimässä pintaan. Oliko se hyvä asia? Soili Pohjalainen: Tukka hyvin Atena 2026 kansi Emmi Kyytsönen 272 sivua Ilona on jonkinlaisessa taitekohdassa elämässään. Kiira-tyttären huone on tyhjentynyt, ja jotain tyhjää Ilona tunnistaa myös sisällään. Hän kaipaa jotain muttei oikein tiedä mitä. Suhde Kiiran isän Markuksen kanssa on päättynyt jo kauan sitten sinänsä mitättömän tilanteen myötä, mutta nyt on ollut havaittavissa jonkinlaista lähentymistä. Oliko Markuksen jättäminen aika...

Rose nyökkäsi ja kääntyi vielä katsomaan taakseen. Hänen silmänsä vaelsivat hitaasti maiseman halki ja ihailivat korkeuksiin kurkottavia puita, jotka olivat arvatenkin olleet täällä ennen kuin Santiagot olivat asettuneet tilalle. Hänet valtasi voimakas tunne, että kenties isoisoäiti ei ollutkaan vienyt salaisuuksia mukanaan hautaan vaan vastaukset saattaisivat vielä selvitä. Miksi muutenkaan hän olisi jättänyt tämän tilan tyttärelleen ja tyttärentyttärelleen, joiden olemassaolon oli pitänyt omana tietonaan vuosikymmenet? Soraya Lane: Espanjalainen tytär Otava 2026 alkuteos The Spanish Daughter  2025 suomentaneet Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen 285 sivua Rose elää murheen aikaa, sillä hän on hiljattain menettänyt rakkaan äitinsä. Hän on nyt viimeinen osana vahvojen naisten ketjua, sillä myös isoäiti on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, ja hänen on pärjättävä yksin. Pian Rose saa kuitenkin kokea elämänsä yllätyksen, joka vie hänet Lontoosta Argentiinaan saakka. Ensinnäkin mummin jäämi...

Tuhto sanoi vielä, että luotsaamisen taito periytyi sukupolvelta toiselle. Jos meri tyyntyi, tiesi olevansa tuulensuojassa. Silloin oli edettävä hitaasti. Onnettomuuksia tulisi aina olemaan. Haaksirikkoja. Sinäkin olit kuulemma selviytynyt yhdestä haaksirikosta viisikymmentäluvulla. Halusin kuulla lisää, mutta Tuhto sanoi, ettei siitä saanut puhua. Meri ei rakasta ketään, poikasi kuiskasi. Karoliina Niskanen: Sillinpyytäjä Bazar 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 332 sivua Röödilän satama on kielletty 11-vuotiaalta Frejalta. Sinne ei saa mennä, vaikka satamaan ovat saapumassa komeat Saukko-laivat ja niillä seilaavat sillinpyytäjät. Laivat eivät ole syypää kieltoon mennä Röödilään. Laivoja vaarallisempia ovat Luotoset, ja he Freijaa vasta kiinnostavatkin. Erityisesti häntä kiinnostaa Torsti Luotonen, joka on Freijan isä. Siitä tosiasiasta ei vain juuri puhuta, sillä ylväällä sillinpyytäjällä on perhe Röödilässä. Freija kuitenkin löytää mahdollisuutensa päästä katsomaan laivoja. Kovin lähel...

On vaikea sanoa, mikä asia tapahtui ensimmäisenä vuonna, mikä toisena, mikä kolmantena. On vaikea erottaa aiempi myöhemmästä, yksi kesä seuraavasta. Ensimmäinen sana, ensimmäinen ateria, ensimmäinen kiukuttelu. Järjestys auttaisi minua jäsentelemään tätä tarinaa. Voisin edetä askel askelelta, tunti tunnilta, harppomatta aiheesta toiseen, ajatuksesta seuraavaan.  Alia Trabucco Zerán: Puhdas Tammi 2026 espanjankielinen alkuteos Limpia  2022 suomentanut Emmi Ketonen kansi Tuomo Parikka 241 sivua Chileläistä kirjallisuutta tulee harvemmin luettua, mutta kiitos kirjasomen, tämä Alia Trabucco Zeránin teos löysi tiensä käsiini. Tammen Keltaisen kirjaston 562. romaani tarjoaa kiehtovan näkymän erään perheen elämään. Santiagossa elää varakas perhe, jonka palvelijaksi päätyy maaseudulta parempia tienestejä etsimään lähtenyt Estela García. Estela on kertomuksen minäkertoja, joka paljastaa melkein ensitöikseen, että tyttö kuolee. Hän tekee paljastuksensa saadakseen kuulijassa aikaan jonki...

