Kirjakaapin kummitus

Yritän keskittyä kahvilasta kantautuvaan, grillattujen maissien makeaan tuoksuun. Vedän makeutta sieraimista sisään, puhallan ilman suun kautta ulos. Koetan katsella äitini yli, aavana aaltoilevaa merta, pitkälle horisonttiin. En onnistu, näen vain äitini sivuprofiilin, erotan hänen taukoamatta papattavat huulensa. Millaista versiota hän mahtaa parhaillaan kertoa? Tiina Katriina Tikkanen: Kerro minulle äidistäsi Atena 2025 kansi Elina Warsta 170 sivua Tiina Katriina Tikkasen esikoisteos Toinen silmä kiinni  jäi mieleen, ja niinpä ilahduinkin suuresti, kun sain lahjaksi kirjailijan uusimman romaanin. Kerro minulle äidistäsi  jatkaa esikoisromaanin tematiikkaa hyvin kiinnostavalla tavalla. Kertomus alkaa prologimaisella kuvauksella hetkestä etelänlomalla. Kotiinlähtö on koittamassa pian, kolmen sukupolven matka on tulossa päätökseensä. Julia, hänen tyttärensä ja äitinsä asettuvat hellehattuineen rannalle, pohtivat jäätelön ostamista. Sitten rantaretken tunnelma muuttuu äkkiä, ku...

Ajatuksissani palaan noihin öihin, yritän kirjoittaa siitä, miltä tuntuu nukkua samalla vuodesohvalla kuolevan äidin kanssa, mutta ajatukseni juuttuvat asuntoon, hänen tuoksunsa ja televisioon. Luulen, että ajatusten sotkeutuminen johtuu siitä, ettei ahtaassa pienessä tilassa ole mahdollista erottaa kirjaimia. Sitä voi kuvailla raskaaksi mykkyyden tunteeksi, se oli nimenomaan mykkyyttä. Asetuin makuulleni seinän viereen ja jännitin koko vartaloni niin, etten edes hipaisisi nukkuvaa äitiä turhaan. Asetuin makuulleni ja jähmetyin horrokseen. Helmikuiset yöt ovat niin sameita. En ole koskaan pitänyt helmikuusta, jonka taivas kietoutuu sameaan, haaleaan harsoon. Oksana Vasjakina: Haava Otava 2023 alkuteos Рана 2021 suomentanut Riku Toivola kannen kuva Rijksmuseum, Amsterdam ("Kurjenmiekka", tuntematon 1817) 261 sivua Runoilija Oksana Vasjakinan esikoisromaani Haava  keskittyy kuolemaan. Kertojan äiti kuolee ja on kuollut, ja tytär matkustaa tuhkauurnan kanssa Siperiaan haudatakse...

Tuli pauhasi pätsissä. Päivä oli pitkällä, mutta Pola viipyi poissa. Buabon vieressä nukuttu päiväuni viipyili raskaana jäsenissäni, eikä buabo ollut vieläkään herännyt. Vuoteessa oli ollut niin ahdasta, että niskojani särki. Ulkona oli pilvetön taivas, juuri sellainen, jolloin sotakoneet usein lensivät. Illalla pimentäisin ikkunan, kuten aina korpiopistolla. Merja Mäki: Itki toisenkin Gummerus 2024 415 sivua Jouduin vuosi sitten yllättäen vuodelepoon, ja sain äidiltäni silloin ajanvietteeksi Merja Mäen historiallisen romaanin Itki toisenkin . En kuitenkaan tullut vielä silloin kirjaan tarttuneeksi vaan säästelin sitä hyllyssäni melkein vuoden päivät. Itki toisenkin  on itsenäinen jatko-osa Ennen lintuja  -romaanille, josta muistan pitäneeni. Evakkotarina tuntui ilmestyessään valitettavan ajankohtaiselta, ja myös tämän toisinkoisen äärellä tuli väistämättä miettineeksi, miten sota on puheissa läsnä tälläkin hetkellä. Romaanin päähenkilö on Larja, opettaja Aunuksen Karjalasta. ...

