Kirjakaapin kummitus

Tätä en osannut selittää Unnille, sitä miten syvällä se oli, en ymmärtänyt sitä itsekään mutta nyt ymmärrän, mökissä metsässä neljäkymmentäkahdeksan vuotta liian myöhään, miten syvällä se oli, miten syvällä se on. Unni ei olisi ymmärtänyt, sillä hän ei ollut nähnyt äitiä toiminnassa, äitiä huutamassa hysteerisesti, epätoivoisena, raivoissaan ja oveani hakaten, jos olin onnistunut pääsemään sen sisäpuolelle ajoissa ja sulkemaan sen ja painautumaan sitä vasten. Unni luuli että äiti pelkäsi puolestani niin kuin useimmat äidit pelkäävät tytärtensä puolesta, raiskauksia ja pahoinpitelyjä, mutta minun äitini pelkäsi sitä mitä keksisin itse tehdä vapaaehtoisesti. Tätä en osannut selittää edes itselleni, tunsin sen vahvasti mutta minulla ei ollut sille sanoja, ja jos minulla olisi ollut sanoja, Unni ei olisi sittenkään ymmärtänyt niitä, hänen kotiolonsa olivat niin radikaalisti erilaiset kuin minulla. Vigdis Hjorth: Toisto S&S 2024 alkuteos Gjentakelsen  2023 suomentanut Katriina Huttu...

Heillä molemmilla oli koulutus joka painotti oikeuksia ja tasaveroisuutta lain edessä, asioiden tarkastelua molemmilta puolilta, ja siksi oli masentavaa että nyt he eivät osoittaneet halua ymmärtää miten Bård ja minä koimme tilanteen. Sitten lisäsin: Kukaan teistä ei ole missään vaiheessa kysynyt minulta tarinaani, ja se on ollut ja on edelleen minulle suuri suru. Vigdis Hjorth: Perintötekijät S&S 2019 Norjankielinen alkuteos Arv og miljø  2016 Suomentanut Katriina Huttunen 383 sivua Vigdis Hjorthin romaani Perintötekijät  on upea. Sanottakoon se heti tähän alkuun. Romaani häikäisee, hätkähdyttää ja puhuttelee. Se herättää ajatuksia kiihkeydellään ja koruttomuudellaan, jopa raadollisuudellaan. Perontötekijät  on vaikuttavan hieno. Romaanin minäkertoja on Bergljot, joka on parikymmentä vuotta aiemmin katkaissut välinsä lapsuudenperheeseensä. Veljeltään Bårdilta kuusikymppinen nainen kuulee, että lapsuudenperheen kesämökit on päätetty antaa nuoremmille sisa...