Kirjakaapin kummitus

Rebekka, aina Rebekka. Missä tahansa kuljin Manderleyssa, missä tahansa istuin, ajatuksissani ja unissanikin kohtasin Rebekan. Tunsin jo hänen vartalonsa, pitkät hoikat sääret, pienet ja sirot jalat. Hartiat leveämmät kuin omani, pystyvät viisaat kädet. Kädet jotka osasivat ohjata venettä, osasivat pidellä hevosta. Kädet jotka järjestelivät kukkia, rakensivat laivanmalleja ja kirjoittivat »Maxille Rebekalta» kirjan nimilehdelle. Tunsin hänen kasvonsa, pienet ja soikeat, kirkkaan valkoisen ihon, tumman hiuspilven. Tunsin hänen käyttämänsä hajuveden, voin kuvitella hänen naurunsa ja hymynsä. Tuntisin hänen äänensä, jos kuulisin sen, vaikka tuhansien muiden joukosta. Rebekka, aina Rebekka. En pääsisi koskaan vapaaksi Rebekasta. Daphne du Maurier: Rebekka WSOY 2020 alkuteos Rebecca  1938 suomentanut Helvi Vasara 572 sivua Daphne du Maurierin Rebekka  edustaa hämyiseen kartanoon sijoittuvaa jännityskirjallisuutta, jossa on mukana ripaus kauhua. Se on kartanoromaani, joka pitää luki...

Aurinko on juuri punnertanut esiin Kaukasuksen vuorten huippujen takaa. Se värjää yllämme kaartuvan taivaankannen kultaiseksi kupoliksi ja allamme olevat pilviryppäät vaaleanpunaiseksi hattaraksi. Siellä täällä pilvipeitettä puhkovat vuorten valkoisena kimaltavat kärjet. Satunnaiset aukot pilvien pehmoisessa hattaramatossa paljastavat alempien rinteiden harmaan kiven. Aamuvarhainen aurinko saa kallion syissä piilottelevan kiilteen kimaltamaan. Maisema hehkuu pastelliprisman sävyissä kuin yksisarvisen varsan turkki. Olisin näkymästä hurmaantunut, jos kaikki ei olisi kerta kaikkisen päin helvettiä. Janiina Lammi: Suuri huiputus Gummerus 2024 lukija Elina Varjomäki kesto 9 t 24 min En ole koskaan haaveillut suurten vuorten huiputtamisesta. Sen sijaan minua kiinnostavat ihmisten tarinat omien unelmien tavoittelemisesta. Sellaisesta juuri on kysymys Janiina Lammin omakohtaisessa tietokirjassa Suuri huiputus . Syyskuussa 2014 Janiina Lammi istui työseminaarissa. Takana oli ero tyttären isäst...

Onnellisuuden tunne hyökyy lävitseni. Seison hämärtyvässä kesäyössä Närängänvaaran laella ja katson koilliseen. Närängänvaaran-Virmajoen suojelualue jatkuu siellä 20 kilometrin mittaisena kaistaleena Venäjän rajaa myötäillen. Tämä metsä tuntuu suurelta ja väkevältä. Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki ikimetsään – Kohteet ja vinkit luontoon lähtijälle SKS 2025 ulkoasu Emmi Kyytsönen, Karppi Design 237 sivua Myönnän pitkään kuvitelleeni, että talousmetsä – siis sellainen voimakkaasti käsitelty metsä – on sitä metsää, jota pitää ihmisen lähettyvillä olla. Vasta myöhemmin tajusin, että metsien runsas hyödyntäminen teollisuuden tarpeisiin ja avohakkuut eivät ole oikeita tai kestäviä tapoja suhtautua metsiin. On tarpeen myös suojella metsiä ja niiden ainutlaatuisuutta. Päivi Mattila ja Teemu Saloriutta esittelevät Retki ikimetsään -teoksessaan totutusta poikkeavia metsiä, joita löytyy lopulta yllättävän läheltä. Suomen etelärannikolta löytyy erikoinen tammivyöhyke, Kainuusta aarnial...

