Siirry pääsisältöön

Tekstit

Merete Mazzarella: Varovainen matkailija

"Miten toimitaan, kun tullaan uuteen paikkaan?
Lähdetään ulos tutkimaan lähiympäristöä. Päivä on tuskin alkanut, etsiydymme nurmikon, kadun ja jakarandapuiden reunustaman tien poikki pienelle järvelle. Lähdemme kulkemaan sitä kiertävää kävelytietä, vedessä näemme ankeriaita ja vesikilpikonnia, pelikaaneja ja iibiksiä."

Matka on elämän tavallinen metafora, ja sellaisena se tässäkin kirjassa näyttäytyy. Tavalliseksi ei Merete Mazzarellan teosta voi kuitenkaan määritellä, vaan se on tuoreella ja kiinnostavalla tavalla elämää ja matkustamista katseleva kokonaisuus, joka muotoutuu samalla elämäkerraksi kertoakseen kirjoittajastaan varovaisena matkailijana. Varovaisena siksi, että Mazzarella määrittelee itsensä varovaiseksi, mutta toisaalta: eikös rohkeutta vaadi sekin, että ylipäätään lähtee matkaan?

Muistan, kun vuosia sitten luin Mazzarellan romaanin Juhlista kotiin, joka häikäisi minut. Pidin siitä valtavasti, ja sen jälkeen olen satunnaisesti mutta aina suurin odotuksin tarttu…
Uusimmat tekstit

Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt

"Noin sata vuotta sitten nuori vallankumouksellinen Eugene Leviné piti viimeisen puheenvuoronsa oikeudessa juuri ennen kuin hänet ammuttiin, ja hän kutsui itseään ja kommunistitovereitaan lomaileviksi kuolleiksi. Meidän päivinämme ainoastaan sattuma määrittää ketkä hukkuvat mereen jossain Afrikan ja Euroopan välillä ja ketkä eivät. Siinä mielessä jokainen afrikkalainen pakolainen on yhtä aikaa sekä elävä että kuollut, Richard ajattelee."

Jenny Erpenbeck on minulle kirjailijana aivan uusi tuttavuus. Päätin tutustua häneen, kun huomasin romaanin Mennä, meni, mennyt keräävän kiitosta. Jo kirjan nimi on kiinnostava, se jää mieleen ja on kiehtovan moniulotteinen.

Tarinan päähenkilö on emeritusprofessori Richard, joka ajautuu keskelle eurooppalaista pakolaiskriisiä. Entinen itäsaksalainen kohtaa kotikaupungissaan Libyan kautta Eurooppaan tulleita pakolaisia, vaikka ensin ohittaakin näiden leirin huomaamatta sitä lainkaan. Leskimies päätyy tutustumaan pakolaisiin ja heidän taustoih…

Anna-Leena Härkönen: Kenraaliharjoitus

"Mikki hengähtää syvään. Hän puhuu reippaasti ja kantavalla äänellä niin kuin haluaisi varmistaa että viimeisellekin penkkiriville kuuluu.
– Mitä jos kokeiltas parinvaihtoa?"

Kenraaliharjoituksessa lähdetään liikkeelle siitä, että Janen näyttelijänä työskentelevä aviomies ehdottaa vaimolleen parinvaihtoa. Janea ajatus kauhistuttaa mutta hän myöntyy, koska on jossain määrin huolissaan parisuhteensa väsähtäneestä tilasta. Ensimmäinen parinvaihtoehdokas ei vakuuta, joten ajatus haudataan, mutta melkein saman tien Jane päätyy suhteeseen naisen kanssa.

Tuosta referoinnista voisi päätellä, että Kenraaliharjoitus on pelkkää seksiä. Paljolti onkin, erityisesti naisten välistä seksiä kuvataan varsin yksityiskohtaisesti. On romaanissa kuitenkin kysymys muustakin. Jane pohtii asemaansa paitsi aviovaimona, myös tyttärenä ja työssään matkatoimistovirkailijana.

Härköselle tuttuun tapaan tarina etenee vauhdikkaasti. Juoni vetää ja dialogi toimii mainiosti; paikoin sanailu saa tyrskimään tai …

Virpi Hämeen-Anttila: Tiergartenin teurastaja

"Hirvittävät murhatapaukset. Silvottu ruumis kanaalissa. Tiergartenin teurastaja on valloillaan. Björk mietti hetken: tahtoiko hän tietää mitään? Kun ei voinut tutkia. Ja ehkä tapaus oli liian kammottava..."



1920-luvulle sijoittuva harrastajaetsivä Karl Axel Björkistä kertova dekkarisarja on edennyt jo viidenteen osaan. Tällä kertaa ei ollakaan kotimaassa, vaan päähenkilö saa Gustav-sedältään toimeksiannon. Björkin on määrä matkustaa Berliiniin tarkastamaan sedän yrityksen "haarakonttuurin" kirjanpidon ja arvioimaan, miten toimintaa Saksassa voisi tulevaisuudessa kehittää.