– Suuresta asiasta, ytimestä on vaikea sanoa mitään uutta, Maria sanoi ystävällisesti. Hän oli miettinyt asiaa, ajatellut vaikkapa rakkautta. Siitäkin oli kovin vaikea puhua uusin sanoin, ja silti se oli kaiken alku, ihan kaikkea se oli. Tämän ymmärryksen saaneena hän lohdutti sanojen mestaria: – Sanat tuppaavat vaan loppumaan. Laura Lähteenmäki: Marian kirja WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 358 sivua Tämänvuotinen naistenviikko päättyy minun osaltani upeaan kirjaan naisesta suurmiehen rinnalla: Marian kirja  kertoo Maria Piponiuksesta (1823–1868), joka tapasi lääkäri Elias Lönnrotin Kainuussa 1840-luvun lopulla. Pariskunta meni naimisiin Oulussa vuonna 1849 ja liitto päättyi Marian kuolemaan parikymmentä vuotta myöhemmin. Eliaksesta Maria sai puolison, joka rakastaa ja jota rakastaa. Eliaksen kanssa Maria jakoi suurimman osan aikuisiästään ja sai elämän, joka olisi kenties voinut olla toisenlainenkin mutta yhtä kaikki, hyvä siitä tuli. Kun epätodennäköisin tapahtuu, kun kananmunassa...

He juoksivat läpi vihreänä pyörivän metsän. Ensin yhtä silmissä vilisevää polkua takaisinpäin Myyn kodin suuntaan, sitten äkkikäännös ja siitä syöksy pitkäoksaisten kuusien alle, syvemmälle sinne missä valo siivilöityi kiiltävien neulasten ja lehtivihreää sykkivän oksakaton läpi. He viilettivät lujaksi tampattua polkua, loikkivat kivien ja kuluneiden juurakoiden yli ja kaarsivat heinittyneelle polulle, joka laskeutui leppää kasvavaan laaksoon, missä levisi keltainen kulleromatto solisevan puron mollemmilla rannoilla. Laura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen WSOY 2023 kansi Tilda Rose 205 sivua Myy on kymmenvuotias ja osa tyttöjoukkoa, Pätkiksiä. Pätkiksiin kuuluu viisi tyttöä; Myyn lisäksi Camilla, Aada, Viivi ja Heta. Tai oikeastaan Myy on se lisäksi , muut tuntuvat muodostavan Pätkisten ydinjoukon. Muut ilmoittautuvat temppuleirille ja muilla on erillinen viestiryhmä, johon Myytä ei pyydetä. Sitten Myy tapaa yllättäen Lassin. Hänen kanssaan on erilaista kuin Pätkisten kanssa. Lassin ...

Maan kuori höyrysi, kun aurinko hehkui ja häivytti öisen rajuilman jälkiä. Lyyraviikunan nahkeilla lehtipoimuilla kimmelsivät yhä sateen täydelliset pisarat. Yli kaksisataa ihmistä odotti sokerisäkeistä ommelluissa asuissaan Johtajaa päärakennuksen edustalla. Aikansa kuluksi Alina seurasi, kuinka liekkipääkardinaali räpisytti siipiään vesilammikossa ja ravisteli sitten vesihelmiä paprikanpunaisesta opäästään ja töyhdöstään. Sari Aro: Nukkuvan jättiläisen laakso Gummerus 2022 kansi Jenni Noponen 382 sivua Amma tarjosi minulle kiehtovan matkan Brasiliaan antaessaan minulle luettavaksi Sari Aron esikoisromaaanin Nukkuvan jättiläisen laakso – kiitos! Romaanilla on taustaa todellisuudessa, kun suomalaiset perustivat viime vuosituhannen alkupuolella siirtokunnan Brasiliaan. Kirjailija on kuitenkin käyttänyt fiktion vapauksia tarinaa luodessaan. Nukkuvan jättiläisen laakso on Alinan kasvutarina. Hän lähtee tätinsä Fannin ja tämän puolison Johanin kanssa matkalle kohti tuntematonta. Taakse j...