Toisena purjehduspäivänä ohitimme Kodiakin saaret auringon laskeutuessa horisontin taakse ja jatkoimme matkaamme pidem­mälle kohti Alaskan niemimaata. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan purjehdimme etelään – mutta vain sen verran, että voisimme taas kääntyä pohjoiseen. Tuuli oli yltynyt, ja kun aamunkoitteessa heräsin neljän tunnin uniltani, saavuimme Geographical Harbour -nimiseen ankkuripaikkaan reivatulla purjeella. Paikka tunnetaan suuresta ruskeakarhupopulaatiota. Karhut tulevat lasku­veden aikaan rannalle syömään simpukoita. Saavuimme juuri oikeaan aikaan, sillä näimme heti kaksi valtavaa ruskeakarhua rannalla lekottelemassa, kaivelemassa simpukoita kivien alta ja nautiskelemassa. Karhut eivät olleet alkuunkaan kiinnostuneita veneestämme, joten vietimme tovin seuraten heidän simpukankaiveluaan. Ruskeat möllykät löntystelivät rannalla etsien hiekan alta aina lisää purtavaa. Jylhät vuoret reunustivat maisemaa, ja hetki oli maaginen. Sohvi Kangasluoma: Sitten purjehdimme pohjoiseen –...

Päättelin, että jäniksenpoika tarvitsi nyt enemmän vapautta ja avasin lammaskarsinan veräjän, jotta se pääsisi juoksemaan koko puutarhaan. Se näytti nauttivan takaa-ajoleikeistä suuremmassa tilassa. Se syöksyi minuun päin ja pinkoi pois, kiiti takaisin ja toisti saman, juoksi, väisteli ja kierteli minua loputtomasti auringonpaisteessa välkehtivällä ruoholla ja härnäsi minua lähdöillään. Se juoksi edestakaisin pensaiden viertä vauhdilla, jota oli mahdotonta seurata silmillä tai kameralla. Kun se kiihdytti, maa sen ympärillä muuttui silmissäni utuiseksi. Jäniksenpoika kääntyi aina paikallaan, ei koskaan kiertänyt kaarta, ja pystyi tekemään sen nopeassa vauhdissa. Leikkiemme aikana varoin seuraamasta sitä liian läheltä, jotta se ei pelästyisi. Useimmiten se leikki yksin, ponnahti ilmaan ja laskeutui jalat levällään kuin olisi sokissa ja kauhuissaan, ja laukkasi sitten ruohikolla edestakaisin jyrkkiä, samansuuntaisia linjoja. Chloe Dalton: Ystävänä jänis Atena 2025 alkuteos Raising Hare ...

Meillä on kalliit aineet / niitä ei jätetä maahan. / Me valmistamme jätettä / se kannattaa kaataa mereen. Paula Sankelo: Katoava jää Warelia 2024 103 sivua Paula Sankelon runokokoelma ylistää katoavaa jäätä ja puolustaa luontoa. Katoava jää  on kaunis ja surullinen teos siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Ei ole yllätys, että Sankelon esikoisrunokokoelma liikkuu ilmastonmuutoksen ympärillä, kokoelman nimestä sen voi jo päätellä. Mieluisa yllätys on, miten kauniisti ja monipuolisesti, vavahduttavasti, kokoelma sanoittaa maailmamme muuttumista: Huippuvuorillakin asunut runoilija on varmasti nähnyt ilmaston lämpenemisen seuraukset vahvemmin kuin moni muu, ja hän osaa pukea havaintonsa sanoiksi, jotka kuvaavat niin huolta kuin myös toivoa. Piirrän huoneeni seinään kuvan voimasta: / / se on puun kuva. Kokoelma on miellyttävän vaihteleva. Osa runoista on vain parin säkeen mittaisia, osa ulottuu sivun mittaan. Mukana on pantoum-muotoa, vapaata mittaa ja riimittelyä. Tiira pesii siellä, missä ...

