Kirjakaapin kummitus

Heinäkuussa tuli kuunneltua useampi äänikirja sillä ajatuksella, että kuunneltava olisi kohtuullisen kepeää ja hyvin kesätunnelmiin sopivaa. Tähän nelikkoon valikoituikin romaaneja, joiden parissa viihdyin – toisten parissa vielä enemmän kuin toisten.  Rebecca Serle:  Kesä Amalfin rannikolla Otava 2023 alkuteos One Italian summer suomentanut Eeva Parviainen äänikirjan lukija Janna Räsänen kesto 7 t 35 min Italiaan sijoittuva Kesä Amalfin rannikolla  kertoo Katy Silver -nimisestä nuoresta naisesta, joka on hiljattain menettänyt äitinsä. Menetystään sureva Katy matkustaa Yhdysvalloista Italiaan ja tekee matkan, joka oli alkujaan suunniteltu äidin ja tyttären yhteiseksi. Nyt Katy matkustaa yksin ja tekee samalla yllättävän matkan menneisyyteensä ja historiaansa, sillä Positanon rantakylässä hän tapaa äitinsä Carolin – ei sellaisena kuin tämä oli kuollessaan vaan kolmekymppisenä ja perheettömänä. Romaanin idea on kovin kiinnostava. Minkälaista olisikaan kurkistaa omien vanhem...

Mutta ei se sitten niin helppoa ollutkaan kun piti laittaa sabluuna oikeaan kohtaan ja oikein päin etteivät kuviot tule ylösalaisin tai katso väärään suuntaan ja kuvioiden väki pitää mitata että se on sama. Ennen värin laittamista pitää seinä sivellä kalkkivedellä märäksi. Äkkiä minä sen opin kun ystävällinen maalari neuvoi niin kuin mestari Rutger että laitapa näin ja katsopa tästä eikä huutanut ollenkaan tai läimäyttänyt takaraivoon vaan näytti kuinka käteen otetaan pehmeäksi vanutettu vuohennahka ja siitä tehdään tuppo jota kastetaan maaliin ja töpötetään sabluunan reikään. Anneli Kanto: Rottien pyhimys Gummerus 2021 kannen kuvat Antti Kanto 409 sivua Kirjabloggaajat, -vloggaajat ja -grammaajat valitsivat Anneli Kannon Rottien pyhimys  -romaanin vuoden 2021 parhaaksi kotimaiseksi kirjaksi. Sain teoksen kirjailijan omistuskirjoituksella itselleni viime vuonna Kirjan ja ruusun päivänä, kun Anneli Kannolle ojennettiin kunniakirja ja ruusu Blogistanian Finlandia -palkinnon johdosta....

Agnes kyhjöttää lattialla makuulavan kupeessa räsy kädessään. Hän on valvonut Judithin vierellä läpi yön nousematta, syömättä, silmäänsä ummistamatta. Hän on suostunut vain juomaan tilkan vettä, kun Mary on sinnikkäästi jaksanut kehotella. Valkea on kaiken aikaa palanut niin loimuavin liekein että Agnesin posket hehkuvat punaisina; liinalakin alta karanneet hiussuortuvat ovat kirjoittuneet kaulalle kosteina tuherruksina. Maggie O’Farrell: Hamnet S&S 2022 alkuteos Hamnet 2020 suomentanut Arja Kantele kansi Laura Noponen 382 sivua Maggie O’Farrellin Hamnet keräsi kiitosta viime vuonna suomeksi ilmestyttyään, mutta tulin tarttuneeksi romaaniin vasta nyt. Se sijoittuu 1500-luvun lopulle ja kertoo eräästä perheestä. Perheen tytär Judith sairastuu, ja hänen kaksosveljensä Hamnet yrittää saada sisarelleen apua. Aikuisia ei vain ole saapuvilla, ja Hamnetin huoli sisaresta kasvaa. Kun Hamnet etsii apua, on äiti Agnes lääkeyrttitarhassaan. Isä puolestaan on Lontoossa työskentelemässä teatter...