Hän kertoi, ettei enää voinut luottaa sanoihin, vaikka juuri niihin kaiken luottamuksen olisi pitänyt perustua. Sopimuksia ja papereita kirjoitettiin, mutta niiden ulkopuolella oli hallitsematon sanojen ja puheen kaaos. Tässä uudessa maailmassa jokainen sana liimautuu avaruuden tahmeaan kattoon eli internetiin, ja siellä ne kaikki pysyvät, vaikka ne olisi lausuttu kevyesti, ohimennen, olan yli, taksiin astuessa, hotellin pyöröovissa. Kari Hotakainen: Tarina Siltala 2020 268 sivua Tarina  vie erikoiseen mutta mahdolliseen, hyvin kuviteltavissa olevaan tulevaisuuteen. Maaseutu on tyhjentynyt – tai tyhjennetty – ja ihmiset ovat pakkautuneet Kaupunkiin. Mitenkään kamalan kaukaa haetulta tämä asetelma ei kuulosta, sillä kyllähän kaupungistuminen on ollut ilmiö ja trendi jo pitkään. Vastavirtaan kulkijat ovat niitä, jotka muuttavat kaupungista maaseudun rauhaan. Tarinassa  ei näitä vastavirtaan kulkijoita ole. Maaseutu on Virkistysalue ja Kaupungissa asutaan. Tai siis asutaan, jos p...

"Suomalaisten ja saamelaisten geenistöt ovat muodostuneet 11 000 vuoden maahanmuuttovirran tuloksina. Suomalaiset eivät saapuneet Niemelle valmiina kansana, ei sinne päinkään! Semmoista ei ole kuin "valmis kansa". Suomalaisuus kuten kaikki muutkin -laisuude ja -läisyydet ympäri maapallon ovat tietenkin yhä liiketilassa, ihmiset kulkevat ja sekoittavat geenejään. Se on ihanaa ja terveellistä! Mixing The Colours, kuten Iggy Pop laulaa." Juha Hurme: Niemi Teos (2017) 448 sivua Juha Hurmeen Niemi  tuli luettua jo aikoja sitten, mutta blogiin en saanut hetimiten kirjoitettua mitään. Jäin hauduttelemaan, jotta pääsisin selvyyteen siitä, millaisia tuntoja Finlandia-palkinnon voittanut teos minussa oikein lopulta herättää. Ihan kuukausitolkulla ei ollut tarkoitus haudutella, mutta väliäkös tuolla, kun tuntemukset ovat joka tapauksessa tässä matkan varrella hyvinkin selkiytyneet. Sanottakoon se heti alkuun: Niemi  ei ole minun kirjani. Ei ollenkaan. Tunnistan kyll...

"Tilanne oli niin lupaava, että tein omien mittapuideni mukaan erittäin radikaalin päätöksen: jäisin Intiaan. Göran Borg, mies joka oli antanut pyöreät kasvot pakonomaiselle turvallisuushakuisuudelle, aikoi ensimmäistä kertaa elämässään muuttaa kotikaupungistaan ja asettua kuhisevaan Delhiin. Enää piti löytää oma soppi, jotta välttäisin rouva Takurin groteskin kykloopinsilmän ja voisin kutsua luokseni kenet halusin. Päätökseni ei johtunut pelkästään Preetistä. Pidin Intiasta ja ihmisten uteliaasta tervetulleeksi toivottavasta asenteesta aina vain enemmän." Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet (Bazar 2012, äänikirja 2017) Alkuteos Delhis vackraste händer  2011 Suomentanut Sanna Manninen Äänikirjan lukija Tuomas Tulikorpi, kesto 9h 53min. Elisa Kirja tarjosi ystävänpäivälahjaksi Mikael Bergstrandin teoksen Delhin kauneimmat kädet , ja tietenkin tartuin ystävälliseen kädenojennukseen, vaikken kirjasta ollut aiemmin kuullutkaan. Pian paljastui, että tarina vie Ru...

