Kirjakaapin kummitus

– Second breakfast, Elias irvistää ja nyökkää ruisleipäni suuntaan, kun syön toista aamiaistani kemian luokassa. – Hobitti. – Mä en ole mikään hobitti, vastaan ruoka suussa. – Tiedän kyllä yhden minijääkiekkoilijan, jolle lempinimi sopisi täydellisesti. Annukka Salama: Sulamispiste WSOY 2025 kannen kuvitus Satu Ovaskainen, suunnittelija Kaisu Sandberg äänikirjan lukija Valtteri Turunen kesto 7 t 49 min Holmin urheilulukio -sarja alkaa suorastaan päräyttävästi tällä jääkiekkoromaanilla, jossa yhdistyvät valloittavalla tavalla nuorten urheilijoiden elämä, jääkiekko ja sateenkaarevuus. Niin valloittava tämä nuortenromaani on, että sitä ei suinkaan pidä kartella, vaikka jääkiekko tuntuisi yhtä vieraalta kuin ajatus syntymäpäiväjuhlista Marsissa. Romaani tutustuttaa lukijansa Oliveriin, joka on äitinsä toiveesta ennen kaikkea ampumahiihtäjä. Jäät kuitenkin vetävät nuorukaista puoleensa, ja siksi hän on harjoitellut salaa myös kiekkoilua. Seuraa eräänlainen tuhkimotarina, kun Oliverin taidot...

Coran äidillä oli tapana sanoa, että tuuli lietsoi lapset kiihdyksiin, että tuulisella säällä hljaisimmatkin palasivat pihaleikeistään sisään villeinä. Cora tuntee nyt itsessään samaa rauhattomuutta. Ulkona talon takana tuulenpuuskat vääntelevät kuusia ja pyyhältävät välikön läpi portin kimppuun. Sisällä myös huolet kieppuvat ja syöksähtelevät sinne tänne. Koska huomenna – jos huominen koittaa, jos myrskyn raivo laantuu – Cora rekisteröi poikansa nimen. Tai ehkä, mikä onkin hänen todellinen huolensa, hän virallistaa sen, millainen pojasta tulee. Florence Knapp: Nimet WSOY 2026 alkuteos The Names  2025 suomentanut Irmeli Ruuska kansi The Orion Publishing Group 346 sivua On vuosi 1987, ja Cora on pienen pojan äiti. Pojalla on isosisko Maya mutta nyt lapsen nimeäminen on isompi pulma kuin ensimmäisen lapsen kohdalla: Coran puolison mielestä pojan nimeksi tulee ilman muuta isänsä mukaan Gordon, sillä niin suvussa on ollut tapana toimia. Cora kuitenkin epäröi. Hän tietää, että puolison ...

Lucy herää ulkoa kuuluvaan kakadun rääkäisyyn. Aamu vasta sarastaa – hänen puhelimensa näyttää, että kello on kuusi. Valjussa valossa ja ikkunan läpi kuuluvassa meren aavemaisessa kutsussa on jotain ajan ulkopuolella, rajoilla olemisen tuntua. Ehkä uni tuntuu sen vuoksi läheisemmältä – kuin huoneelta, josta hän on juuri astunut ulos.  Hän muistaa kerta kerralta enemmän, ikään kuin se toinen maailma loiskuisi hänen kantapäilleen. Suuta ja sieraimia vasten puristuva pimeys. Naisten itku ja rukoilu. Tunne jonkun kädestä hänen kädessään niin vahvana, että sen puuttuminen tuntuu kipuna ruumiissa. "Mo dheirfiúr. Minun siskoni." Hetken uni on kiinteämpi ja todellisemman tuntuinen kuin sänky, sen muhkuraiset tyynyt ja peitolle lankeava valju auringonvalo. Ainoa yhdysside on meren ääni: tuntuu kuin sen rytmikäs kohina ja imu olisivat seuranneet häntä. Emilia Hart: Seireenit WSOY 2026 alkuteos The Sirens  2025 suomentanut Irmeli Ruuska alkuperäiskansi Claire Ward äänikirjan lukijat Lee...