Aina siihen saakka naisliike oli kasvanut. Susan Faludin vuonna 1991 ilmestynyt tietokirja  Takaisku  sekä Anita Hillin Yhdysvaltain senaatissa antama lausunto tuomari Clarence Thomasin ahdistelutapauksesta ja sen aiheuttama järkytys auttoivat feminismin kolmatta aaltoa löytämään muotonsa aidosti inklusiivisena, seksipositiivisena ja tulevaisuuteen toiveikkaasti suhtautuvana liikkeenä. Tehdessäni tätä kirjaa varten taustatutkimusta tyrmistyin siitä, kuinka tehokkaasti valtakulttuuri tukahdutti tämän energisen aktivismin. Musiikin maailmassa vihaiset naisrokkarit sysättiin vuosikymmenen mittaan syrjään ja heidän tilalleen nostettiin huomattavan nuoria ja huomattavasti sopuisampia popparityttöjä. Muodin maailmassa arvonsa mukaista palkkaa vaatineet ja toisiaan tukeneet vahvat supermallit korvattiin heikoilla ja passiivisilla teinitytöillä. 1990-luvun kuluessa feminismi määriteltiin kulttuurin saralla uudelleen kollektiivisesta taistelusta yksilölliseksi. Rodullisuuden, luokan ja...

Sen sijaan hän kaipaa, siinä istuessaan pöydässä aterialta jääneiden ruokien ääressä – hän kaipaa talvea, itse talvea. Hän kaipaa talven heltymättömyyttä, ei tätä harmaan mitäänsanomattomuuden puolinaista vuodenaikaa. Hän kaipaa oikeaa talvea, jossa metsät ovat lumivaipassaan, puut piirtyvät esiin valkeudesta, joka korostaa niiden paljautta ja saa ne hohtamaan, luminen maa jalkojen alla on kuin jäätyneiden höyhenien tai repaleisten pilvien peitossa, siellä täällä kultaisia viiruja, joita puiden läpi siivilöityvä matala talviaurinko heittää hangelle, ja tuskin erottuvan tien päässä, painaumassa joka kielii puiden väliin piiloutuvasta polusta, metsä ja koko maisema avautuvat yhtäkkiä valoon, joka on koskematon, koskaan tahriutumaton, laaja kuin luminen meri, ja sen yllä on lupaus taas uudesta lumesta, joka odottaa aikaansa taivaankannen tyhjyydessä. Ali Smith:Talvi Kosmos 2022 alkuteos Winter  2017 suomentanut Kristiina Drews kannen suunnittelu Anna-Mari Tenhunen kannen kuva Eeva Kar...

Kuvittelen katselevani mökkiä ylhäältä päin kuin istuisin rantakoivun latvassa tarkastelemassa alapuolella levittäytyvää pihaa. Talo on varjossa aamun ensi tuntien aikana, siellä se on nytkin vaitonaisena järvelle viettävällä rinteellä. Näen yhtäkkiä yksityiskohtia, joita en ole ajatellut lapsuuden jälkeen: vinon antennin, joka on kiinni savupiipussa, pyykkinarun jolle isä on ripustanut vaatteet värien mukaiseen järjestykseen, ja hilseilleen ja haalistuneen punamullan talon eteläseinässä. Aurinko nousee hitaasti, ja kun se yltää katon tasalle, tiilet hehkuvat kuin vanhat kultaharkot. Nurmella on kastetta. Järvi kimaltaa, on aivan tyyntä. Alex Schulman: 17. kesäkuuta Nemo 2025 alkuteos 17 juni kansi Sara R. Acedo suomentanut Jaana Nikula 267 sivua Vidar työskentelee opettajana, kunnes ei enää työskentelekään: dramaattinen välikohtaus koululla ajaa miehen pois töistä kotiin odottamaan, että välikohtaus saadaan ratkottua. Vidar ei ymmärrä, mitä tapahtui, ennen kaikkea ei sitä, mikä sai hä...

