Siirry pääsisältöön

Tekstit

Alex Schulman: Eloonjääneet

Myrsky on matalalla, aivan kuin sade vetäisi pilviä mukanaan alaspäin. Aurinko paistaa vielä, mutta etäällä kaupungissa vallitsee jo kaaos. Benjamin vilkaisee kelloa. Hän on ollut toimettomana koko ikänsä, mutta nyt kaikki tapahtuu yhtaikaa, tänä yhtenä päivänä on tehtävä kovin paljon ja aikaa on vähän. Alex Schulman: Eloonjääneet Nemo 2021 alkuteos Överlevarna  2020 suomentanut Jaana Nikula 288 sivua Alex Schulmanin romaani Eloonjääneet  vie aikuiseksi kasvaneiden veljesten elämän nykyhetkeen, kun on aika haudata äiti, ja samalla veljesten lapsuuteen: kesään, jolloin kaikki muuttui. Veljeksistä keskiössä on erityisesti Benjamin, jonka näkökulmasta kertoja tapahtumia kuvaa. Pierre on Benjaminille lapsuudessa läheisempi kuin veljeksistä vanhin, Nils, joka on pikkuveljistään hieman erillään ja usein näiden kiusanteon kohde. Romaanin nykyhetkessä veljekset eivät juuri pidä yhteyttä. Perhettä koossa pitävää voimaa ei oikein ole, ja kukin on ajautunut omaan suuntaansa. Äidin kuolema on syy
Uusimmat tekstit

Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo

Sanat tulivat pakottamatta. Ne ryöppysivät muististani kuin vetinen ripuli. Kerroin navetasta ja taatosta ja hepasta ja koiranpennusta ja veljestä ja äitimuorista ja jeesuksesta ja viinasta ja naapureista ja pikkuhiljaa osasista alkoi hahmottua palapeli jota saatoin kutsua elämäkseni. Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo Tammi 2021 alkuteos Ja for ner till bro suomentanut Outi Menna 294 sivua äänikirjan lukija Satu Paavola kesto 9 t 28 min Hirveä, raadollinen ja raastava on tämä Karin Smirnoffin esikoisromaani Lähdin veljen luo , jonka päähenkilö on kotiseudulleen palaava Jana. Kotikylän kurjuus ei ole juuri muuttunut entisajoista, henkilöt vain ovat muuttuneet. Janan ja hänen veljensä äiti asuu hoivakodissa, isä on kuollut aikoja sitten. Veli juo minkä ehtii ja Jana kantaa mukanaan hirvittäviä muistoja lapsuudestaan.  Jana päätyy töihin kodinhoitajaksi ja saa jatkuvasti kuulla myyttiseksi nousseesta Mariasta, joka on kuollut. Eläessään nainen oli kylän varsinainen femme fatale , joka lum

Haastekoonti: Keskisuomalaisen sata kirjaa

  Jokken kirjanurkka haastoi reilu vuosi sitten lukemaan kirjoja sanomalehti Keskisuomalaisen sadan kirjan listalta. Kyseinen lista on ollut eräänlainen ikuisuusprojektini, johon olen hitaaseen tahtiin yrittänyt kirjoja lueskella. Hitaasta tahdista kertoo se, että juuri ennen Jokken haasteen käynnistymistä luin Maria Jotunin vaikuttavan  Huojuvan talon  mutta siinä välissä ehtikin vierähtää lähes viisi vuotta edellisen listakirjan lukemisesta. Se muuten oli Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva , joka kannatti lukea. Kannatti lukea myös nämä kaksi kirjaa, jotka sain haasteeseen luettua – tai oikeammin sanottuna kuunneltua: John Irvingin Garpin maailma  ja Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys . Molemmat siis kuuntelin äänikirjoina. Vaikka kirjat ovat hyvin erilaisia, yhdistää niitä eittämättä runsaus. Se on määrite, jonka ensimmäisenä kumpaankin teokseen yhdistän, niin reheviä, elämäntäyteisiä ja muhkeita nämä romaanit ovat. Olen valintoihini oikein tyytyväinen. Tavoitettani