Nyt hän nukkui. Tai ei hän nukkunut, vaan oikeasti hän oli sammunut. Hän makasi tummanharmaa puku päällään hieman vinossa valkoisten tyynyjen ja paksun peiton päällä. Pitkän miehen nilkat roikkuivat sängyn reunan yli. Pää retkotti tyynyllä niin, että leuka oli noussut korkealle. Takaraivo oli painunut hieman tyynyn reunan yli ja antoi päälle tilaa pudota anatomisesti parempaan asentoon. Se oli myös hyvä asia. Hänen ilmatiensä pysyisivät hyvin auki eikä kieli painuisi tukkimaan hengitysteitä. Silti huone täyttyi säännöllisistä korahduksenomaisista äänistä, ja mietin kuumeisesti mitä minun pitäisi tehdä. Kukaan ei ollut kokouksesta onneksi kysellyt hänen peräänsä eikä seuralaisillakaan ollut merkittyä ohjelmaa. Johanna Aatsalo: 2784 päivää WSOY 2025 kansi Nina Leino / PdeR äänikirjan lukija Johanna Aatsalo kesto 10 t 2 min Suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut viime vuosina aiempaa maltillisemmaksi. Silti yhä edelleen olemme kansaa, jota vaivaa alkoholin ongelmakäyttö. THL:n reilu vu...

Hiljan mökin ovella lappaa juhlivaa työväkeä aamusta iltaan. Käskystä kaikki, lapsetkin lyövät puukkonsa terä edellä kuistin raakalautaan ennen kuin on lupa astua kynnyksen yli. Sääntö on käynyt kaikille jo selväksi, kaikki ymmärtävät järjestelyn yhteiseksi parhaaksi. Teräase taskussa ei kenelläkään ole asiaa kynnystä pidemmälle. Susanna Åke: Eläjä Otava 2025 kansi Piia Aho äänikirjan lukija Marja Myllylä kesto 13 tuntia Eletään 1950-lukua, ja oikeastaan kaikesta on pulaa. Takana ovat vaikeat ajat, mutta moni kantaa mukanaan näkymättömiä murheita. Niitä voi yrittää hukuttaa viinaan, jos sitä vain jostain saa. Viinakorteilla rajoitetaan alkoholin ostoa, eikä monikaan tunnu sitä saavan riittämiin. Hilja ryhtyy myymään pimeää viinaa heille, joille viinakortin juomat eivät riitä. Pitsien myyminen vaihtuu huomattavasti tuottoisampaan puuhaan, ja Kielon kanssa Hilja haalii pulloja kätköihinsä ja myy, kun asiakas tulee ovelle koputtelemaan. Helppoa rahaa, vaikka joskus käy mielessä, tuleeko t...

Suojelijan vala oli kuin toinen iho, se oli itsestäänselvä ja aina läsnä. Vala antoi elämälle merkityksen, mutta se sulki myös pois kaikki muut mahdollisuudet. Toisinaan vala oli raskas kantaa. Sellaisina hetkinä mietin, millaista olisi olla aivan tavallinen elonkehän asukas. Kuka minä olisin, mitä tekisin, jos en olisi suojelija? Heidi Nummi: Petovala WSOY 2025 kansi Riikka Turkulainen 311 sivua Heidi Nummen esikoisromaani Petovala  sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen. Maailma ei kuitenkaan ole suuresti erilainen kuin tämä jonka tunnemme. Silti jotkin asiat ovat muuttuneet: ekokriisi on muuttanut elämisen tapoja, muun muassa susi ja karhu ovat kuolleet sukupuuttoon ja romaanin maailmassa eletään elonkehillä. Petovala  on vaikuttava esitys siitä, minkälainen lähitulevaisuutemme voi hyvinkin olla. Punainen myrsky -pandemia on muuttanut maailmaa mutta ihminen itsessään ei ole isosti muuttunut. Mikäli romaanin tulevaisuudenkuva toteutuu, painitaan muutaman vuosikymmenen kuluttua ai...