Tänään 6.7. vietetään Eino Leinon ja runon ja suven päivää. Päivän juhlistamiseksi Anki julkaisi runohaasteen , jonka ytimessä on runous: ideana on kirjoittaa runoista ja jakaa runojen ilosanomaa. Mainio haaste, johon oli helppo tarttua, vaikken varsinaisesti runoasiantuntija olekaan. Mutta ehkä onkin hyvä muistaa, että runoja on monenlaisia eikä runojen lukeminen vaadi sen enempää asiantuntemusta kuin muunkaan kaunokirjallisuuden lukeminen. Siispä rohkaisun sana: jos yhtään kiinnostaa, etsiskele sinulle sopivaa runoutta, uppoudu ja nauti! Ankin haasteesta löytyy varmasti hyviä lukuvinkkejä! Kuva: Niina T. / Yöpöydän kirjat Minä luin haastetta varten kaksi runoteosta: Johanna Venhon runoelman  Yhtä juhlaa (WSOY 2006) ja Henriikka Tavin kokoelman Maaliskuu (Poesia 2012). Ensin mainittu on Venhon kolmas runoteos, jälkimmäinen puolestaan on osa Tavin 12-hanketta, jonka ideana oli kirjoittaa yksi runokirja vuoden jokaisen kalenterikuukauden aikana – siis kaksitoista runokirjaa vuodessa...

Jonkin matkan päässä hänen tuvastaan aukeni lähes puuton neva. Se sijaitsi tuvasta pohjoiseen, eikä hän kernaasti liikkunut siellä päin. Aina neva lähestyessään hän tunsi luissaan, kuinka häntä pidettiin silmällä. Metsässä asui muutakin väkeä kuin lintuja ja nelijalkaisia, se oli totuus eikä mitään paavillista taikauskoa. Ihmiset pysyttelivät olentojen kanssa hyvissä väleissä tai välttelivät niitä, aina sen mukaan mitä kulloinenkin tilanne ja tapa vaativat. Joskus metsänväelle uhrattiin, mutta salaa, se näet oli kirkon opin vastaista. Mutta joskus ei vain ollut ketään muuta, kenen puoleen kääntyä, kun tarvittiin apua taudin häätämisessä tai nälänhädän ja kuoleman torjumisessa. Maria Turtschaninoff: Suomaa Tammi 2022 alkuteos Arvejord 2022 suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom piirrokset Sanna Mander 371 sivua Suomaa  on erityisesti fantasiakirjailijana tutuksi tulleen Maria Turtschaninoffin ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Ja minkälainen romaani se onkaan! Romaani lähtee liikke...

Rosa nousee sängyltä, astelee viereeni, ottaa minua kädestä. Katsoo silmiin, sanoo ettei minulla ole mitään hätää. Ei mitään pelättävää. Laitan David Bowien Let's Dance -kappaleen soimaan, kirjoitan esiin sen mitä en olisi todeksi uskonut, ja klikkaan julkaise-painiketta. Puristan Rosan kättä, hengitän syvään, hengitän. Nyt se on julkista. Nimeni on Mira, olen transsukupuolinen nainen. Mira Aurelia Eskelinen: Aavistus S&S 2023 kansi Tikli Tarina Tommiska 223 sivua Mira Aurelia Eskelisen esikoisromaani Aavistus  kertoo siitä, miten Jalmarista tuli Mira. Romaani kertoo siitä, miten heteromieheksi itsensä kuvitteleva avautuu vähitellen pohtimaan itseään ja sitä, mitä hän todellisuudessa on. Käänteentekevä on halloween vuonna 2015 ja juhla, jossa kertojaa katsovat näkevät ihka oikean naisen . Mutta samalla kertoja tiedostaa, että Miran tarina voisi alkaa toisaaltakin. Varmaa kai on vain epävarmuus: Mistä sen tietää mitä kokee olevansa? Aavistus  kuvaa kauniisti ja herkästi epä...