Marketta Pyysalo: Kehrääjä

Myöhemmin kun kerhotossut olivat jääneet pieniksi, jatkoin näkymättömäksi muuttumista. Näkymättömyyttä tarvittiin koulun ryhmätöissä, halogeenein valaistuissa luentosaleissa, ryhmämatkoilla, ruokapöydässä. Täytyy vain toimia samoin kuin kehrääjä, jonka erottaa kulottuneesta maasta vain mustista silmistä. Ja nekin se sulkee. Marketta Pyysalo: Kehrääjä Teos 2021 123 sivua Marketta Pyysalon pienoisromaani Kehrääjä  sukeltaa minäkertojansa mieleen, joka vaeltaa aiheesta toiseen ja tekee töitä selviytyäkseen surusta. Suru syntyy hetkessä, jona naisen puoliso sanoo haluavansa päättää pitkän avioliiton. Alkaa prosessi, joka etenee assosiaatiosta toiseen ja johdattaa järkytyksestä kohti uudenlaista elämänvaihetta. Kun kokonaisuus on liian suuri, kertojan mieli tarttuu yksityiskohtiin. Muistot ja havainnot vaeltavat mielessä virtana; kun tulevaisuudesta ei tiedä, on katsottava menneeseen. Omat muistot yhdistyvät aiemmin eläneisiin naisiin, joiden kautta voi katsoa itseä. Ajatukset virtaavat ja

Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun

Maata pitkin liikkumiseen kytkeytyy matkailussa 2000-luvun alussa pinnalle noussut idea: hidas matkailu, slow travel . Ajatus hidastamisen ja hitaasti kokemisen ihanuudesta sai alkunsa 1980-luvulla ruokaharrastajien slow food -liikkeestä. Toimittaja Carl Honoré kiteytti koko ajatusmaailman vuonna 2004 ilmestyneessä kansainvälisessä menestyskirjassaan Slow – elä hitaammin!  Sen kolme pääteemaa ovat paikallisuus, ekologisuus ja elämänlaatu. Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun Gummerus 2021 207 sivua Kati Kelolan Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun  lupaa antaa vinkkejä siihen, mihin voisi seuraavaksi suunnata maata pitkin matkaten. Ymmärrän ilmeisesti lupauksen suurempana kuin mitä se todellisuudessa on, ja siksi erityisesti alkuun tuntuu, että odotukseni kirjan suhteen eivät täyty. Kirjan alkuosassa on vinkkejä, jotka liittyvät korkeintaan löyhästi maata pitkin matkaamiseen. Itä-Viron mummoja ja puutaloja tai Suomen Alvar Aalto -kohteit

Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa

Riia sulki hälytyksen heti, veti kannettavan tietokoneen takaisin syliinsä ja nojautui tyynyjä vasten. Hän oli aikonut nukkua, yrittänyt nukkua, mutta sininen katse vainosi häntä pimeässä eikä antanut hänen levätä. Hän oli torkahtanut muutamaksi minuutiksi yön kylmimpänä hetkenä, juuri ennen aamun sarastusta, kuoleman tuntina, mutta muuten hän oli valvonut koko yön Nikke ja kuollut nainen seuranaan. Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa Bazar 2021 333 sivua Ilona Tuomisen esikoisteoksen päähenkilö on opettajana työskentelevä Riia Haapakorpi, joka on hiljattain menettänyt isoäitinsä. Äitinsä Riia on menettänyt jo vuosia aiemmin, joten isoäidillä on ollut hänelle suuri merkitys. Suruaan Riia käsittelee tekemällä töitä opettajana ja käymällä treenaamassa kuntosalilla.  Eräs kuntosalireissu saa kuitenkin järkyttävän käänteen: kotimatkalla Riian pysäyttää pariskunta, joka ihmettelee jälkiä maassa. Jäljet johtavat dramaattisen löydön äärelle, kun Riia löytää kassin, jonka sisällä on kuollut na

Niillas Holmberg: Halla Helle

Kevätlämpimät ovat jatkuneet jo pitemmän aikaa, eikä lunta ole enää kuin vaarojen varjoisimmilla rinteillä. Järripeipon siritys sekoittuu Mantokosken pauhuun, jokiranta kivikkoineen sammaleineen lemuaa. Kosken rinta on rottingilla. Ääni ja tuoksu ovat kantautuneet jo kylälle asti. Kylää joen takaa valvova Ailigas-tunturi tekee äänen kuljettamisessa osansa: vesistön jokia laaksoittavat vaarat kaikuvat, kaitsevat soinnit huomaansa. Niillas Holmberg: Halla Helle Gummerus 2021 455 sivua äänikirjan lukija Niillas Holmberg kesto 15 t 54 min Runoilija, muusikko ja kulttuuri- ja ympäristöaktivisti Niillas Holmbergin esikoisromaani Halla Helle on kiehtova yhdistelmä arkista elämää ja henkistä ulottuvuutta. Romaani vie Saamenmaalle ja asettaa kokijaksi ja katsojaksi Samun, joka on ulkopuolinen mutta haluaa päästä osaksi yhteisöä. Samu on papinpoika, joka saapuu Utsjoelle kirjastonhoitajaksi. Pohjoiseen häntä houkuttaa Elle, saamelaistaiteilija, jonka taiteilijanimi on Halla Helle. Elle lähettää