Viimeisenä perjantaina ennen katoamistaan Xaskia käveli Naumin kanssa Viisjoen läpi. Auringonvalo pujotteli alas maan pinnalle lukemattomien puiden ja köynnöskasvien vehreiden kerrosten lomasta. Ilma oli lämmin ja kostea, vielä sateesta märkä aluskasvillisuus pyyhki paljaita jalkoja. Viiksiapinat rymysivät korkealla oksiston sokkeloissa ja säikäyttivät lentoon parven tuohtuneita kultasiipiä. Siiri Enoranta: Keskusteluja kukkasten kanssa WSOY 2026 kansi Riikka Turkulainen 332 sivua Viisjoen maailma on ihmeellinen ja ihastuttava. Hyväntahtoisesti hyrisevät leelia-kukkaset ovat kaiken keskipiste, ja niiden kukinta on muutaman kerran vuodessa kaikkia kiinnostava ilmiö. Tai melkein kaikkien: muualta saapunut Sona ei oikein ymmärrä, miksi kukista kohistaan niin paljon. Ei hän oikein ymmärrä Xaskiaakaan, joka opiskelee leelittareksi ja on varsin ärhäkkä tapaus. Toisaalta sekä Xaskia että tämän heila Naum kiinnostavat Sonaa suuresti. Xaskia on paneutumassa leeliansa hoitamiseen, kun hän jo...

Kun murku nousee, ei tehdä mitään. Silloin pitää olla ihan hiljaa paikoillaan ja odottaa, että murku menee ohi. Vasta kun taivas on selvinnyt, mietitään mitä seuraavaksi tehdään, Humu sanoo. Nousen istumaan ja nojaan pääni kultamiehen olkapäähän. Olen lähtenyt uutta kohti niin monesti, että voin tehdä sen vielä tämän kerran ja ehkä ihan uudella tavalla, mitään keksimättä ja kenellekään valehtelematta. Minna Rytisalo: Sylvia WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 296 sivua Hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer saapui vuonna 1949 Suomen Lappiin. Hän vietti siellä vain vähän aikaa mutta hurmasi tapaamansa ihmiset niin, että Lemmenjoelta löytyvät edelleen naisen mukaan nimetyt Petronellankukkulat. Jokin Lapissa jäi pysyvästi 25-vuotiaan Sylvian mieleen, sillä hänen tahdostaan osa hänen tuhkastaan on ripoteltu Lemmenjoelle ja Inariin. Sylvia Petronella on Minna Rytisalon romaanin päähenkilö. Romaanin aikana hän tekee pitkää matkaa jalan Lemmenjoelle: Jäkäläpään tunturijonoilla taivaltaessaa...

Jälkiteollisen yhteiskunnan ihanteeksi nousi yhteisön jäsenen sijasta yksilö, ja individualismista tuli yhteiskunnan läpileikkaava arvo. Yksilöllisyys tarkoitti ihmiselle vapautumista, mahdollisuutta päättää asioistaan ja elää omanlaistaan elämää. Individualismi voi kuitenkin mennä niin pitkälle, että vapautumisen sijasta siitä tulee uusi normi, ja suvaitsevaisuus, kyky ymmärtää muita ja tahto pitää huolta myös yhteiskunnan heikoimmista vähenevät. Positiivisen, ihmiselle hyviä asioita tuovan yksilöllisyyden sijasta siirrytään itsekkyyteen. Vaikka yhteiskunnan hyvinvointi kasvaa, se ei takaakaan enää psyykkistä hyvinvointia. Liisa Keltikangas-Järvinen: Itsekkyyden aika – Miten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoin WSOY 2026 kansi Nina Leino äänikirjan lukija Hannamaija Nikander kesto 6 t 49 min Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen pureutuu Itsekkyyden aika  -teoksessaan nykyaikaan ajatuksia herätellen ja keskusteluun houkutellen. Hän sanoittaa...