Robert pudisti taas päätään. Ei, tämä oli varmasti pelkkä muodollisuus. Ja nyt, kun hän tuli ajatelleeksi sitä, Charlien isä oli niin arvovaltainen henkilö, että voisi vaatia sellaista. Hän muisteli kaikkia niitä kertoja, joina poika oli seissyt hänen työpöytänsä edessä tuijottamassa häntä huolettoman näköisenä hänen toruessaan tätä. Kuvio oli aina sama: Robert muistutti Cavendishia siitä, että entisaikojen huvi, jossa nuorempia poikia käytettiin palvelijoina, oli lakkautettu jo vuosikausia aikaisemmin ja ettei heitä saanut pakottaa tottelemaan kiusaamalla, jos he eivät tehneet yhteistyötä vapaaehtoisesti. Charlie otti rangaistukset vastaan ja jatkoi sitten ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.  Lucinda Riley: Kuolema sisäoppilaitoksessa Bazar 2023 alkuteos  The Murders at Fleat House suomentanut Tuukka Pekkanen kansi Laura Noponen äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi kesto 13 t 45 min Norfolkilaisesta sisäoppilaitoksesta löytyy ruumis. Nuori opiskelijapoika on menehtynyt, ja a...

Isä pysäytti auton kylpylän eteen ja heitti avainlätkän minulle. Nostimme Eetun ja Sallan kanssa kassit takakopasta ja menimme sisälle. Katsoin hissin peilin kautta Eetua, joka nojasi silmät kiinni päätään seinään. Kohtasin myös Sallan vakavaksi muuttuneen katseen. Se tuntui pyytävän minulta sellaista, jota en uskaltanut tehdä. Oma heikkouteni hävetti minua. Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan WSOY 2023 kansi Riikka Turkulainen 279 sivua Leena Paasion nuortenromaani  Bengtskär itä kahdeksan  on jatkoa Harmaja luode seitsemän -teokselle, joka tutustutti nuoreen purjehtijaan Eetuun ja tämän lähipiiriin. Teosparin ensimmäisen osan keskeinen mysteeri oli Eetun kadonnut äiti, ja koska mysteeri ei avausosassa selvinnyt vaan jäi jopa hieman ärsyttävällä tavalla kesken, oli selvää, että kakkososa oli otettava lukulistalle. Harmaja luode seitsemän  jäi mieleen laadukkaana nuortenromaanina, jonka jännite vahvistui hienosti loppua kohden niin, että sitä oli vaikea laskea käsistä....

Soitin Iidalle illalla ja pyysin kyytiä. Kerroin mitä minulle ja Jonille oli tapahtunut. Hän ei kuulostanut yllättyneeltä. Tajusin, ettei Annakaan ollut kuulostanut. Lähimmät ihmiseni olivat selvästi menettäneet toivonsa jo ennen minua. Iida kysyi puhelun lopuksi, luulinko minä eron olevan lopullista, ja vastasin kyllä, ehdottomasti, sillä tiedän sen nyt. Meri Savonen: Amandan kolme kesää Bazar 2023 kansi Satu Kontinen 320 sivua Meri Savosen ensimmäisen aikuisille suunnatun romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Amanda, neljääkymppiä lähestyvä opettaja, jonka pitkä parisuhde on juuri päättynyt eroon. Riitaisan suhteen päättää viimeinen taistelu, jonka tuoksinassa Jon ilmoittaa palaavansa asuntoon vasta sitten, kun Amanda on lähtenyt. Jon pitää sanansa eikä Amandan auta muuta kuin pakata tavaransa ja lähteä. Erosta seuraa surua ja ennen kaikkea henkinen kriisi. Kun parisuhde vaihtuu sinkkustatukseen ja samalla biologinen kello tikittää ja ympärillä muut tuntuvat pariutuvat kiivaasti, han...

Sentti sentiltä tamma ponnisti ylös, kohta näkyisivät jo kaviotkin mutta minä etsin katseellani kadonnutta miestä. Näin hänet kaikkialla, kuulin äänen unissakin. Etenkin unissa. Satu Vasantola: Kun isä osti Merenkurkun Tammi 2023 256 sivua Isä katoaa, jälleen kerran. Isot puheet ja levoton meno ovat olleet varoitusmerkkejä tyttärelle, joka lähtee isänsä perään. Matkatessaan kesäisessä Suomessa tytär palaa menneisyyteensä ja tarkastelee elämäänsä, maniaan taipuvaisen miehen lapsena, joka on menettänyt äitinsä jo vuosia sitten. Kun tytär etsii isäänsä ja yrittää saada tämän hoidettavaksi, pitäisi samaan aikaan saada pysähtyä ja suunnata katsetta tulevaan. Kun isän maailma on kaoottinen ja tytär on uuden äärellä, tulee väistämättä miettineeksi maanisuuden periytymistä ja oman mielen terveyttä.  Liukasliikkeisen isän perässä kulkeminen tuntuu ajoittain toivottomalta, vaikka tytär onkin oppinut vuosien kokemuksella ennakoimaan isän liikkeitä. Moni käskee luovuttamaan takaa-ajon, mutta s...

