Kirjakaapin kummitus

Laura mietti, pitäisikö Railikin kutsua juhliin. Tai bileisiin; mieluummin hän yhä ajatteli niitä bileinä – nopeatempoisena, kiihkeänä massaliikahteluna, jossa kehenkään ei erityisesti tarvinnut keskittyä ja pitää hyvänä. Siksi ihmisiä tuli olla paljon! Talon ja pihan täydeltä, niin että jokainen varmasti löytäisi oman rupatteluryppäänsä, johon liittyä. Pirjo Hassinen: Taivaista putoamisen ääni Otava 2026 kansi Jenni Saari 303 sivua Raili on isän tyttö. Isä on ymmärtänyt maailmasta jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole käsittänyt. Hän ottaa kymmenvuotiaan tyttärensä mukaan salaisuuteensa, kun hän valmistelee teoriansa julkistamista. Vain Raili tietää, mistä isä on päässyt perille, mutta kaikkea hän ei ymmärrä, ei voi mitenkään käsittää. Mutta onneksi isä tietää. Ja tulee hetki, kun muillakin on mahdollisuus päästä osallisiksi isän ymmärryksestä, vieläpä Railin omalla koululla. Mikään ei kuitenkaan mene niin kuin jännittynyt tyttö olettaa. Isä viedään pois, eikä Raili tapaa häntä enä...

Yhteysalus jarruttaa laituriin saapuessaan niin, että jäälautat iskeytyvät sen laitoihin. Sanne kietoo vaaleanruskean mohairtakin tiukemmin ympärilleen suojaksi helmikuun hyiseltä tuulelta. Miksei hän ottanut pipoa? Saaristo on talvenharmaa, on kuin joku olisi pyyhkäissyt kaikki värit pois. Hän erottaa usvan läpi Ågrenin punaisessa lippiksessä. Mies seisoo melkein kuin asennossa ja tervehtii häntä lyhyesti nyökäten. Michaela von Kügelgen: Kotiin saaristoon S&S 2026 alkuteos Hem till Halsterö  2026 suomentanut Susanna Hirvikorpi äänikirjan lukija Rosanna Kemppi kesto 9 t 29 min Michaela von Kügelgenin Kotiin saaristoon  -romaani on osa Villa Hilda -sarjaa. Tätä en tiennyt, ennen kuin olin jo kuunnellut romaanin, mutta hyvin sarjan kakkososa toimi itsenäisenäkin romaanina. Ja se myös innoitti tarttumaan sarjan avausosaan, joka jo odottaa sovelluksessa kuuntelijaa. Sanne on saanut unelmiensa työpaikan Norjasta. Hän on kuitenkin päätynyt palaamaan kotisaarelleen Tukholman saar...

Silloinkin Senja oli ollut hädissään ja vaatinut hänet mukaansa. Senja oli ollut viimeisen parin kuukauden aikana usein hädissään, Päivi tajusi. Taskulamppu käsissään hän pujotteli pusikon läpi kohti metsänreunaa. Metsä odotti mustana, ja sydän hakkasi kurkussa saakka. Katulamppujen valo kajasti hänen takaansa, ja pensaikon varjot olivat pitkiä ja syviä. Teki mieli olla kääntämättä katsetta mihinkään, sillä hänestä tuntui, että yhtäkkiä näkökentässä saattoi seistä joku. Joku tuntematon. Täti Musta. Sami kasvot veressä. Varjo, joka oli liian musta ollakseen luonnollinen varjo. Tiina Raevaara: Kaupunki jonka keskellä on metsä Like 2026 kansi Timo Numminen 303 sivua Päivin äiti on menehtynyt, ei yllättäen mutta silti yllättäen. Etenevän dementian lopputulos on ollut tiedossa, mutta silti Päivin on vaikea ymmärtää tapahtunutta. Vielä enemmän ymmärrystä vaaditaan, kun hän äitinsä jäämistöä selvittäessään löytää leikekirjan. Siinä on lehtileikkeitä, jotka vievät Päivin nuoruuteensa Tuonijoel...