Rebekka, aina Rebekka. Missä tahansa kuljin Manderleyssa, missä tahansa istuin, ajatuksissani ja unissanikin kohtasin Rebekan. Tunsin jo hänen vartalonsa, pitkät hoikat sääret, pienet ja sirot jalat. Hartiat leveämmät kuin omani, pystyvät viisaat kädet. Kädet jotka osasivat ohjata venettä, osasivat pidellä hevosta. Kädet jotka järjestelivät kukkia, rakensivat laivanmalleja ja kirjoittivat »Maxille Rebekalta» kirjan nimilehdelle. Tunsin hänen kasvonsa, pienet ja soikeat, kirkkaan valkoisen ihon, tumman hiuspilven. Tunsin hänen käyttämänsä hajuveden, voin kuvitella hänen naurunsa ja hymynsä. Tuntisin hänen äänensä, jos kuulisin sen, vaikka tuhansien muiden joukosta. Rebekka, aina Rebekka. En pääsisi koskaan vapaaksi Rebekasta. Daphne du Maurier: Rebekka WSOY 2020 alkuteos Rebecca  1938 suomentanut Helvi Vasara 572 sivua Daphne du Maurierin Rebekka  edustaa hämyiseen kartanoon sijoittuvaa jännityskirjallisuutta, jossa on mukana ripaus kauhua. Se on kartanoromaani, joka pitää luki...

Nyt hän nukkui. Tai ei hän nukkunut, vaan oikeasti hän oli sammunut. Hän makasi tummanharmaa puku päällään hieman vinossa valkoisten tyynyjen ja paksun peiton päällä. Pitkän miehen nilkat roikkuivat sängyn reunan yli. Pää retkotti tyynyllä niin, että leuka oli noussut korkealle. Takaraivo oli painunut hieman tyynyn reunan yli ja antoi päälle tilaa pudota anatomisesti parempaan asentoon. Se oli myös hyvä asia. Hänen ilmatiensä pysyisivät hyvin auki eikä kieli painuisi tukkimaan hengitysteitä. Silti huone täyttyi säännöllisistä korahduksenomaisista äänistä, ja mietin kuumeisesti mitä minun pitäisi tehdä. Kukaan ei ollut kokouksesta onneksi kysellyt hänen peräänsä eikä seuralaisillakaan ollut merkittyä ohjelmaa. Johanna Aatsalo: 2784 päivää WSOY 2025 kansi Nina Leino / PdeR äänikirjan lukija Johanna Aatsalo kesto 10 t 2 min Suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut viime vuosina aiempaa maltillisemmaksi. Silti yhä edelleen olemme kansaa, jota vaivaa alkoholin ongelmakäyttö. THL:n reilu vu...

Suojelijan vala oli kuin toinen iho, se oli itsestäänselvä ja aina läsnä. Vala antoi elämälle merkityksen, mutta se sulki myös pois kaikki muut mahdollisuudet. Toisinaan vala oli raskas kantaa. Sellaisina hetkinä mietin, millaista olisi olla aivan tavallinen elonkehän asukas. Kuka minä olisin, mitä tekisin, jos en olisi suojelija? Heidi Nummi: Petovala WSOY 2025 kansi Riikka Turkulainen 311 sivua Heidi Nummen esikoisromaani Petovala  sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen. Maailma ei kuitenkaan ole suuresti erilainen kuin tämä jonka tunnemme. Silti jotkin asiat ovat muuttuneet: ekokriisi on muuttanut elämisen tapoja, muun muassa susi ja karhu ovat kuolleet sukupuuttoon ja romaanin maailmassa eletään elonkehillä. Petovala  on vaikuttava esitys siitä, minkälainen lähitulevaisuutemme voi hyvinkin olla. Punainen myrsky -pandemia on muuttanut maailmaa mutta ihminen itsessään ei ole isosti muuttunut. Mikäli romaanin tulevaisuudenkuva toteutuu, painitaan muutaman vuosikymmenen kuluttua ai...

Myrsky huuhtoo rantaan ajopuuryteikköön takertuneen naisen. Hänet äkkää hylkeiden joukossa viihtyvä tyttö, joka puikkelehtii pulleiden, nukkuvien eläinten lomitse kohti hyrskyvää rantaviivaa. Kovakouraiset aallot kantavat möykkyä lähemmäksi nousuveden myötä. Kuunvalossa himertää jotain maidonvalkoista. Olkapää, tyttö arvelee. Ja hiuksina levää. Puunpalan päällä hento käsivarsi. Charlotte McConaghy: Kesyttämätön pimeä WSOY 2025 alkuteos Wild Dark Shore kansi Ville Laihonen suomentanut Saara Pääkkönen äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 11 t 9 min Charlotte McConaghy teki minuun valtavan vaikutuksen romaanillaan Viimeinen muuttolintu , ja sittemmin   Täällä oli susia  valikoitui empimättä lukulistalleni. Samoin kävi tämän viimeisimmän suomennoksen kanssa. Kesyttämätön pimeä  vie pienelle saarelle keskelle ei mitään. Lähellä Etelämannerta olosuhteet ovat karut eikä yhteyksiä muualle oikein ole. Saarella asuu Dominic Salt perheineen. Leski-isä huolehtii kolmesta lapsestaan p...

