Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella romaani merkityt tekstit.

Sirpa Kähkönen: Marius

Isoäiti menetti muistinsa ennen kuolemaa. Hänet vietiin vanhainkotiin sen jälkeen, kun hän löytyi pakkasesta yöpaitasillaan etsimästä lapsiaan. Kun Lili ensimmäisen kerran meni hänen luokseen vierailulle, huone oli hiljainen. Kädet, jotka olivat talvisin tehneet ristipistotöitä ja nyplänneet pitsiä ja kesäisin nikkaroineet, maalanneet, istuttaneet, siirtäneet kaksin multaisin kourin palstanaapurin käsiin joriinin juuria, liljan sipuleita, nostaneet maasta perunaa. Nuo kaiken osanneet kädet olivat tarttuneet hänen käsiinsä hauraina ja viileinä, ja isoäiti oli sanonut: ”Nyt minulla on vielä yks tehtävä. Muuttua semmosesta joka on semmoseks jota ei ennee oo.” Sirpa Kähkönen: Marius Siltala 2026 äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 5 t 48 min On kaunis kesäpäivä, ja Lili viettää sitä oleillen pienessä mökissä pääkaupunkiseudulla. Hän odottaa Mariusta, nuorta ranskalaismiestä, joka saattaa tulla vielä käymään Lilin luona ennen lähtöään pois. Tai sitten ei.  Seuranaan kuusikymppis...

Anne Tyler: Kolme kesäkuun päivää

Loppumatka sujui hiljaisuuden vallitessa. Ripsen Streetillä Max ajoi autonsa taas kerran lähemmäs minun Corollaani kuin olisi ollut tarpeen ja sammutti moottorin, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen autosta. Käännyin katsomaan häntä. Hän tuijotti eteensä. Oli niin hiljaista, että saatoin kuulla hänen hengityksensä pihinän. ”Gail”, hän sanoi sitten, ”kun sinä sanoit, että Debbien täytyy voida luottaa Kennethiin ehdottomasti, että hänen täytyy voida ottaa todesta Kennethin jokainen sana elämänsä loppuun asti, tarkoititko sitä kirjaimellisesti?” Anne Tyler: Kolme kesäkuun päivää Otava 2026 alkuteos Three Days in June  2025 suomentanut Markku Päkkilä kannen suunnittelu Kelly Blair 152 sivua Gail Baines on eronnut vuosia sitten miehestään Maxista. Nyt hän yllättää itsensäkin eroamalla työstään, vaikka suunnitelmissa oli ennemminkin saada ylennys kuin päätyä työnhakijaksi. Samaan aikaan lähestyvät ainoan tyttären Debbien häät, ja niiden kunniaksi Max saapuu majailemaan Gailin luokse m...

Tara Menon: Upoksissa

Vaimon kuolemasta kertovassa kirjassaan Lewis kirjoittaa: "Kukaan ei koskaan kertonut minulle, että suru muistuttaisi näin paljon pelkoa. En pelkää mutta tunne on sama kuin jos olisin peloissani.Sama vapina vatsassa, sama levottomuus ja haukottelu, nieleskelen jatkuvasti." Luettuani sen olin hämmentynyt. Oliko suruni pelkoa? Mistä ihmeestä voin tietää, kumpi on kumpaa? Tara Menon: Upoksissa Siltala 2026 alkuteos Under Water   suomentanut Kaisa Kattelus äänikirjan lukija Johanna Valle kesto 5 t 2 min Lokakuussa 2012 Yhdysvaltoja koettelee hurrikaani Sandy, ja New Yorkissa kaikki tuntuvat valmistautuvan hirvittävään myräkkään. Mutta ei Marissa. Hän vaeltaa kaupungin kaduilla ja miettii haaksirikkoja ja vaaroja. Hänellä kun on kokemusta elämän epävarmuudesta ja katoavaisuudesta jo entuudestaan. Toisella aikatasolla eletään vuonna 2004 Thaimaassa. Marissa elää siellä biologi-isänsä kanssa, ja molemmilla on surua kannettavanaan: isä on menettänyt onnettomuudessa puolisonsa, Mariss...

