Paaterissa käynninjälkeen Eva palasi toistuvasti mieleeni. Olimme tutkineet lasten kanssa pitkään ateljeessa esillä olevaa, Pessiä ja Illusiaa kuvaavaa teosparia. Lasten oli ollut vaikea pitää sormensa erossa sileistä, pehmeän muotoisista puuveistoksista. Evan luomat hahmot kiinnostivat heitä, koska peikko ja keijukainen olivat heille entuudestaan tuttuja. Yrjö Kokon sadun herättämän kummallisen haikeuden vuoksi Pessi ja Illusia -veistos tuntui myös omasta mielestäni jonkinlaiselta vihjeeltä, jota minun teki mieli seurata. Ehkä se, mikä puhutteli minua, oli puhutellut myös Evaa. Nelli Hietala: Puun sielu Aula & Co 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 224 sivua Kirjailija joutuu leikkaukseen. Sairaalahuoneen ikkunasta näkyy mänty. Vakavan sairauden myötä kirjailijan luontosuhde syventyy. Hän ymmärtää, että hänen tehtävänsä on tulla ihmiseksi, joka hän on oikeastaan tietämättään aina ollut, ja äkkiä katse hakeutuu kotia ympäröiviin puihin uudella tavalla. Haavan parantuessa päivä päi...
Sitten hän löytää ruoka-artikkelin ja pysähtyy lopultakin lukemaan. Juttu kertoo nykyaikaisista puolivalmisteista ja siitä, kuinka paljon helpompaa kotirouvan on valmistaa ateria, jos tämä käyttää apunaan säilykkeitä, joita nykyään saa jokaisesta sekatavarakaupasta. Mukana on jopa esimerkki, jossa faluninmakkaraa valmistetaan uunissa pilkotun sipulin sekä tomaattikeiton kera, jota voi ostaa valmiina purkissa. Siv tuijottaa reseptiä. Järki sanoo, ettei se voi olla kovin hyvää, mutta kroppa päättää toisin. Hän nousee, hakee reseptikirjan ja lyijykynän ja alkaa kirjoittaa reseptiä ylös vapisevin sormin. Kyllä sitä ainakin voi kokeilla, sehän saattaa maistua paremmalta kuin miltä kuulostaa, ja olisi kyllä hyvä testata joitakin näistä puolivalmisteista, joista puhutaan niin paljon. Kynä lipsahtaa paperilla, hän painaa liian kovaa, ja kärki melkein katkeaa, roikkuu löysästi hauraassa puuvaipassa. Hän sulkee silmänsä tiukasti, puristaa kynää kouristuksenomaisesti, hänen on jatkettava kirjoitt...