Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2021.

Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun

Maata pitkin liikkumiseen kytkeytyy matkailussa 2000-luvun alussa pinnalle noussut idea: hidas matkailu, slow travel . Ajatus hidastamisen ja hitaasti kokemisen ihanuudesta sai alkunsa 1980-luvulla ruokaharrastajien slow food -liikkeestä. Toimittaja Carl Honoré kiteytti koko ajatusmaailman vuonna 2004 ilmestyneessä kansainvälisessä menestyskirjassaan Slow – elä hitaammin!  Sen kolme pääteemaa ovat paikallisuus, ekologisuus ja elämänlaatu. Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun Gummerus 2021 207 sivua Kati Kelolan Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun  lupaa antaa vinkkejä siihen, mihin voisi seuraavaksi suunnata maata pitkin matkaten. Ymmärrän ilmeisesti lupauksen suurempana kuin mitä se todellisuudessa on, ja siksi erityisesti alkuun tuntuu, että odotukseni kirjan suhteen eivät täyty. Kirjan alkuosassa on vinkkejä, jotka liittyvät korkeintaan löyhästi maata pitkin matkaamiseen. Itä-Viron mummoja ja puutaloja tai Suomen Alvar Aalto -kohteit

Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa

Riia sulki hälytyksen heti, veti kannettavan tietokoneen takaisin syliinsä ja nojautui tyynyjä vasten. Hän oli aikonut nukkua, yrittänyt nukkua, mutta sininen katse vainosi häntä pimeässä eikä antanut hänen levätä. Hän oli torkahtanut muutamaksi minuutiksi yön kylmimpänä hetkenä, juuri ennen aamun sarastusta, kuoleman tuntina, mutta muuten hän oli valvonut koko yön Nikke ja kuollut nainen seuranaan. Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa Bazar 2021 333 sivua Ilona Tuomisen esikoisteoksen päähenkilö on opettajana työskentelevä Riia Haapakorpi, joka on hiljattain menettänyt isoäitinsä. Äitinsä Riia on menettänyt jo vuosia aiemmin, joten isoäidillä on ollut hänelle suuri merkitys. Suruaan Riia käsittelee tekemällä töitä opettajana ja käymällä treenaamassa kuntosalilla.  Eräs kuntosalireissu saa kuitenkin järkyttävän käänteen: kotimatkalla Riian pysäyttää pariskunta, joka ihmettelee jälkiä maassa. Jäljet johtavat dramaattisen löydön äärelle, kun Riia löytää kassin, jonka sisällä on kuollut na

Niillas Holmberg: Halla Helle

Kevätlämpimät ovat jatkuneet jo pitemmän aikaa, eikä lunta ole enää kuin vaarojen varjoisimmilla rinteillä. Järripeipon siritys sekoittuu Mantokosken pauhuun, jokiranta kivikkoineen sammaleineen lemuaa. Kosken rinta on rottingilla. Ääni ja tuoksu ovat kantautuneet jo kylälle asti. Kylää joen takaa valvova Ailigas-tunturi tekee äänen kuljettamisessa osansa: vesistön jokia laaksoittavat vaarat kaikuvat, kaitsevat soinnit huomaansa. Niillas Holmberg: Halla Helle Gummerus 2021 455 sivua äänikirjan lukija Niillas Holmberg kesto 15 t 54 min Runoilija, muusikko ja kulttuuri- ja ympäristöaktivisti Niillas Holmbergin esikoisromaani Halla Helle on kiehtova yhdistelmä arkista elämää ja henkistä ulottuvuutta. Romaani vie Saamenmaalle ja asettaa kokijaksi ja katsojaksi Samun, joka on ulkopuolinen mutta haluaa päästä osaksi yhteisöä. Samu on papinpoika, joka saapuu Utsjoelle kirjastonhoitajaksi. Pohjoiseen häntä houkuttaa Elle, saamelaistaiteilija, jonka taiteilijanimi on Halla Helle. Elle lähettää