"Virve yski keikkaa partioille, edelleen etenkin Pasilan suuntaan. Uutissivuilla kerrottiin joulun alkaneen maistua pettymykseltä, kun tilatut joulupukit eivät ilmestyneetkään jakamaan lahjoja Pasilassa. Kaikki järjestyspoliisille annetut tehtävät tuntuivat liittyvän jollain tapaa joulupukkeihin." Christian Rönnbacka: Rikospaikka Pasila - Hautalehdon joulu (Crime Time 2016) Äänikirjan kesto 46 minuuttia Lukija Ville Tiihonen Elisa Kirja tarjoaa joululahjalukemiseksi tai -kuuntelemiseksi Christian Rönnbackan novellin hautalehdon joulu  - tarinan ehtii vielä 31.12. saakka ladata täältä . Kolme varttia kestävän kertomuksen kuuntelee kätevästi vaikka automatkalla tai kinkunsulatuslenkillä, ja vaikka joulu meni jo, ei varmasti haittaa ole siitä, vaikka joulumieltä saa vielä lähempänä vuodenvaihdettakin pienen annoksen. Tarinassa eletään jouluaattoa. Toinen toistaan erikoisemmat joulupukit seikkailevat Helsingissä, kuka enemmän ja kuka vähemmän takakenossa tai etukumara...

"Kyllä minä olen nähnyt, miten isä välillä vilkaisee taivasta. Ikään kuin se tarkistaisi jotain. Se menee ulos kävelläkseen autolle, mutta pari askelta otettuaan se katsoo ylös. Se on vain hetken pysähdys. Sitten se jatkaa matkaa taas." Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus 2015) 223 sivua Selja Ahavan romaani Taivaalta tippuvat asiat  on odotellut lukemistaan hyllyssäni jo lähes vuoden verran: sain kirjan viime jouluna lahjaksi Hannalta . Nyt viimein, vuoden lähestyessä päätöstään, tuli sopiva hetki tarttua kirjaan, josta olin kuullut kehuja ja jonka saaminen ilahdutti minua kovin paljon. Kiitos siis kirjasta, Hanna! Ahavan romaani oli kyllä nimeltään tuttu. Romaani oli vuoden 2015 Finlandia-palkintoehdokkaana ja viime keväänä se sai EU:n kirjallisuuspalkinnon. Palkintohuomiointia en kirjan luettuani ihmettele lainkaan, niin erityinen ja hieno teos tässä on kyseessä. Saara menettää traagisesti äitinsä. Kuolema on uskomaton sattuma, sillä äiti jää taivaalta...

"Hän uskoi, että jos hän ymmärtäisi tätinsä tarinan ja sen miksi hänen oli pakko maalata tätä työtä, pientä tyttöä, hän ymmärtäisi jotakin muutakin. Ehkä myös sen miksi oli itse sellainen kuin oli." Laura Lähteenmäki: Korkea aika (WSOY 2016) 280 sivua Anna ja Olavi ovat Korkean ajan  alkupiste, heistä kaikki lähtee liikkeelle. Evakkona saapuneista toinen arvostaa onneaan ja haluaa jakaa sitä muillekin, toinen tavoittelee kauneutta. Molemmat kaipaavat kotiseutua mutta sopivat, etteivät haikaile. Rakentavat elämää ja kotia uuteen maisemaan, naapurinaan Heljä, jonka suruna on tyhjä syli ja kamarissa makaava raajarikko mies. 1940-luvulta lähtien piirretään kuvaa muuttuvista ajoista ja ihmisistä. Keskeisiä ovat Anna ja Olavi, ja heidän jälkeensä tulevat kuljettavat mukanaan osia pariskunnasta ja heidän taipaleestaan. Elämä ei aina ehkä sujukaan kuten on kuviteltu, päiviin mahtuu ilon rinnalle surua, kauneuden rinnalle tuskaa. Merkitystä on sillä, mistä tullaan, erityis...

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää." Laura Lindstedt: Oneiron (Teos 2015) 440 sivua Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron  tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään. Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron  on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa. Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämä...