Nyt nuo hetket näyttävät todistavan, että itsensä rakastaminen on vaistomaista ja yhtä eläimellistä kuin mikä hyvänsä minän toiminta. Alkukantaista kiintymystäni ei voinut hävittää, ainoastaan tukahduttaa jatkuvalla valvonnalla. Itseinhoni ei ollut itse tuotettua. Se ilmensi kehoni ulkopuolista ympäristöä, jota myöhemmin ymmärsin voivani muuttaa.  Melissa Febos: Mitä on olla tyttö Atena 2023 alkuteos Girlhood  2021 suomentanut Suvi Kauppila 240 sivua Melissa Febosin Mitä on olla tyttö  on rankka ja suuresti ajatuksia herättävä, omakohtainen teos siitä, mitä on elää naisena nykymaailmassa. Se on vaikuttava ja hyvin kirjoitettu, ja se on kirja, jonka lukeminen olisi hyväksi oikeastaan kenelle tahansa sukupuolesta riippumatta. Feministinen teos sisältää esipuheen ja prologin lisäksi seitsemän laajaa esseetä. Niissä käsitellään esimerkiksi naisen kehoa ja siihen suhtautumista, ruumiillisuutta, naisiin kohdistuvaa häirintää ja tunnetyötä, jonka tavoitteena on tehdä ennen kaikk...

Roni yrittää muistaa äidin sanat rohkeudesta. Jännityksen läpi voi kävellä… Hän muistuttaa vielä varmuudeksi, että äidin pitää odottaa eteisessä, eikä hän saa poistua mihinkään.  Jani Toivola: Poika ja rohkeusloikka kuvitus Saara Obele Otava 2023 40 sivua Roni on alakouluikäinen ja menossa sirkuskouluun. Uusi harrastus jännittää, ja mieluummin Roni jäisi sirkuskoulusta pois. Ainakin voi yrittää kävellä hitaammin, mutta silti on uskallettava mennä uuteen paikkaan ja kohdattava uusia ihmisiä. Onneksi äiti on mukana ja odottaa eteisessä sirkuskoulun ajan.  Sirkuskoulussa rohkeus joutuu eri tavoin koetukselle, ja Ronia pelottaa. Pian hän kuitenkin saa huomata, että muitakin saattaa pelottaa eikä pelko ole läsnä joka tilanteessa. Ronikin voi ehkä uskaltaa ottaa rohkeusloikan. Jani Toivolan  Poika ja rohkeusloikka  on viehättävän lempeä ja rohkaiseva kertomus pelosta ja rohkeudesta. Se muistuttaa kauniisti siitä, että pelot voivat liittyä monenlaisiin tilanteisiin ja että ...

Ylitornion mökillä annoin pitkästä aikaa itselleni luvan hengähtää, olla hetken kirjoittamatta, olla hetken stressaamatta, ja vain elää luonnossa, kokea sitä. Minulle oli tullut paha tapa suorittaa elämää, laskea jo heti aamusta ahdistuneena velvollisuuksia, jotka olisi hoidettava. Yhtäkkiä sainkin istua takan ääressä lukemassa tai katsella rauhassa ikkunan takana pimenevää maisemaa. Muu ei ollut muuttunut, ainoastaan asenteeni. Työt eivät karanneet, vaikka annoin itselleni välillä mahdollisuuden levätä ja elpyä. Tittamari Marttinen: Tunturit takapihalla – Kun lähdin Lappiin Kirjapaja 2023 kansi Satu Kontinen 206 sivua Tittamari Marttinen kertoo tietokirjassaan Tunturit takapihalla – Kun lähdin Lappiin  kokemuksistaan pohjoiseen muuttamisesta. Teoksesta ei kuitenkaan kannata lähteä etsimään tietoa siitä, miten muutto eteläisestä Suomesta Lappiin konkreettisesti toteutuu, vaan ennemminkin kyseessä on kokoelma havaintoja siitä, mitä on elää Pohjois-Suomessa ja mikä kaikki on muuttunu...