Vera Vala: Aprikoosiyöt

Kun mutteripannu alkoi porista, Laura uskalsi toivoa selviävänsä hengissä aamusta. Ja ehkä koko matkastakin. Edellisenä iltana Villa Alba oli tuntunut kolealta ja vieraalta, mutta nyt, kun aamuaurinko tunkeutui ikkunaluukkujen läpi keittiöön, Lauran mieli suostui tunnistamaan välähdyksiä menneisyydestä. Tässä samassa keittiössä hän oli syönyt aamiaista sisällään kupliva huumaava riemu, jolle vain ensimmäistä kertaa rakastunut uskaltaa antautua.  Vera Vala: Aprikoosiyöt Gummerus 2021 368 sivua Poukkoilevan kevättalven ja koronauutisoinnin keskellä tuntuu hyvältä matkustaa mielikuvituksen siivin Italiaan: valeakaasioiden katveeseen, kirsikkapuun alle ja viikunapuun makean puuterimaiseen tuoksuun. Kevään ja kesän kaipuuseen ajatukset Villa Alban hedelmätarhasta perhosineen antavat ensiapua, joka hellii mieltä. Jo pelkästään Vera Valan romaanin Aprikoosiyöt  nimi houkuttelee lempeydellään. Romaanin keskiössä on nelikymppinen Laura, joka matkustaa Italiaan tapaamaan tätiään. Aino on ollut o

Satu Pihlaja: Valinnan paikka

Valinnan vapaus on askarruttanut pitkään filosofeja, psykologeja, kulttuurintutkijoita ja nykyisin myös aivotutkijoita. Missä määrin ihminen on vapaa valitsemaan – elämmehän monenlaisten rajoitusten verkostossa. Ihminen toimii myös aina esimerkiksi kehonsa ja mielensä asettamissa rajoissa. Lisäksi ihminen on tapojensa orja, vaikka tietääkin, että voi muuttaa niitä. Satu Pihlaja: Valinnan paikka Atena 2021 239 sivua Helposti sitä ajattelee, että mitä antia voisi olla kirjalla, joka käsittelee valintoja. Suurimmat elämänvalinnat on jo tehty eikä päivittäisiin valintoihin tarvita apua. Niinköhän? Satu Pihlajan Valinnan paikka  -tietokirjalle kannattaa antaa mahdollisuus. Teoksessa tarkastellaan valintojen tekemistä monipuolisesti ja silmiä avaavasti. Ensimmäinen yllätys on se, että Cambridgen yliopiston tutkijoiden arvion mukaan ihminen tekee keskimäärin 35 000 päätöstä päivässä. Sehän on suunnaton lukema! Lienee siis todellakin tarpeen päättää valita luettavaksi kirja, joka liittyy hyvin

Ragnar Jónasson: Pimeys

Ensitöikseen hän etsi käsiinsä kuolemantapausta koskevan raportin. Nuori nainen oli löydetty menehtyneenä pimeänä talviaamuna Reykjanesin niemimaalta, Vatnsleysinrannan kivikkoisesta rantavedestä. Siitä oli noin vuosi, ja koko juttu oli paljolti unohdettu. Edes tuoreeltaan kuolema ei ollut herättänyt median huomiota. Se oli tietysti tullut uutisoiduksi, mutta toimittajat olivat olleet kiireisiä muiden aiheiden paarissa eivätkä olleet jääneet seuraamaan asioiden kulkua. Ragnar Jónasson: Pimeys Tammi 2021 alkuteos Dimma  2015 suomentanut Vilja-Tuulia Huotarinen 238 sivua Pimeys  on poliisi Hulda Hermannsdóttirista kertovan sarjan avausosa. Kiintoisaa on, että Ragnar Jónassonin luoma sarja kulkee ajassa taaksepäin: Pimeydessä  Hulda on kuusikymppinen ja sarjan toinen osa, Saari , sijoittuu kymmenen vuotta varhaisempaan aikaan. Kolmas osa Sumu  sijoittuu aikaan, jolloin Hulda on nelikymppinen. Tässä avausosassa Huldan työ Reykjavíkin poliisin palveluksessa on päättymässä. Eläkkeelle ei tar

Aino Huilaja: Pakumatkalla

Vihdoin horisonttiin ilmestyy pieni piste, joka kasvaa hiljalleen tulivuorten peittämäksi saareksi. Ja kun hyppäämme sisään autokannella nököttävään Ranssiin, olo on helpottunut. – Tuntuupa hyvältä olla taas kotona, sanoo Jerry ja ohjaa auton ulos laivasta. Aino Huilaja: Pakumatkalla Otava 2021 Kuvat: Jerry Ylkänen 191 sivua Uutisankkurina tutuksi tulleen Aino Huilajan esikoisteos Pakumatkalla  on kiinnostava, innostava ja inspiroiva. Se on ajankuva ja kuvaus siitä, miten korona muutti pakettiautomatkalle lähteneen pariskunnan matkasuunnitelmia ja sulki samalla ovet Euroopassa. Teos on ajassa kiinni ja vetävä. Lokakuussa 2019 Huilaja pakkasi miehensä Jerry Ylkäsen kanssa elämänsä oranssiin pakettiautoon ja lähti maailmalle. Tarkoituksena oli kiertää pakulla määrittelemättömän ajan verran Euroopan halki ja karistaa samalla kannoilta elämä oravanpyörässä. Hyvästi kulkukortit ja aikataulut, tervetuloa vapaus! Tätä matkaa lukija pääsee seuraamaan Aino Huilajan kuvauksen kautta. Pian selviä

Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää! Paitsi että. Voiko päivä olla varsinaisesti hyvä, jos tasa-arvon suhteen on edelleenkin sarkaa kynnettävänä ja paljon työtä tehtävänä? Onko edelleen niin, että tasa-arvo on kaunis sana mutta toimet sen toteuttamiseksi jäävät vain juhlapuheisiin? Onko Minna Canthin (1844–1897) ajoista mikään muuttunut? On toki moni asia muuttunut, mutta edelleen on paljon tehtävää. Sen osoittavat esimerkiksi viime aikojen somekohut, jotka todistavat sen, että edelleen nainen joutuu puolustamaan paikkaansa. Siksi on tarpeen, että tasa-arvon juhlimisen lisäksi mietitään, mitä voidaan tehdä, jotta Suomi olisi todellisuudessa tasa-arvon mallimaa ja vaalisi niitä ihanteita, joita jo Canth aikanaan tasa-arvon edelläkävijänä nosti esille. Minna Canthin perintö on yllättävän ajankohtainen siis edelleen ja sitä tulee vaalia. Yksi konkreettinen toimi, joka perinnön vaalimiseksi voidaan tehdä, on Minna Canthin kotitalon, Kanttilan, korjaustyö. Viime aikoina on Kuopiosta ka

Jatta Heinlahti & Jonna Monola: Sadonkaari – satokauden kutsuvimmat reseptit ja ideat

Riemukkaat sävelet ja serenadit nostattavat mielen kevyeksi. Vapun väriloisto innostaa tanssahtelemaan itse elämää ja iloa. Karkailevat ilmapallot pomppivat pilviä päin. Nyt nostetaan poreilevat maljat, nautitaan kulaukset pilvistä pudonneita pisaroita. Jatta Heinlahti & Jonna Monola: Sadonkaari – satokauden kutsuvimmat reseptit ja ideat Aula & Co 2021 173 sivua Ruokatoimittaja ja stylisti Jatta Heinlahden ja valokuvaaja Jonna Monolan teos Sadonkaari – satokauden kutsuvimmat reseptit ja ideat  ei ole pelkkä reseptikokoelma. Ennemminkin se on tunnelmamatka vuodenkiertoon; eräänlainen kokoelma ajatuksia siitä, miten eri vuodenajat näkyvät keittiössä ja ylipäätään elämässä. Resepteistä löytyy ideoita lautaselle mutta myös keittiön ulkopuolelle. Sadonkaari  rakentuu vuodenkierron mukaan. Syksyn sävelestä  kuljetaan kohti talvea ja ystävänpäivää, keväällä nautitaan pääsiäisen tunnelmasta ja kevään karnevaalista , alkukesän juhlista siirrytään keskikesän taikaan  ja sadonkorjuuseen.

Natalia Ginzburg: Kieli jota puhuimme

Meitä sisaruksia on viisi. Asumme eri kaupungeissa, jotkut ulkomailla, emmekä kirjoittele usein. Tavatessamme välillämme voi olla välinpitämättömyyttä tai hajamielisyyttä. Mutta yksikin sana riittää. Yksikin sana tai lause, joku niistä vanhoista lauseista, joita lapsuudessamme kuultiin ja toistettiin loputtomat kerrat. Riittää, että joku meistä sanoo 'emme tulleet Bergamoon pitämään torikokousta' tai 'miltäs rikkihappo haisee', ja löydämme taas aiemmat välimme, lapsuutemme ja nuoruutemme, jotka ovat pysyvästi sidoksissa noihin sanoihin ja lauseisiin. Yksikin niistä riittäisi meille toistemme tunnistamiseen pimeässä luolassa miljoonien ihmisten joukosta. Natalia Ginzburg: Kieli jota puhuimme Aula & Co 2021 italiankielinen alkuteos Lessico famigliare 1963 suomentanut Elina Melander 254 sivua Natalia Ginzburgin Kieli jota puhuimme  hämmentää heti alussa. Saatesanoissaan kirjailija ilmoittaa kirjassa esiintyvien paikkojen, seikkojen ja henkilöiden olevan todellisia. Hän

