Eversti Aureliano Buendíalla oli vielä aikaa lähettää joka toinen viikko Macondoon yksityiskohtainen tilanneselostus. Yhden ainoan kerran hän kirjoitti Ursulalle. Hänen lähdöstään oli silloin kulunut kahdeksan kuukautta. Erikoislähetti toi taloon sinetöidyn kirjekuoren jonka sisällä olevaan paperilappuun eversti oli piirtänyt huolitellulla käsialallaan: "Pitäkää hyvää huolta isästä, hän kuolee kohta." Ursula säikähti. "Aureliano tietää mistä puhuu", hän sanoi ja pyysi kylänväkeä avuksi viemään José Arcadio Buendían makuuhuoneeseensa. Hän oli aivan yhtä painava kuin ennenkin, ja sitä paitsi hän oli vuosikymmenet kastanjapuun alla istuttuaan kehittänyt erikoisen kyvyn lisätä painoaan tahdonvoimallaan. Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys WSOY 2010, 23. painos 1. suomenkielinen painos 1971 alkuteos Cien años de soledad 1967 suomentanut Matti Rossi 414 sivua Nobel-palkitun Gabriel García Márquezin pääteos Sadan vuoden yksinäisyys on hämmästyttävä romaani, j...