Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi

"Sellaista hänen työnsä oli. Hän kertoi elämästään päivittäin kymmenille tuhansille seuraajilleen, julkaisi ja jakoi paloja itsestään kuva kerrallaan." Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi (Tammi 2016) Anna-Kaari Hakkaraisen romaanin Kristallipalatsi  taustalla kulkee Oscar Wilde, joka  maalasi muotokuvaansa uudelleen ja uudelleen.  Samaan tapaan muotokuvaansa maalaa uudelleen ja uudelleen tarinan keskushenkilö Dora, bloggari, johon kaikki kiinnittyy. Dorasta on kiinnostunut yksinäinen tutkija, joka luotaa menneisyyttä ja tarkastelee pinnallista kauneutta. Oma näkökulmansa on myös Pauliinalla, joka pyristelee kohti täydellistä elämää. Romaani kertoo paljon nykyajasta, joka on itsekeskeisyyden juhlaa ja jonka keskeinen vaatimus tuntuu olevan, että ulospäin pitää näyttää hyvältä. Sosiaalinen media vaatii esittämään itsestä kiiltokuvapuolta, ja sen bloggari Dora taitaa. Hän rakentaa itsestään tuotteen, brändin, joka kirjoittaa elämäänsä kaunistuttavista asioista  

Annamari Marttinen: Törmäys

"Hetki ennen kipua oli vitivalkoinen. En ehtinyt tuntea kipua kuin sokaisevan hetken ajan, mutta se kipu oli kaikennielevää. Jarrut kirskahtivat. Pamaus jonka sisällä itse olin. Lensin." Annamari Marttinen: Törmäys (Tammi 2016) 361 sivua Annamari Marttinen on kirjoittanut ennen Törmäystä  seitsemän romaania, ja kirjailijan nimi on tuttu, mutta aiemmin en ole Marttisen teoksia lukenut. Kustantajalta saapunut uutuusromaani vaikutti heti alkuun kiinnostavalta jos toki myös hieman pelottavalta: onhan aihe murheellinen. Miro kyydittää polkupyörällään tyttöystäväänsä Nadjaa, kun risteysalueella tapahtuu kauhea onnettomuus. Aamu ajaa autollaan nuorten päälle, ja hetkessä kaikki muuttuu toiseksi. Seuraa surua, katumusta, pelkoa - monenlaisia tunteita - mutta se on varmaa, että tapahtunutta ei pysty muuttamaan toiseksi, vaikka kuinka haluaisi. Pieni hetki on muuttanut monen ihmisen koko elämän toiseksi, ja vaikka onnettomuudessa on varsinaisesti vain kolme osallista, ulott

Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut

"Syyskuun 13. vuonna 1820 - - Miksen voisi kiinnostua kiihkeästi tutkimuskohteestamme, vaikka he (ne?) olisivatkin eläimiä? Pidänhän Noiristakin ja kaipaan sitä. Ei, syy on siinä, että olen liian monta kertaa erehtynyt pitämään luolan asukkeja ihmisinä. Jotkut seikat, tekemäni huomiot, jokin minussa tuntuu väittävän, vastoin todennäköisyyttä, että olen ollut tekemisissä ihmisten kanssa." Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto 2016) 137 sivua Olipa ilahduttavaa huomata, että Virve Sammalkorvelta on ilmestynyt uutta tuotantoa. Esikoisteos Sinkkuleikki  (1999) oli Helsingin Sanomien palkintoehdokkaana ja osoitti, että kirjailija kykenee hallittuun ja sujuvaan ilmaisuun. 2000-luvun alkupuolella ilmestyi useita romaaneita;  Kahvila Dominokujalla  oli esikoista tummasävyisempi ja ilmestyi 2006 - kymmenen vuotta saatiinkin sitten odotella seuraavaa eli tätä nyt käsillä olevaa. Paflagonian perilliset vie 1820-luvu