"En edes aivan ymmärtänyt kaikkea mitä he höpisivät, en jaksanut keskittyä siihenkään, sillä mietin pääasiassa Liilaa. Se sietämätön, moppipäinen, viinalta ja tupakalta löyhkäävä nahkasäkki varjosti ajatuksiani kuin taivaanrannassa sojottava jättiläismäinen keskisormi." Anu Holopainen: Ilmestyskirjan täti (Myllylahti 2014) 293 sivua Anu Holopaisen romaani Ilmestyskirjan täti  päätyi luettavakseni Kristalta , jonka kanssa taannoin vaihdoimme kirjoja. Kiitos kirjasta, Krista! Romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Airi Kivikko, jonka elämä kahden pojan äitinä, Jarmon puolisona ja hoitovapaalta töihin palaavana it-työntekijänä olisi aika lailla mallillaan, ellei mielenrauhaa sekoittaisi Jarmon täti, omalaatuinen Liila. Suvun yhteisissä tapaamisissa Liila herättää poikkeuksetta huomiota seuralaisineen tai ainakin suorasukaisine puheineen, mutta Airia lukuun ottamatta kukaan ei juurikaan tunnu Liilasta häiriintyvän. Tilannetta ei suinkaan paranna se, että pian Airin t...

"Katoamisen pelko alkoi vainota minua kaikkialla. Pelkäsin taikuriohjelmien katoamistemppuja. Enkä uskaltanut leikkiä piilosta muiden lasten kanssa, koska pelkäsin itse katoavani. Saattaisin jäädä ikuisuuksiksi kadoksiin, odottamaan löytäjääni. Maailman orvoin tunne on odottaa löydetyksi tulemista. Kuinka yksinäiseltä äidistä täytyi tuntua, hän oli vankina tyhjyydessä jolle ei ollut loppua." Pasi Pekkola: Lohikäärmeen värit (Otava 2015) 459 sivua Pasi Pekkolan romaani Lohikäärmeen värit  tuli luettavakseni erään tilaisuuden oheislahjana. Kirjailijaa en entuudestaan tuntenut mutta lahjan myötä päädyin lukemaan kirjan, joka vei hurjalle matkalle Suomesta Kiinaan, hiljaisuuden maasta maailman väkirikkaimpaan valtioon. Tarinan keskiössä on kolmekymppinen Kimi, suomalaismies, joka viimein, eräiden sattumusten myötä, matkustaa Kiinaan. Kiina on Kimin äidin kotimaa, mihin äiti on kadonnut jo silloin, kun Kimi oli aivan pieni poika. Äiti jätti poikansa Suomeen, missä Kimi va...

"Istun pitkään seitsemännellä portaalla ja olen jo varma, että enkelikin on seurassani. Kerron sille kaikki ne asiat, joita ei voi kertoa isälle eikä äidille, koska nämä saattaisivat läimäyttää tai sanoa painu ulos leikkimään siitä. Kerron koulusta ja siitä miten pelkään keppi kädessä heiluvaa opettajaa, joka karjuu meille iiriksi, enkä minä vieläkään käsitä hänen puheitaan kun olen Amerikasta tullut ja toiset pojat ovat opiskelleet iiriä vuoden minua pitempään." Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli (Otava 2008, 9. painos) Alkuteos Angela's ashes 1996. Suomentanut Juhani Lindholm 398 sivua Frank McCourtin omaelämäkerrallinen romaani Seitsemännen portaan enkeli on ollut jo pitkään lukulistallani, ja olikin ilahduttavaa saada kirja joululahjaksi Tarinoiden taikaa -blogin Mialta. Lahjasta innostuneena otin kirjan mukaan listalleni , johon merkitsin kirjoja, jotka toivon tänä vuonna saavani luetuksi, ja kun huomasin kirjan sopivan vielä kaiken lisäksi sekä O...

"Nyt tunti tekemättä katolla mitään on kai nollan markan ruokatunti koska sellainen pitää päivässä keskellä olla. Olen hakenut maasta reppuni ja syön alhaalla lopun ruisleivästä ja viimeiset siivut teemakkaraa. Palma on lämmennyt ja kuohahtaa ensin vaaleanpunertavana vaahtona kattohuovalle kun vedän repäisykorkin auki." Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä (Otava 2014) 509 sivua Olli Jalosen Miehiä ja ihmisiä -romaanin keskiössä on 17-vuotias nuorukainen, joka päätyy kesällä 1972 peltifirmaan töihin. Isä on sairastellut ja menettänyt työnsä, joten pojan täytyy ansaita rahaa. Viikot hän asuu yrityksen tiloissa ja viikonloppuisin matkustaa kotiin. Työpaikalla tutuksi tulee Reijo, Rekku, jonka kotona heinätöiden lomassa poika näkee ja kokee uusia, ihmeellisiä ja vähän outojakin asioita. Vapaa-aikana kylän nuorukaisia kiehtovat dx-kuuntelu ja ulkomaiset radioasemat, joita yritetään päästä kuulemaan, jos säät sen vain sallivat. Pitkäksi aikaa jään kuuntelemaan Deutsche Wellea ...