Florence Knapp: Nimet

Coran äidillä oli tapana sanoa, että tuuli lietsoi lapset kiihdyksiin, että tuulisella säällä hljaisimmatkin palasivat pihaleikeistään sisään villeinä. Cora tuntee nyt itsessään samaa rauhattomuutta. Ulkona talon takana tuulenpuuskat vääntelevät kuusia ja pyyhältävät välikön läpi portin kimppuun. Sisällä myös huolet kieppuvat ja syöksähtelevät sinne tänne. Koska huomenna – jos huominen koittaa, jos myrskyn raivo laantuu – Cora rekisteröi poikansa nimen. Tai ehkä, mikä onkin hänen todellinen huolensa, hän virallistaa sen, millainen pojasta tulee. Florence Knapp: Nimet WSOY 2026 alkuteos The Names  2025 suomentanut Irmeli Ruuska kansi The Orion Publishing Group 346 sivua On vuosi 1987, ja Cora on pienen pojan äiti. Pojalla on isosisko Maya mutta nyt lapsen nimeäminen on isompi pulma kuin ensimmäisen lapsen kohdalla: Coran puolison mielestä pojan nimeksi tulee ilman muuta isänsä mukaan Gordon, sillä niin suvussa on ollut tapana toimia. Cora kuitenkin epäröi. Hän tietää, että puolison ...

Faith Hogan: Kirjakaupan naiset

Jonkin aikaa Joy istui ajatuksissaan, kahvia maistamatta, maisemaa näkemättä. Järki käteen nyt. Hänellä oli syy olla täällä, hän oli tullut tapaamaan sitä toista naista. Nyt hän joko tekisi sen mitä oli aikonut tai palaisi Pariisiin, ottaisi yhteyttä vanhoihin ystäviin ja jatkaisi entistä elämäänsä siellä. Sen perhanan taulun hän voisi vain lähettää uudelle omistajalleen ja unohtaa kaikki puheet tyttärestä. Pystyisikö hän vakuuttamaan itselleen, että elämä Yvesin kanssa oli ollut sitä mitä hän oli luullut? Ei. Ei hän voisi. Faith Hogan: Kirjakaupan naiset Bazar 2026 alkuteos The Bookshop Ladies  2024 suomentanut Virpi Vainikainen kansi äänikirjan lukija Anna Saksman kesto 10 t 42 min Pariisilaistunut Joy menettää dramaattisesti miehensä, joka saa viimeisenä ennen kuolemaansa kerrottua valtavan salaisuutensa: miehellä on tytär. Ei ole vaikeaa arvata, että arvokkaan maalauksen testamenttaaminen tuntemattomalle naiselle liittyy jollain tapaa asiaan. Mutta miten? Sen Joy haluaa selvitt...

Moa Herngren: Sisaruskateutta

Hänen viime kerralla tuomansa kukkakimppu on kuihtuneena kiven juuressa. Hän korjaa sen pois, puhdistaa haudalta lehdet ja roskat ja sytyttää uuden kynttilän. Ei näy mitään merkkejä siitä, että kukaan muu olisi käynyt täällä siivoamassa tai laittamassa. Vähän sääli, ettei kukaan tunnu välittävän, Andrea ajattelee. Isähän haudattiin tänne juuri siksi, että hauta olisi lähellä Röllekebackenia. Andrea kyykistyy ja laskee käden kauniille kivelle. Tuntuu edelleen epätodelliselta nähdä isän nimi kaiverrettuna sen harmaaseen graniittiin. Moa Herngren: Sisaruskateutta Gummerus 2026 alkuteos Syskonfejden   suomentanut Sirje Niitepõld kansi www.designstudioe.com 500 sivua Andrea, Ulrika ja Rasmus ovat menettäneet hiljattain isänsä. On siis aika uudenlaisen elämänvaiheen, ja jotenkin muutos konkretisoituu äidin 72-vuotissyntymäpäivillä. Paitsi että isä on poissa on myös lapsuudenkodissa jokin muuttunut. Astioita on kadonnut, eikä varsinkaan erityistä ruusuvatia löydy mistään. Tai Andrea ei si...