Äiti katsoo kellastuneita koivunlehtiä ja keinulautaa ja ajattelee, että tämän kaiken Ruužu tulisi muistamaan lapsuudestaan. Kanat kotkottavat kivijalan päällä, kukko vahtii alamaisiaan. Sika röhkii kopperossa liävän perällä. Leinikki laiduntaa metsässä naapuritilan karjan mukana. Hevonen hirnuu tallissa, joka on rakennettu liävän viereen. Kaivo sijaitsee liävän ja asuintuvan välissä, sauna liävältä lähtevän polun päässä, aitat pirttiä vastapäätä ja riihi pihapiirin laidalla. Puuliiteri on saunan vieressä, maakellari takapihalla. Pihan päästä lähtee hiekkatie alas järvelle, polun varrella kasvaa heinää. Rannalla on laituri, vesi välkehtii auringossa. Karoliina Niskanen: Muamo Bazar 2023 kansi Sanna-Reeta Meilahti 303 sivua On kaksi naista, sama aika, erilaiset maailmat. Toinen on Laatokan Karjalassa, toinen Pohjois-Pohjanmaalla. Kummastakin tulee tahoillaan äitejä, ja äitejä he ovat siinä vaiheessa, kun toisensa kohtaavat. Kohtaamista tosin saa odottaa tovin, toisenkin. Naiset elävät a...

Kävelen ikkunan ääreen ja katselen ulos linnan kiviselle pihalle, jolla tuuli liikuttelee puistosta muurien yli lennähtäneitä lehtiä ja roskia, ja minusta kiehtovinta on se, miten nämä Katariinat ovat katselleet joskus samaa maisemaa, jota minä katselen nyt. Katariinojen ja muiden samassa paikassa elämäänsä viettäneiden ihmisten tarinat kiinnostavat minua ja haluan tietää heistä lisää. Katariina Stenbockiin olen törmännyt sattumalta ja oikeassa mielentilassa, sillä se sysää sisälläni liikkeelle kokonaisen sattumien ja oivallusten ketjun, löydän Katariinojen joukon, joka on jättänyt jälkensä historiaan ja joka tulee jättämään jälkensä myös minuun. Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä Aula & Co 2023 kansi Sanna-Reeta Meilahti 250 sivua Jenna Kostetin tietokirja Kuuden Katariinan jäljillä  kiinnittyy vahvasti Turun linnaan. Se yhdistää naisia, joiden jäljillä kirjailija kulkee halki vuosisatojen, ja se yhdistää kirjailijan naisiin, joiden elämää teos kuvaa. Kirjassa pitäisi me...

Omasta mielestään Riikalla oli homma hanskassa, sillä alkuaikoina hän veti hihaan vain pari kertaa vuorokaudessa. Eihän hänellä mitään ongelmaa ollut. Vuosikaudet Riikka pystyi valehtelemaan tämän itselleen. Vielä viiden käyttövuoden jälkeen hän pystyi perustelemaan asian niin, ettei siinä ollut mitään ongelmaa – ja jatkoi vielä seuraavat viisi vuotta. Päihteidenkäyttäjille tuttu mantra pyöri päässä: Kyllä minä tämän hanskaan, pystyn lopettamaan heti kun haluan. Eve Hietamies: Palavaa lunta Docendo 2023 kansi Marjaana Virta 299 sivua Minulla oli suuri kunnia osallistua marraskuussa 2022 Naistenkartano ry:n satavuotisjuhlaan. Pidin juhlassa puheen naisten keskinäisestä tuesta ja naisesikuvista – esikoistietokirjani aiheen mukaisesti. Puheeni jälkeen luokseni saapui vuolaasti kiitellen nainen, joka puhui nopeasti ja kertoi hetkessä taustastaan kaiken olennaisen. Tuo nainen oli Riikka Tuomi, joka kertoi olleensa 20 vuotta päihderiippuvainen ja eläneensä huumeiden täyttämää elämää oikeast...