Dyynin päältä näkyy auringossa kimaltava meri ja loputon hiekkaranta. Ensimmäiset matkailijat ovat tulleet. Kesän ensimmäiset uimarit. He etenevät pienin askelin veteen, varpaisillaan kuin kömpelöt ballerinat, ja puhisevat joka askeleella veden kylmyyttä. Aurinko paistaa, mutta tuuli on navakka, ja merivesi on vielä viileää. Jos matkailijat tietäisivät fladan, he menisivät sinne: sen matala vesi on suloisen lämmintä, nyt jo. Anna-Kaisa Linna-Aho: Auringon ääni Otava 2026 288 sivua Eletään 1910-lukua ja Perämeren rannalla ollaan kaukana maailman myllerryksistä. Tai siltä ainakin tuntuu, kun Iriksen elämänpiiri rajoittuu lähitienoille ja Toffe-veljestä huolehtimiseen. Lintukoto, onnen linnake. Ranta maailman reunalla. Kaukana merellä, näkymättömissä, taivaankannen läpinäkyvä kupu kaartuu alas aaltoihin. Tuulahduksen jostain muusta tuo kesä, jonka mukana dyyneille saapuvat Hans, Mai ja Lasse. Hekin ovat Iriksen tavoin lapsia, ja he saavat Iriksen haaveilemaan entistä vahvemmin jostain muu...

Keskellä salia on samppanjatorni, johon kireästi hymyilevä tarjoilija kaataa kuplivaa nestettä kullansävyisellä nahalla päällystetystä pullosta. Hänellä on kädessään valkoiset hanskat, enkä muista milloin olisin viimeksi nähnyt jotain niin yliampuvaa. Kännykät kuvaavat, laseja poimitaan, minäkin tartun laakeaan lasiin ja silmäilen tilaa. Mariannea ei näy ja hetken olen helpottunut. Minulla on aikaa tarkkailla hänen maailmaansa, niin kuin olen tehnyt jo pitkään etäältä. Johanna Forss: Pidot Tammi 2026 kansi Markko Taina 195 sivua Maria ja Marianne. Parivaljakko, joka piti aikanaan yhtä mutta jonka vuodet ovat sittemmin erottaneet. Nyt Maria saa keskelle perhearkea kutsun Mariannen juhliin. Pikkukaupungin tytöt ovat päätyneet eri suuntiin: Maria työskentelee museossa mutta häntä polttelee haave jostain muusta; Mariannesta on tullut laajalti verkostoitunut ja menestynyt vaikuttaja, joka osaa miehensä kanssa brändätä. Uteliaisuus ja kenties myös jonkinlainen kaipaus vetävät Mariaa juhliin,...

Kaikki täällä asuvat, myös villit lapset, olivat juuri nyt verifioimattomia. Enimmäkseen sanojen takia. Yhdestä oli tehty verifioimaton, koska hän oli sanonut sotaa sodaksi, kun niin ei ollut luvallista sanoa. Toinen oli huomannut tulleensa verifioimattomaksi kirjoitettuaan verossa, että monien ihmisten tappaminen oli kansanmurha. Kolmas oli kirjattu verifioimattomaksi sen jälkeen, kun hän oli tahrannut öljy-yhtiöiden sanomalla, että ne olivat suoraan vastuussa ilmastokatastrofista. Ja neljännestä oli tullut verifioimaton, koska hän oli protestimielenosoituksessa puhunut ihmisten oikeudesta protestoida. Ali Smith: Gliff Kosmos 2025 alkuteos Gliff  2024 suomentanut Kristiina Drews kansi Anna-Mari Tenhunen kannessa yksityiskohta George Stubbsin teoksesta Horse Frightened by a Lion  (1770) 304 sivua Tässä kummallisessa ajassa, kun uusi maailmanjärjestys on niin megatrendi kuin lähestulkoon päivittäinen ilmaisu uutisissa, en ole hirvittävän innostunut tulevaisuuteen sijoittuvista ...