Emilia Hart: Seireenit

Lucy herää ulkoa kuuluvaan kakadun rääkäisyyn. Aamu vasta sarastaa – hänen puhelimensa näyttää, että kello on kuusi. Valjussa valossa ja ikkunan läpi kuuluvassa meren aavemaisessa kutsussa on jotain ajan ulkopuolella, rajoilla olemisen tuntua. Ehkä uni tuntuu sen vuoksi läheisemmältä – kuin huoneelta, josta hän on juuri astunut ulos.  Hän muistaa kerta kerralta enemmän, ikään kuin se toinen maailma loiskuisi hänen kantapäilleen. Suuta ja sieraimia vasten puristuva pimeys. Naisten itku ja rukoilu. Tunne jonkun kädestä hänen kädessään niin vahvana, että sen puuttuminen tuntuu kipuna ruumiissa. "Mo dheirfiúr. Minun siskoni." Hetken uni on kiinteämpi ja todellisemman tuntuinen kuin sänky, sen muhkuraiset tyynyt ja peitolle lankeava valju auringonvalo. Ainoa yhdysside on meren ääni: tuntuu kuin sen rytmikäs kohina ja imu olisivat seuranneet häntä. Emilia Hart: Seireenit WSOY 2026 alkuteos The Sirens  2025 suomentanut Irmeli Ruuska alkuperäiskansi Claire Ward äänikirjan lukijat Lee...

Veera Ikonen: Rakkaudella, meistä

Saidin ääni on lämmin ja kirkas. Sen kepeys tuntuu uhmaavan kaikkea painoa, painovoimaa itseään. Ehkä hänellä on aina ollut sellainen: Vastavoimaääni. Ääni, joka näyttää keskisormea vain olemassa. Ehkei hän ole koskaan sopinut mihinkään, on ollut aina vaarassa, ja siksi tämä ei ole hänelle mitään uutta. Nyt vain koko maailma – tai se mitä me siitä tiedämme – on samankaltainen kuin Saidin maailma aina. Kuinka kummallista. Onko sellainen lopulta romahdus lainkaan, joka vain tekee maailmasta toisillekin samanlaisen kuin se on toisille aina ollut? Veera Ikonen: Rakkaudella, meistä WSOY 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 379 sivua Sade on joskus virkistävää ja usein luonnolle tarpeen, mutta ajoittain se on harmaudessaan myös väsyttävää ja saa mielen apeaksi. Entä jos sataisi viikkokausia, kuukaudesta toiseen? Sellaista maailmaa kuvaa Veera Ikosen toisinkoinen Rakkaudella, meistä , joka sijoittuu johonkin lähitulevaisuuteen, lähestulkoon nykyhetkeen.  Romaanin maailmassa on paljon nykyajast...

Katie Fforde: Kesä merellä

Päivä oli poikkeuksellisen selkeä, ja vaikka ilma ei ollut kovinkaan lämmin, aurinko paistoi kuumasti. Emily tunsi loikoillessaan auringon hyväilyn kasvoillaan ja ajatteli, miten onnellinen hän oli. Hänellä oli ihana työ yhdessä maailman kauneimmista paikoista, ja juuri nyt hän oli eväsretkellä hyvin suloisen pikkutytön ja tämän isän kanssa, joka oli pienoisesta jöröydestään huolimatta myös todella mukava. Katie Fforde: Kesä merellä Bazar 2025 alkuteos  A Summer at Sea suomentanut Pirjo Lintuniemi kansi Satu Kontinen äänikirjan lukija Johanna Valle kesto 11 t 28 min Emily on kotisynnytyksiin intohimoisesti suhtautuva kätilö, joka neuloo odotellessaan vauvojen syntymää. Kaikki eivät kuitenkaan kotisynnytyksiä sulata, ja jouduttuaan kahnauksiin erään lääkärin kanssa Emily päättää jäädä sapattivapaalle. Kuinka ollakaan, Emilyn rakas ystävä Rebecca soittaa samantien ja kysyy ystäväänsä avuksi höyrylaivaristeilyille. Rebecca on niin raskaana, että ei enää selviäkään kesän rist...

