Kirjakaapin kummitus

Oliko Stella jo silloin alkanut muuttua? Ei, muutos seurasi myöhemmin. Siihen aikaan, ainakin vielä aluksi, Stella oli yhä sama vanha itsensä. Työssään pikkutarkka sisko pinosi sileitä tyynyliinoja hiljaa, kun taas Desireella oli tapana ajautua iltarientoja suunnittelevien juoruilevien pesulatyttöjen seuraan. Stella laski tarkasti jokaisen heidän tienaamansa pennosen, nukkui hänen vieressään ja näki yhä vielä toisinaan painajaisia, joista Desiree herätti siskonsa hellästi töytäillen. Brit Bennett: Mikä meidät erottaa Tammi 2021 alkuteos The Vanishing Half 2020 suomentanut Maria Lyytinen kannen suunnittelu Lauren Peters-Collaer 409 sivua äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Identtiset kaksoset syntyvät 1930-luvulla ja huomaavat varttuessaan, miten ihonväri vaikuttaa elämään. Louisianalaisessa pikkukaupungissa valta on valkoihoisilla, ja valkoiset miehet päättävät esimerkiksi siitä, että kaksoset joutuvat elämään ilman isäänsä. Stella ja Desiree saavat tarpeekseen ja lähtevät New Orlean

Vaikka äidillä oli vaikeaa Nilasin kanssa, pikkuveli oli parasta Håkanin elämässä. Nilas ei muistuttanut heitä muita, hän oli paljon vaaleampi. Hänen hiuksensa olivat kuin tupasvillan peittämä mätäs, auringossa valkoisen hohtava ja takkuinen. Håkanista oli mukavaa nuuskutella pojan hiuksia ja hengittää pieen lapsen tuoksua ja hieroa nenäänsä villaisia hiuksia vasten niin, että ylähuulta kutitti. Maria Broberg: Veden varjot Atena 2021 alkuteos Bakvatten suomentanut Tiina Sjelvgren kannen suunnittelu Sara R. Acedo 283 sivua Maria Brobergin esikoisromaani sijoittuu usealle aikatasolle: 1940-luvulta 2000-luvulle saakka. Merkityksellinen on vuosi 1966. Silloin katoaa Nilas. Vuosikymmeniä hän ehtii olla kateissa. Ja vuosikymmeniä joku kantaa salaisuutta sisällään; tietää, mihin poika katosi. Kaikki alkaa vuodesta 1948, kun Assar tapaa itseään vanhemman Margaretan ja hurmaantuu. Nainen on naimisissa Hebben kanssa, mutta se ei ole este. Assar ja Margareta tapailevat toisiaan, mutta pian syntyv

Seuraavina päivinä ajattelin tietysti usein, miksi vuorovaikutustapaaminen ei ollut heittänyt lainkaan varjoja, mutta Morgan's Fall oli aiheuttanut seurauksia huolimatta siitä, että olin mukautunut Äidin ja Josien toiveisiin. Mieleeni tuli taas se mahdollisuus, että rajoitukseni B3-mallii verrattuna olivat tulleet tuona päivänä jotenkin esiin ja saaneet sekä Äidin että Josien katumaan valintaansa. Jos asia oli niin, tiesin että tekisin viisaimmin työskentelemällä entistä kovemmin ollakseni Josielle hyvä KY, kunnes varjot väistyisivät. Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (Tammi 2021) alkuteos Klara and the Sun  2021 suomentanut Helene Bützow 371 sivua Kazuo Ishiguron romaanin Klara ja aurinko  nimihenkilö ja minäkertoja on aurinkoenergialla toimiva robotti, Klara. Hän on keinoystävä, KY, joka odottaa robottiliikkeessä asiakasta, joka kiinnostuu juuri hänestä. Viimein pitkä odotus palkitaan, ja Klara muuttaa Josien luokse. Tulevaisuuteen sijoittuva maailma vaikuttaa tutulta. Käydään töi