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo

Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet

Wivi sulkee silmänsä ja kuvittelee talon mielessään – ja se auttaa, hetken päästä päänsisäinen usva hälvenee, ja hän näkee, miten rakennuksen plaani on pääosin suorakaiteen mallinen, mutta perussymmetrian hajottaisivat toisella pitkällä sivulla oleva puolipyöreä lasikuisti ja vastakkaiselle sivulle sijoittuva avokuisti. Rytmi! Se tuo rytmin rakennukseen ja samalla valoa ja avaruutta. Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet Bazar 2021 382 sivua Pirkko Soinisen romaanin Valosta rakentuvat huoneet  päähenkilö on todellinen ihminen, vuosina 1872–1966 elänyt Wivi Lönn, ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti. Kaunokirjallisin keinoin Soininen rakentaa kuvan edelläkävijän elämästä aina lapsuudesta 1930-luvulle saakka. Lopusta löytyy vielä tärkeiden vuosilukujen aikajana. Romaani on rakenteeltaan episodimainen ja varsinkin alussa rikkonaisuus tuntuu hieman liialliselta. Myöhemmin teksti eheytyy tai sitten rytmiin vain tottuu, ja mielelläni asetun tarkastelemaan sitä, miten töihi

Jack Meggitt-Phillips: Hirviö ja Helmikki

'Sanoin, että haluan syödä lapsen!' hirviö jylisi. 'Tahdon tietää, miltä lapsi maistuu. Haluan mehevän ja pulskan lapsukaisen. Haluan ahmaista sen yhtenä liukkaana ja litisevänä suupalana.'  Jack Meggitt-Phillips: Hirviö ja Helmikki WSOY 2021 alkuteos The Beast and the Bethany  2020 kuvittanut Isabelle Follath suomentanut Marja Helanen 249 sivua Jack Meggitt-Phillipsin esikoisteos aloittaa kirjasarjan hirviöstä, joka syö kaiken eteensä sattuvan ja suoltaa sisuksistaan esineitä, ja Helmikki-tytöstä, joka viis veisaa hirviöstä. Warner Bros on ostanut kirjan elokuvaoikeudet. Hirviö asustelee 511-vuotiaan Ebenezer Pinsetin ullakolla ja on isäntänsä ikuisen elämän salaisuus. Hirviö vaatii Ebenezeriä tuomaan ruoakseen milloin mitäkin ja antaa vastalahjaksi tinktuuraa, joka pitää Ebenezerin nuorena ja komeana. Eräänä päivänä hirviö esittää kuitenkin ennenkuulumattoman vaatimuksen: hän haluaa syödä lapsen, ja vasta lapsen syötyään hän suostuu antamaan Ebenezerille tämän janoama

Riikka Karppinen ja Joonas Lehtonen: Sodankylän Jeanne d'Arc

Keväisin aapa muuttui laajaksi järveksi, ja känkkyräiset männyt ja kitukoivut näyttivät kasvavan keskeltä kirkasta vettä. Äänimaailma oli massiivinen: kurkien huuto, kuovien ujellus ja liron sirkeä viserrys, kun se toisteli omaa nimeään. Se oli elävämpää kuin yksikään näkemäni television luontodokumentti. Suokukot teatraalisissa kaulureissaan olivat kuin Afrikan savannilta, jota syksyisin Viiankiaavan okranväriseksi värjäytyvät niittypellot myös mielestäni muistuttivat. Ihmeellisin oli taivaanvuohen soidinlento. Jokainen terävä syöksy oli kuin lampaanmääkäisy, kun pyrstösulat räpättivät epätasaisina tuulessa. En ollut koskaan aiemmin kuullut sellaista. Se oli ihmeellistä – että pitkosten kautta kotikylääni avautui paratiisi. Että minun kotonani oli niin kaunista. Riikka Karppinen ja Joonas Lehtonen: Sodankylän Jeanne d'Arc – Riikka Karppisen tie vaikuttajaksi Tammi 2021 304 sivua äänikirjan lukijat Saara Lehtonen ja Riikka Karppinen kesto 11 t 45 min Vaikuttaja ja aktivisti Riikka