Joulun lähestyessä käy usein niin, että alkaa kaipailla luettavaksi ja nähtäväksi jotain pehmoista ja lämpöistä. Klikkailinkin äänikirjahyllyyn useamman jouluisen kertomuksen ihan vain sillä perusteella, että esittelyteksteissä luvataan ajankohtaan sopivaa tunnelmaa. En perehtynyt kirjojen saamiin arvosteluihin, vaikka olisi ehkä pitänyt. Tässä joka tapauksessa joulukvartettini vuosimallia 2025: Maria kävelee ympäri ruokasalia sytyttämässä kynttilöitä. Pöydät on katettu kahdelle eri seurueelle: polttariporukalle keskelle salia ja pariskunnalle ikkunan eteen. Vähän outo valinta polttareiksi, joulubuffet saaristossa, hän ajattelee. Toivotaan muiden vieraiden takia, etteivät ne metelöi liikaa. Hän kurkistaa ikkunasta ja näkee veneen perätuhdon, kun Dennis on menossa mantereelle. Vene nostattaa aaltoja, jotka kulkevat tasaisena jonona muuten peilityynessä vedessä. Lämpötila on laskenut huomattavasti, ja radiossa, joka on soinut koko päivän hänen valmistellessaan ruokia, luvattiin lumisadet...

Margo vilkaisi rouvaa uudelleen. Hän tiesi, ettei emäntä halunnut lähteä Räävelistä. Kun laiva ja viesti olivat saapuneet, rouva oli tunnustanut olevansa vihainen, että aviomiehellä oli ollut otsaa selvitä hengissä sekä syksyisestä merimatkasta että sitä seuranneesta talvesta. Emäntä oli suuttunut myös siitä, että herra Krause kirjoitti odottavansa malttamattomana vaimonsa ja tavaroidensa saapumista. Nämä ajatukset oli rouva Blanka kertonut hänelle kahden kesken. Margo oli vastannut, että oli jumalatonta puhetta toivoa kenellekään kuolemaa, ja rouvaa oli kyllä hävettänyt. Hän oli lohduttanut, ettei niin tärkeiden miesten kuin herra Krausen elämä voinut olla kiinni naisten toiveista, joten tuskinpa rouvan ajatuksilla oli vaikutusta aviomiehen elämän pituuteen. Ulla Rask: Blanka, Itämeren tytär WSOY 2025 kansi Ville Laihonen äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 11 t 10 min Ulla Raskin Blanka, Itämeren tytär  aloittaa komeasti historiallisen Kylmä meri -sarjan. Sarjan seuraava ...

– Suuresta asiasta, ytimestä on vaikea sanoa mitään uutta, Maria sanoi ystävällisesti. Hän oli miettinyt asiaa, ajatellut vaikkapa rakkautta. Siitäkin oli kovin vaikea puhua uusin sanoin, ja silti se oli kaiken alku, ihan kaikkea se oli. Tämän ymmärryksen saaneena hän lohdutti sanojen mestaria: – Sanat tuppaavat vaan loppumaan. Laura Lähteenmäki: Marian kirja WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 358 sivua Tämänvuotinen naistenviikko päättyy minun osaltani upeaan kirjaan naisesta suurmiehen rinnalla: Marian kirja  kertoo Maria Piponiuksesta (1823–1868), joka tapasi lääkäri Elias Lönnrotin Kainuussa 1840-luvun lopulla. Pariskunta meni naimisiin Oulussa vuonna 1849 ja liitto päättyi Marian kuolemaan parikymmentä vuotta myöhemmin. Eliaksesta Maria sai puolison, joka rakastaa ja jota rakastaa. Eliaksen kanssa Maria jakoi suurimman osan aikuisiästään ja sai elämän, joka olisi kenties voinut olla toisenlainenkin mutta yhtä kaikki, hyvä siitä tuli. Kun epätodennäköisin tapahtuu, kun kananmunassa...