Ystävälläni ja minulla on takana vuosien keskusteluja. Olemme puhuneet äitiydestä – olemme molemmat olleet pitkään yksinhuoltajia – ja sen suhteesta kirjoittamiseen. Olemme puhuneet siitä millaisia ongelmia ja iloja liittyy todellisuuden kunnioittamiseen sekä taiteessa että elämässä. Hän ei ole koskaan pitänyt yllä varjotonta kuvaa vanhemmuudesta, ja ehkä hän juuri siksi ei puhu teini-ikäisestä pojastaan kuin vandaalista joka on pilannut hänen kauniin kuvansa. Rachel Cusk: Mykkäkoulu S&S 2023 alkuteos Coventry  2019 suomentanut Kaisa Kattelus kansi Jussi Karjalainen 238 sivua Rachel Cuskin Mykkäkoulu  on kokoelma esseitä, jotka on alun perin julkaistu eri lehdissä. Teos on jaettu kolmeen osaan: ensimmäinen tarjoaa arkisia havaintoja, toisessa keskitytään pääasiassa kirjoittamiseen ja kolmannessa osassa keskiössä on kirjallisuus.  Vaikka kokoelman osat ovat teemoiltaan erilaisia, on niillä kaikilla jotain annettavaa. Ensimmäisessä osassa kiehtovat erityisesti henkilöko...

Illansuussa meitä kohti lensi pieni feizhongien parvi, niitä oli seitsemän. Herätimme Kaian kanssa muut tytöt, ja Uralin rauhaa ja hiljaisuutta rakastava ystävä rohkaisi meitä poistumaan välittömästi kyydistä. Lise-Lotte virnisti minulle, siinä se oli, mahdollisuutemme saada toinen merkkisarja ja kolmas numerolevy. Meidän täytyi selvittää, oliko koodeja enemmän kuin kaksi. Feizhongit lensivät kohti, ja siitä päästäänkin seuraavaan pelkooni. Siiri Enoranta: Maailmantyttäret WSOY 2022 kansi Riikka Turkulainen äänikirjan lukija Laura Eklund Nhaga kesto 10 t 52 min Siiri Enoranta on niitä kirjailijoita, joiden tuotannon huomaan tämän tästä herättävän myönteistä vastakaikua ja joiden teokset ovat alati lukulistallani. Nyt päädyin tarttumaan Maailmantyttäriin  erityisesti MarikaOksan innoittamana, ja kannatti tarttua. Nuortenromaani on aikuiseen makuun vallan mainiosti sopiva utopia, joka tarkastelee tulevaisuutta reilun sadan vuoden kuluttua. Maailma on romahtanut ja itse asiassa romah...

Suru on julma opettaja. Sitä oppii miten raakaa, miten vihantäyteistä ikävöinti voi olla. Sitä oppii, miten tyhjiltä osanotot voivat tuntua. Sitä oppii, miten paljon surussa on kyse kielestä; kielen pettämisestä ja kielen tavoittelusta. Chimamanda Ngozi Adichie: Surumerkintöjä Otava 2022 alkuteos Notes on Grief  2021 suomentanut Cristina Sandu 91 sivua Chimamanda Ngozi Adichie Surumerkintöjä  on omistettu kirjailijan isälle. James Nwoye Adichie menehtyi vuonna 2020, 88-vuotiaana. Vaikka isä oli iäkäs, tuli suru-uutinen yllätyksenä ja moni asia jäi kesken. Surumerkintöjä on pieni ja kaunis kirja surusta, siitä miten maailma muuttuu yllättäen aivan toisenlaiseksi, miten suru-uutinen ”tuntuu ankaralta juurilta kiskomiselta”. Minut riuhtaistaan irti maailmasta, jonka olen tuntenut lapsesta asti. Vaikka surijoita on paljon, on menetys kuitenkin pohjimmiltaan henkilökohtainen kokemus. Surijan yksinäisyyden kokemusta lisää se, että matka Yhdysvalloista Nigeriaan on mahdoton koronan v...