Mutta sen sijaan, että pohditaan, kenen luontosuhde on oikea ja kenen harhaoppinen, tulisi kyseenalaistaa koko käsite. Sana suhde viettelee ja vääristää. Luontosuhteesta puhuminen olettaa, että ihminen ja luonto ovat toisistaan erillisiä. Jos näin on, kuka tai mikä on tämä toinen, luonto, johon ihminen on suhteessa? Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita Atena 2019 224 sivua äänikirjan lukija Marjaana Kuusniemi kesto 6 t 7 min Riikka Kaihovaaran esseeteos Villi ihminen ja muita luontokappaleita  tarkastelee kriittisesti ihmisen luontosuhdetta – jos sellaisesta ylipäätään voi puhua. Kaihovaara kyseenalaistaa sen, miten me erityisesti länsimaissa suhtaudumme luontoon, mutta paljon muutakin asettuu kriittisen katseen kohteeksi. Kyseenalaiseksi asettuu esimerkiksi se, kuinka suuresti loppujen lopuksi olemme osa luontoa silloin, kun vaellamme kansallispuistossa. Mitä ylipäätään on luonnollisuus ja mitä on villi luonto? Mistä löytää luontoa, jota ihminen ei ole pyrkinyt m

Voidaan sanoa, että on latteaa haluta nähdä itsensä taiteessa. Mutta tiedättekö miltä se tuntuu? Tiedättekö millainen pommi se on, kun se osuu kohdalle elämän jatkuttua jo pitkään. Ne laulut mursivat minut. Istuin keskellä eroyksiöni lattiaa ja itkin ääneen. Se mursi minut niin kuin jotkin kirjat, jotkin elokuvat, tietyt melkein väkivaltaisen rakastavat kohtaamiset: sinut on nähty. Koska en ollut tottunut siihen että tarinaani kerrotaan, olin kuvitellut sen olevan merkityksetön, mutta nurinkurisesti myös ainutkertainen. Mutta se olikin jotain merkityksellistä ja jaettua. Anu Siflverberg: Sinut on nähty Teos 2020 244 sivua Toimittaja Anu Silfverberg tarkastelee esseeteoksessaan elokuvia feministisellä otteella. Vaikka en tunne kaikkia elokuvia, joita kirjailija nostaa esille, on sisältö järisyttävää. Se saa minut katsomaan ympärilleni uusin silmin. Kuinka paljon maailmassa vallitseekaan miehinen katse, joka määrittelee, mikä on arvokasta. Mitä onkaan elää naisena maailmassa, jossa normi

Tämä meri ei ollut niin kuin se, joka ympäröi huvipuiston laituria. Se toinen meri kohisi ja pärski ja kimalteli auringossa. Tämä meri oli rauhallinen ja lempeä kuin uni. Tämä meri silitti rantahiekkaa hellästi, niin kuin vauvan tukkaa silitetään. Se oli kuin mustaa silkkiä, jonka pinnalle joku oli roiskinut hopeista vesiväriä. Ursula Mursu: Myrtti ja noitatukka Kumma 2021 kuvitus Apila Pepita 141 sivua Myrtti on lapsi, joka pääsee 8-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi huvipuistoon. Retki Riemulaiturille muuttuu kuitenkin odottamattomaksi seikkailuksi, kun kummitusjunan vaunu viekin Myrtin maapallon sisäpuolelle Kuuilmaan. Siellä odottaa totutusta poikkeava maailma, missä kuu paistaa alati. Noitiin voi törmätä tämän tästä ja kaikki on kovin jännittävää. Onneksi Myrtti ei kuitenkaan ole keskellä kaikkea uutta ja outoa yksin. Hänen seuranaan ovat muurahaiskarhupehmo Fuuga ja juuri henkiin herännyt muovidino Hirmu. Silti Myrtti ei voi olla kaipaamatta isäänsä ja Tuuve-tätiään. Jälkimmäinenhän