Doris kiiruhti takaisin tiskin taakse ja silmäili lomakkeen läpi. Se oli juuri sellainen kuin piti, sinistä mustetta oikeissa laatikoissa ja suttuinen nimikirjoitus tyhjässä tilassa viivan yllä. Doris oli allekirjoittanut samankaltaisen sopimuksen kuukausia aiemmin lyhyen työhaastattelunsa päätteeksi. Paperin allekirjoittaminen perustui molemminpuoliseen ymmärrykseen, ettei mustaa valkoisella merkinnyt mitään. Laillinen työskentely maassa edellytti tyhjien ruutujen ja viivojen täyttämistä. Mutta elämä oli lyhyt, ja joskus onni oli otettava omiin käsiin. Vielä samana iltapäivänä sopimuksen allekirjoittamisesta Doris oli saanut rintaansa kultaisen nimikyltin, jossa luki kuka hän oli. Sitä vartenhan hän oli tullut New Yorkiin, tullakseen joksikin. Doris kuulosti siihen tarkoitukseen sopivalta nimeltä. Katri Naukari: Hienon elämän illuusio WSOY 2025 239 sivua Televisiosta tutun taikurin Scott Demonin tähtiloiste on himmentymässä. Hänen vaimonsa Rafaela tekee töitä, jotta legendaariset esit...

– Mennään, Loja kuiskasi, mutta Mathilda tarrasi hänen käteensä ja näytti pinnistelevän kuullakseen paremmin, sillä tanskalainen kysyi Jarlilta jotakin. – Varmasti molemmat, Jarl sanoi. – Kumpikin sai sellaisen vaimon jonka tarvitsee. Tai peräti ansaitsee. Puheen nuotista päätellen tanskalainen kysyi taas jotakin, ja nyt Lojaakin harmitti ettei siitä saanut selvää. – Niin, Jarl sanoi. – Mutta muuta hän ei sitten olekaan. Hän on vain kaunis. Milla Ollikainen: Mathilda WSOY 2025 kansi Ville Laihonen äänikirjan lukija Krista Kosonen kesto 6 t 30 min Milla Ollikaisen historiallinen romaani Mathilda  kertoo kahdesta naisesta: nimihenkilö Mathilda saa rinnalleen Lojan, oikeastaan myös seuraajakseen. Mathilda nimittäin on arkkitehti Eliel Saarisen ensimmäinen vaimo, Loja toinen. Avioero ei suinkaan tarkoita kuitenkaan sitä, että ensimmäinen vaimo lähtee ja toinen saapuu, vaan naiset elävät hyvinkin rinnakkain. Mathilda menee naimisiin Lojan veljen Herman Gezeliuksen kanssa, ja koska Gezel...

Olen ajatellut liikaa kuolemaa. Siksi olen ajatellut, etten halua lukea elämän vääjäämättömästä päätöksestä. Jostain syystä lukemistooni – tai pikemminkin kuunneltavaksi – kuitenkin valikoitui kaksi teosta, joissa molemmissa on kuolema voimallisesti läsnä. Lisa Ridzén: Kurjet lentävät etelään Tammi 2025 alkuteos Tranorna flyger söderut    suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom kansi Sara R. Adeco äänikirjan lukija Markus Bäckman kesto 7 t 19 min Ruotsalaisen Lisa Ridzénin esikoisromaanissa Kurjet lentävät etelään  päähenkilö Bo on jo ikääntynyt ja tietää, että elinaikaa ei varmastikaan ole enää kovin paljon jäljellä. Romaanissa kuvataan miehen viimeisiä kuukausia, kun kotihoito käy huolehtimassa hänestä ja kun pitkäaikainen puoliso on jo siirtynyt muistisairautensa vuoksi hoitokotiin. Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli WSOY 2025  alkuteos Den Dagen Nils Vik døde suomentanut Sanna Manninen  kansi Ville Laihonen äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 5 tuntia Norj...