L. M. Montgomery: Sininen linna (Klassikkohaaste)

Valancy, joka todellisessa elämässä oli niin arka ja voimaton, masennettu ja nöyryytetty, oli tottunut unelmissaan elämään hyvin loistavasti. Ei kukaan Stirlingin suvusta tai sen haarautumista aavistanut tätä, kaikkein vähimmin hänen äitinsä ja Stickles-serkku. He eivät milloinkaan tienneet, että Valancylla oli kaksi kotia: ruma, punaisista tiilistä rakennettu laatikkomainen koti Elm-kadun varrella ja Sininen linna ilmassa. Hän oli mielikuvituksissaan elänyt Sinisessä linnassa niin kauan kuin hän saattoi muistaa. Hän oli ollut hyvin pieni lapsi, kun oli joutunut sen lumoihin. L. M. Montgomery: Sininen linna Karisto 2014 (9. painos) alkuteos The Blue Castle  1926 suomentanut A. J. Salonen 280 sivua L. M. Montgomeryn klassikkoromaania Sininen linna  on moni kehunut, ja nyt päätin viimein ottaa sen luettavaksi osana kirjabloggaajien klassikkohaastetta, jota luotsaa tällä kerralla Jotakin syötäväksi kelvotonta -blogin Gregorius ja joka toteutuu nyt 23. kerran. Ennakkoon ilmoittau...

Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria

”Mä kutsun sitä satunnaisten aaltojen teoriaksi”, hän kertoi. ”Me luullaan olevamme jotenkin kontrollissa, mutta elämän käänteet on vähän niin kuin setti satunnaisia aaltoja, joiden syntyyn on vaikuttanu tuhat eri asiaa. Niihin voi hukkua. Niitä vastaan voi räpiköidä. Tai sitten niillä voi surffata. Jos aalto on huono, parempia on tulossa. Jos se on hyvä, voi elää hetkessä ja nauttia vauhdista siitä huolimatta, että se tulee väistämättä hiipumaan. Surffaus opettaa, että ainoo asia, johon voi todella vaikuttaa, on se, miten aaltoihin suhtautuu.” Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria Otava 2026 kansi Laura Noponen äänikirjan kesto 9 t 1 min äänikirjan lukija Saara Lehtonen Kirsi vinkkasi blogissaan Janette Backin Satunnaisten aaltojen teoria  -esikoisromaanista ja sai kiinnostukseni heräämään. En ole tainnut hetkeen lukea mitään Australiaan sijoittuvaa ja toisaalta viittaukset veteen ja aaltoihin saavat sydämeni sykkimään varsinkin näin kesäaikaan. Romaanin päähenkilö on suomal...

Henriikka Rönkkönen: Herttaässä

Hertta laski päiväkirjansa kahvilan pöydälle ja silitti sen kirkkaanpunaista karvaista pintaa. ”Mahoton ryijy siulla”, hän kuiskasi ja vilkaisi äkkiä ikkunasta ulos, näkisikö ystäviensä tulevan. Kun hän nosti pirtelönsä seasta pillin nuollakseen sen suklaista pintaa, sulanutta jäätelöä tipahti pöydälle. Ennen kuin Hertta ehti hakea paperia, oviaukosta pöllähtivät sisään Alice ja Iida, ystävät, jotka hän oli tuntenut jo ala-asteelta asti. Hertta tunki vauhdilla päiväkirjansa reppuun, sillä hän tiesi, mistä ystävät aikoivat häneltä udella – varsinkin, jos näkisivät, että karvaryijyvihko on mukana. Onko ollut mitään sutinaa? Ootko päässyt panemaan? Tälläkään kertaa Hertalla ei ollut mitään uutta kerrottavaa. Mutta he onneksi kävisivät myös Alicen ja Iidan asiat läpi, jotka nekään eivät olleet aina ihan mallillaan. Jokainen kuulusteltiin vuorollaan. Henriikka Rönkkönen: Herttaässä Atena 2025 kansi Sanna Mander äänikirjan lukija Oona Airola kesto 5 t 6 min Hertta on nuori aikuinen mutta kok...