Kirjanpitoasiat jäävät kuitenkin suurelta osiin sivuun, sillä Berliinissä on meneillään jotain kammottavaa. Tiergartenin teurastajaksi nimitetty murhaaja etsii ja löytää uhreikseen lapsia. Jäljet ovat karmeita ja sille, että sarjamurhaajasta puhutaan teurastajana, on syynsä.

Tiergartenin teurastaja jatkaa sarjan aiemmista osista tuttuun tapaan vetävällä juonella ja kiehtovalla ajankuvalla. Ehkä vo…

Katri Lipson: Kaikkein haikein leikki

"Minä olisin antanut sinulle sen nimen, mutta äitisi ei halunnut. Minulle olet ollut aina Sebastian. Nyt tiedät sitten senkin."

Leikiltä tuntuu Katri Lipsonin romaanin Kaikkein haikein leikki lukeminen. Ei siinä mielessä, että lukeminen olisi kepeää ja vaivatonta vaan siinä mielessä, että tarina tuntuu leikittelevän lukijansa kanssa, pakenevan ulottuvilta kikattavan lapsen lailla juuri silloin, kun tuntuu, että siitä on saanut jonkinlaisen otteen. Tähänastisen vuoden erikoisimpia lukukokemuksia, epäilemättä.

Romaani muodostuu kuudesta episodista, jotka ovat vain löyhästi yhteydessä toisiinsa. Vai ovatko sittenkin enemmänkin? Kaikissa on mukana Sebastian, kaihoisan katseen kohde, ihailtu ja kaivattu. Hän on salaperäinen ja tavoittamaton mutta kuitenkin läsnä – ajoittain sivussa, ajoittain hyvinkin tiiviisti osana tarinaa, mutta aina jonkun ajatuksissa.
Viimein mies oivaltaa, ettei poikaa ole olemassa. Ei siksi, että mies on hänet kuvitellut, vaan poika itse on itsestään niin …

Laura Honkasalo: Vie minut jonnekin

"Kerran kuussa meillä oli Miskan kanssa treffi-ilta, olimmehan kiireisiä lapsettomia uraihmisiä, DINK-pariskunta (double income no kids). Väliäkös sillä, vaikka minun urani voisi kohta vajota Mariaanien haudan pohjalle. Miska valitsi ravintolat, ruoka kiinnosti häntä eri tavalla kuin minua. Nyt oli vuorossa trendikäs syöttölä Espalla. Sisustus mustia pintoja ja vaaleaa vaneria. Napue-pullot pönöttivät valaistussa vitriinissä kuin pyhät artefaktit."

Nella on kolmekymppinen nainen, jonka elämä on mallillaan. On ihana mies, kiva koti, hyvä työpaikka ja toimivat suhteet lähisukuun. Jotain kuitenkin puuttuu.

Aika tutulta vaikuttava lähtötilanne. Eikä tarinalla varmaan pyritäkään maailmaa mullistamaan vaan ennemminkin kuvaamaan nykyihmistä tilanteessa, jossa kaiken pitäisi olla kunnossa. Silti jokin sisällä kaihertaa eikä voi olla varma, ovatko omat unelmat nyt tässä vai pitäisikö uskaltaa sittenkin hakeutua kohti jotain ihan muuta. Rohkenisiko seurata omia halujaan vaikka se tark…

Sofie Sarenbrent: Avoimet ovet

"Enää kolme neljännestuntia näyttöön, joka ratkaisee tulevaisuuden. Tuskan, surun ja kieltäymyksen vuodet voivat olla pian ohitse. Enää yksi ainoa vuorokausi jäljellä talossa, sen jälkeen Cornelia Göransson ja tytär Astrid saisivat lopultakin rauhan."

Ovet käyvät ja ovat avoinna, kun kiinteistönvälittäjät esittelevät myytäviä asuntoja Sofie Sarenbrentin dekkarissa Avoimet ovet. Kiinteistönvälitys kuitenkin muuttuu kovin vakavaksi, kun myytävistä asunnoista alkaa löytyä ruumiita.

Ensin kuusivuotias Astrid löytää isänsä kuolleena kodin vierashuoneesta asuntonäytön jälkeisenä yönä. Hans ja Cornelia olivat eroamassa, minkä vuoksi asunto oli myynnissä. Ei ole mikään yllätys, että poliisi alkaa epäillä entistä vaimoa, varsinkin kun tämä yöpyi parin yhteisen tyttären kanssa samassa asunnossa samana yönä, kun mies pääsi hengestään. Toinen kuolemantapaus kuitenkin mullistaa Hansin kuoleman tutkinnan. Selvitetyksi luultu tapaus asettuu toiseen valoon, kun asuntonäytön alkaessa uudesta…