"Aloin selata lehtileikkeitä sydän pamppaillen: joka artikkelissa kerrottiin, että muuan Nola Kellergan oli kadonnut salaperäisesti eräänä elokuun iltana 1975. Lehtikuvien Nola oli selvästi sama tyttö kuin Harryn kuvissa." Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta (Tammen Keltainen kirjasto 2014) Ranskankielinen alkuteos La vérité sur l'affaire Harry Quebert  2012 Suomentanut Anna-Maija Viitanen 809 sivua Joël Dickerin teos Totuus Harry Quebertin tapauksesta  kiinnitti huomioni, kun luin siitä kirjoitettuja ylistäviä arvioita. Iloiseksi yllätyksekseni kirja tupsahti minulle äitienpäivälahjapaketissa, kun olin sen jo ehtinyt lukulistalleni lisätä. Kirjan minäkertoja on Marcus Goldman, nuori newyorkilainen menestyskirjailija. Toisesta romaanista on jo tehty kustantajan kanssa sopimus, mutta se ei vain ota syntyäkseen. Marcus lähtee amerikkalaiseen Auroran pikkukaupunkiin, missä asuu hänen oppi-isänsä, kirjailija Harry Quebert. Nuoren miehen vierailu ilahdut...

"Jokin ajoi häntä. Se istui rinnan päällä ja hievahti vain hieman, kun hän liikkui. Lakanat kahisivat, Niityn lakanat ja hänen omansa, Tampereelta tuodut. Niiden päärmeissä kuulsivat hänen nimikirjaimensa ja vaivalla tehdyt pitsit." Laura Lähteenmäki: Ikkunat yöhön (WSOY 2014) 269 sivua Laura Lähteenmäen romaanin Ikkunat yöhön  päähenkilöt ovat naisia. Tarinaa kerrotaan pääasiassa Elsin, Hannan, Astan ja Teresan näkökulmista, ja miehet saavat tyytyä sivurooleihin. Miehistä oman näkökulmansa saa kuuluviin vain Jukka, jolla on tärkeä tehtävä tapahtumien kulussa. Elsi on sodanjälkeisessä ajassa Niityn nuori emäntä. Tiuhaan tahtiin syntyneitä lapsia on kolme, eikä Elsi saa nukuttua öisin. Valo ja värit ovat kadonneet, on vain joku hatara muisto onnellisuudesta, jota joskus tunsi. Hän olisi halunnut raapia valon esiin mutta ei tiennyt minne olisi iskenyt kyntensä. Nykyajassa Hanna tulee poikansa Niklaksen kanssa Niittyyn, äitinsä kotitaloon, viikonloppuisin ja lomilla....

Suvi Valli: Ohijuoksija (Otava 2011) 113 sivua Suvi Vallin runokokoelma Ohijuoksija  ei kuulu helposti lähestyttävien runokokoelmien joukkoon. Ainakin minä koin monen runon jälkeen hämmennystä, koska en oikein tiennyt, ymmärsinkö. Mutta kohtasin myös runoja, joista syntyi selkeitä oivalluksia ja mielikuvia. Niiden myötä koin, ettei kaikkea tarvitsekaan ymmärtää - riittää, kun jotkut runot herättävät ajatuksia. Yksi kuvaksi mielessäni herännyt runo on Christkindlesmarkt : Puunuket kiertyvät ympärille, korkkiruuvit kristallikupit porot kynttiläsarvet, herneillä täytetyt                             eläimet viinituvassa hehkuvat suut rouhivat mantelit                  bratwurstit poskilihat, savu kiemurtaa nuken-- Näen mielessäni saksalaiset joulumarkkinat, ja ajatus saa mielen hehkuviinin lämpimäksi. Muutenkin Saksa näkyy runoissa voimakkaasti. Monessa runossa...