Rebekka, aina Rebekka. Missä tahansa kuljin Manderleyssa, missä tahansa istuin, ajatuksissani ja unissanikin kohtasin Rebekan. Tunsin jo hänen vartalonsa, pitkät hoikat sääret, pienet ja sirot jalat. Hartiat leveämmät kuin omani, pystyvät viisaat kädet. Kädet jotka osasivat ohjata venettä, osasivat pidellä hevosta. Kädet jotka järjestelivät kukkia, rakensivat laivanmalleja ja kirjoittivat »Maxille Rebekalta» kirjan nimilehdelle. Tunsin hänen kasvonsa, pienet ja soikeat, kirkkaan valkoisen ihon, tumman hiuspilven. Tunsin hänen käyttämänsä hajuveden, voin kuvitella hänen naurunsa ja hymynsä. Tuntisin hänen äänensä, jos kuulisin sen, vaikka tuhansien muiden joukosta. Rebekka, aina Rebekka. En pääsisi koskaan vapaaksi Rebekasta. Daphne du Maurier: Rebekka WSOY 2020 alkuteos Rebecca  1938 suomentanut Helvi Vasara 572 sivua Daphne du Maurierin Rebekka  edustaa hämyiseen kartanoon sijoittuvaa jännityskirjallisuutta, jossa on mukana ripaus kauhua. Se on kartanoromaani, joka pitää luki...

On sanottu, että tunnemme Kuun pinnan paremmin kuin meriemme pohjan. Samaan aikaa veden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin kenties koskaan aiemmin. Vesikriisistä on ennustettu seuraavaa globaalia suurta kriisiä – joka on jo meneillään. Ilman puhdasta juomavettä elää yli kaksi miljardia ihmistä, ja ennusteen mukaan kaupungeissa asuvien ja vesipulasta kärsivien ihmisten määrä lisääntyy hälyttävää tahtia. Ilmastonmuutos kiihdyttää vesikriisiä, mikä näkyy luonnossa. Pitkät kuivuusjaksot rasittavat ekosysteemejä sekä kasvi- ja eläinlajeja. Jenni Räinä: Veden ajat – Matka läpi muuttuneen maiseman Like 2025 kansi  äänikirjan lukija Anna Kuusamo kesto 4 t 3 min Vesi on luonnonvara, josta Suomessa ei ole tarvinnut isommin huolehtia oikeastaan koskaan. Meillä on runsaasti makeaa vettä, asumme tuhansien järvien maassa eikä kuivuudesta ole ollut juurikaan haittaa. ”Polskimme yltäkylläisyydessä”, toteaa tietokirjailija Jenni Räinä teoksessaan Veden ajat  ja muistuttaa samalla, että olemme pil...

Nuori nainen rivitaloasunnossa, huoneessa jonka ikkunasta näkyy vihreitä nurmikkoja joilla keltaisia aurinkovarjoja avataan ja suljetaan, mutta pitkää intiaanikesää seuraa pian kunnon syksy, jääkylmä syksy kovine tuulineen ja räntäsadetta jo lokakuun lopussa ja aurinkovarjo nostetaan talveksi sisään, laitetaan säilöön ”varastotilaan”, joka on samalla saunan pukuhuone ja erillään itse asunnosta ja jonka sisäänkäyntikatos toimittaa autotallin virkaa Maxin mallikkaalle Morris Minille. Tässä ”varastotilassa” maalipurkkien, tikkataulujen ja krokettipallojen sekä muiden kevät- ja kesävarusteiden keskellä olevalla laverilla nukkuu Prinssi palatessaan syksyllä kotiin yömyöhällä, tai joskus ihan muutenkin, sillä saattaahan se tuntua myös rajan vetämiseltä itsensä ja muun perheen välille. Monika Fagerholm: Eristystila – Kapinoivia naisia Teos 2025 alkuteos Döda trakten / Kvinnor i revolt  Förlaget suomentanut Hannimari Heino kansi Sanna Mander 396 sivua En ole jostain syystä tullut lukeneeks...