Vedenpinta aaltoilee. Se näyttää erilaiselta täältä pohjasta katsottuna. Sorsat näyttävät pulleilta palloilta, joiden räpylät pyörivät rytmikkäästi kuin potkurit. Silmäni ovat jääneet auki ja minut on pakotettu katsomaan ikuista pintaa, sen pieniä muutoksia, kaloja jotka uivat päältäni, vihreää merilevää joka välillä suurina lauttoina peittää kaiken alleen. Hiukseni leijailevat veden rytmin mukana ja välillä nekin asettuvat silmieni eteen, estävät näkemästä toiseen maailmaan. Emmi Maaranen: Vedenmorsian Avain 2025 äänikirjan lukija Katja Lukkarinen kesto 8 t 38 min Eletään 1920-lukua, kun jonkinlaiset vapautumisen tuulet puhaltavat. Ihmiset, jotka eivät ole kuuluneet yhteiskunnan hyväosaisiin, kuulevat uusien mahdollisuuksien kutsun: parempaa elämää voi tavoitella, vaikka ei olisi syntyjään rikas ja hyväosainen. Yksi paremman elämän tavoittelija on Elsa, joka muuttaa Helsinkiin. Hän päätyy palvelijattareksi taloon, jonka isäntä keräilee hyönteisiä. Palvelusväen arjessa uudet tuulet tos...

Me seistiin vastakkain keskellä Kompassia. Mä ja Santra pysähdyksissä ihmisvirrassa. Jos me oltaisiin seisty siinä kauan, siitä olisi voinut kuvata pikakelausvideon, jossa porukka kävelee ja suihkii skuuteilla ohi ja me vaan katsotaan toisiamme. Kompassin sakarat levisivät katulaatoilla meidän alla, pisaroita mäiskähteli jokaiseen ilmansuuntaan ja mun lävitse kulki jääkylmä syksyinen värähdys. Pelkäsin, että Santra lähtisi pohjoiseen ja mä etelään. Katri Alatalo: Mitä tapahtui Santra Sarkkiselle? Hertta 2026 204 sivua Tästä viikosta tuli ihan sattumalta nuortenkirjaviikko – peräti kahdella kotimaisella nuortenkirjalla – ja samalla itsellekin hyvä muistutus siitä, miten taidokasta ja toimivaa nuortenkirjallisuutta Suomessa kirjoitetaan. Toki täti-ihmisenä voin vain arvailla, miten aiemmin kehumani Sulamispiste  ja nyt tämä Katri Alatalon romaani uppoavat varsinaiseen kohdeyleisöönsä, mutta en arkailisi suositella näitä nuorille lukijoille. Tämän Katri Alatalon romaanin lähtötilantee...

– Second breakfast, Elias irvistää ja nyökkää ruisleipäni suuntaan, kun syön toista aamiaistani kemian luokassa. – Hobitti. – Mä en ole mikään hobitti, vastaan ruoka suussa. – Tiedän kyllä yhden minijääkiekkoilijan, jolle lempinimi sopisi täydellisesti. Annukka Salama: Sulamispiste WSOY 2025 kannen kuvitus Satu Ovaskainen, suunnittelija Kaisu Sandberg äänikirjan lukija Valtteri Turunen kesto 7 t 49 min Holmin urheilulukio -sarja alkaa suorastaan päräyttävästi tällä jääkiekkoromaanilla, jossa yhdistyvät valloittavalla tavalla nuorten urheilijoiden elämä, jääkiekko ja sateenkaarevuus. Niin valloittava tämä nuortenromaani on, että sitä ei suinkaan pidä kartella, vaikka jääkiekko tuntuisi yhtä vieraalta kuin ajatus syntymäpäiväjuhlista Marsissa. Romaani tutustuttaa lukijansa Oliveriin, joka on äitinsä toiveesta ennen kaikkea ampumahiihtäjä. Jäät kuitenkin vetävät nuorukaista puoleensa, ja siksi hän on harjoitellut salaa myös kiekkoilua. Seuraa eräänlainen tuhkimotarina, kun Oliverin taidot...