Pirjo Hassinen: Kalmari

"Miksi juuri Jukka Kalmari? Miksi Popula-puolue? Katjalla oli populisteista samansuuntaiset ajatukset kuin Kaiuksella, mutta työssään hän näki myös sen maaperän, johon Popula tuntui langenneen kuin eloon herättävä sade – monien silmät olivat auenneet yhteiskunnallisille kysymyksille kokonaisten sukupolvien ajan kestäneestä unesta." Pirjo Hassinen: Kalmari (Otava 2016) 304 sivua Pirjo Hassisen romaani Kalmari  jatkaa vuonna 2012 ilmestyneen Populan tarinaa. Itsenäisenä tarinanakin Kalmari  kuitenkin toimii hyvin. Nimensä mukaisesti romaanin keskiössä on Kalmari - Popula-puolueen johtaja Jukka Kalmari. Näkökulma ei kuitenkaan ole hänen, vaan häntä tarkastelevat ja tutkivat Katja ja Kaius, entinen aviopari. Heidän kauttaan ja heidän silmillään katsellaan, millaiselta näyttää oikeistopopulistinen puolue vahvoine johtajineen. Aviopari haluaa kaivaa esille suositun puoluejohtajan taustan, johon sattumalta löytynyt Kalmarin nuoruudessaan pitämä päiväkirja av

Matti Rautiainen: Pyhän Yrjön varjo

"- Tunnet siis paikan. Tämä ei tapahtunut kartanolla, vaan suositulla uimarannalla, jossa on oma ranta nudisteille ja uimapuvun kanssa uiville. Suomalaisen 45-vuotiaan miehen ruumis löytyi nudistirannan rajapyykiltä. Hänen kaulansa läpi on lyöty keihäs." Matti Rautiainen: Pyhän Yrjön varjo (Nordbooks 2016) 140 sivua (e-kirja) Pyhän Yrjön varjo on jatkoa Lallin perintö  -dekkarille, jossa etualalla toiminut Lassi Lehtiö on kuitenkin tällä kertaa jätetty sivuosaan. Nyt pääosaa näyttelee Lassin ystävätär Riitta Vanhanen, kun Lassi itse on toipilaana. Riitta Vanhasta kiidätetäänkin pitkin Eurooppaa, kun hän ryhtyy selvittämään Saksassa tapahtunutta suomalaismiehen raakaa murhaa. Johtolangaksi löytyy neljännesvuosisadan takainen valokuva, ja Berliinin ja Suomen lisäksi Riitta Vanhanen päätyy niin Oxfordiin kuin Roomaan. Rikoksia ratkotaan ennemmin pohtien ja keskustellen kuin vaikkapa kiivaiden takaa-ajokohtausten avulla, ja hyvä niin. Edellisosan tapaan tässäkin dekkaris

Riitta Jalonen: Kirkkaus

"Ensimmäinen lause toi tullessaan toivon. Vain toivon tähden voin kirjoittaa, en vihan tai pelon. Kun on kirjoittamalla kokenut kirkkauden ja nähnyt mustasta ajasta erottuvan valon, ei voi unohtaa sanojen voimaa." Riitta Jalonen: Kirkkaus (Tammi 2016) 352 sivua Riitta Jalosen romaani Kirkkaus tutustuttaa lukijansa uusiseelantilaiseen Janet Frameen, joka kasvaa kansainvälisesti kiitetyksi kirjailijaksi kipeää tietä. Frame joutuu nuorena kohtaamaan suuria menetyksiä ja päätyy mielisairaalaan skitsofreenikkona. Janet Framen tarina on kertomus taiteen ja sanojen voimasta sekä siitä, miten hiuksenhienolla rajalla mielenterveys välillä on. Hiuksenhienolla, sanon tarkoituksella - Janetin punainen tukka on sekin merkityksellinen. Janet itse sanoo: "Kannan sisimmässäni tervettä ihmistä. Sitä ei kukaan voi tuhota." Tuholta Janet välttyy, onneksi, mutta helppoa elämä ei ole sittenkään. Nostan matkalaukun penkille. Se on raskas. Siellä on yli 200 sähköshokkia, lattiall