Olin palannut sisään sairaalaan ja tarkkailin odotusaulan potilaiden vointia. Jos joku vaikutti todella huonovointiselta, mittasin sykkeen ja tunnustelin kuumetta. Aulassa vellovista keskustelun pätkistä sain koottua jonkinlaisen kokonaiskäsityksen siitä, mitä lähistöllä oli tapahtunut. Kinnilän kylässä punikit olivat olleet jumissa pitkiä aikoja eivätkä tienneet ulkomaailmasta yhtään mitään. Joku rohkea postipoika oli halunnut auttaa ja oli käynyt hakemassa ja viemässä sanomalehtiä ylittäen taistelurintaman mennen tullen, eikä kukaan ollut ampunut häntä. Ei kukaan. Se tarina ilahdutti sairaalani vastaanottoaulassa, potilaat taputtivat ja naureskelivat. Kyllä tämä vielä tästä , he sanoivat ja nyökyttelivät. Ei tämä olekaan niin paha. Petra Rautiainen: Puuntappajat Otava 2025 kansi Tuomo Parikka 217 sivua Kevättalvi 1918 on kaoottinen. Nuori Suomi elää keskellä sekasortoa, kahtiajakautuneisuuden aikaa, ja eräässä saaressa keskellä Saimaata sijaitseva sairaala on otettu Punaisen Ristin k...

Annabelin ympärillä oli sekä hänen perheensä jumalaisuuden että oman valovoimansa takia niin hehkuva auta, että kaikki janosivat sen lämpöön, mutta kyllä minuakin liehiteltiin. Olin hyvä keksimään leikkejä ja organisoimaan pelejä, joten en jäänyt Annabelin varjoon. Se, että yhdistimme voimamme, teki meistä entistä kadehdittavampia. Annina Holmberg: Annabel Lee Siltala 2025 kansi Jenni Saari 378 sivua Annabel Lee aloittaa Häpeämättömät-romaanisarjan, jonka keskiössä on aikuiseksi kasvava naisnelikko: Annabel, Angelika, Lolita ja Lara löytävät toisensa koulutyttöinä: ensin 1970-luvulla ystävystyvät Annabel ja Angelika, sitten Lolitan myötä kahdesta tulee kolme. Vuosikymmenen vaihteessa Lara täydentää triosta kvartetin, ja alkaa vuosikymmenten yhteinen matka. Avausosan kertojana toimii Angelika, joka tarkastelee tapahtumia jälkikäteen. Hän siis tietää, mitä tulee tapahtumaan, ja tarjoileekin lukijalle vihjeitään. Mutta hän myös eläytyy siihen, miten tytöistä kasvoi teinejä ja sitten aikui...

Dolores Parkissa istuskelun jälleen kävelin Airan kanssa takaisin Harvey Milk Plazalle, varmistin vielä kerran, että hän osaisi siitä kämpille, laskeuduin portaat alas suuren sateenkaarilipun kohdalta ja matkustin Montgomery Stationille. Sitten kävelin Market Streetiä eteenpäin, kiertelin Westfieldin ostoskeskuksessa, joka on kaikesta päätellen sulkeutumassa, kuten monet keskustan merkkiliikkeistä, katselin ostoskärryjään työntäviä kodittomia, joita oli keskustassa vielä enemmän kuin Castron kulmilla ja mietin, miten yhteiskunta, joka näyttää pinnalta niin kehittyneeltä, voikin olla pohjimmiltaan täysi kehitysmaa. Tiina Tuppurainen: Jossain on aina San Francisco Avain 2025 310 sivua Nykyajassa Emmi matkustaa tätinsä Airan kanssa San Franciscoon. Aira on jäänyt hiljattain puolisonsa hylkäämäksi ja on allapäin – ensialkuun on epävarmaa, lähteekö Emmin täti lainkaan matkaan kauas valtameren taakse, vaikka on pitkään reissusta haaveillut. 1980-luvulla Tony elää riemukasta vapauden aikaa Sa...