Anna Winther: Kesä saaristossa

Sataa kuin saavista kaataen. Mona siristelee silmiään, mutta maisemaa on vaikea hahmottaa. Kun he lähtivät ajamaan Stallingesta reilu tunti sitten, ei satanut muttei paistanutkaan. Kuinkas muutenkaan. Hän oli odottanut viikonloppua saaristossa ja kauniita ilmoja. Hän oli odottanut, että pääsisi kävelemään Strömmingsön ympäri ja ehkä istumaan laiturilla ja paistattelemaan kevätauringossa. Että saisi olla muiden seurassa ja iloita vähän. Anna Winther: Kesä saaristossa Lind & Co 2026 alkuteos En Skärgårdssommar 2025 suomentanut Nuanxed / Sirpa Meriläinen kansi  äänikirjan lukija Anu Vilhunen kesto 8 t 47 min Kesä saaristossa on jatkoa Joulu saaristossa -romaanista tutun Marian tarinalle. Nyt ollaan – yllätys, yllätys – edetty joulusta kesään. Saaristomaisema, johon edellisessä osassa tutustuttiin, on tietysti viehättävimmillään keskellä lämpöä ja valoa, mutta Maria ei edelleenkään tiedä, miten tienaisi elantonsa. Nyt hänen rinnallaan on kuitenkin aiemmin tutuksi tullut Johan, joka...

Virgine Grimaldi: Saman katon alla

Jeanne katseli tarkasti nuorta miestä. Katse oli lempeä, vaikka kulmakarvat olivatkin tiukasti kurtussa. Poika herätti hänessä luottamusta, mutta kuten Pierre niin usein muistutti, hän oli liian hyväuskoinen. Kun hän viimeksi oli avannut ovensa tuntemattomalle, hän oli päätynyt kymmenosaisen tietosanakirjasarjan omistajaksi. Virgine Grimaldi: Saman katon alla Otava 2024 alkuteos  Il nous restera ça  2022 suomentanut Susanna Tuomi-Giddings kansi Studio Lgf. äänikirjan lukija Satu Paavola kesto 6 t 49 min Jeanne on seitsemänkymppisenä jäänyt yllättäen leskeksi. Surun lisäksi arkea painaa huoli taloudesta, sillä elämä on kallista Pariisissa eikä pieni eläke riitä kattamaan menoja. Vähäisiä vaihtoehtojaan punnittuaan Jeanne päättää etsiä vuokralaisen asuntonsa ompeluhuoneeseen, joka on tätä nykyä joutilaana. Ompeleminen ei ole oikein vetänyt leskirouvaa puoleensa aikoihin. Asunnoille on kysyntää, sen Jeanne saa pian huomata. Hän ehtii hädin tuskin asettaa vuokrailmoituksen es...

Minna Rytisalo: Sylvia

Kun murku nousee, ei tehdä mitään. Silloin pitää olla ihan hiljaa paikoillaan ja odottaa, että murku menee ohi. Vasta kun taivas on selvinnyt, mietitään mitä seuraavaksi tehdään, Humu sanoo. Nousen istumaan ja nojaan pääni kultamiehen olkapäähän. Olen lähtenyt uutta kohti niin monesti, että voin tehdä sen vielä tämän kerran ja ehkä ihan uudella tavalla, mitään keksimättä ja kenellekään valehtelematta. Minna Rytisalo: Sylvia WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 296 sivua Hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer saapui vuonna 1949 Suomen Lappiin. Hän vietti siellä vain vähän aikaa mutta hurmasi tapaamansa ihmiset niin, että Lemmenjoelta löytyvät edelleen naisen mukaan nimetyt Petronellankukkulat. Jokin Lapissa jäi pysyvästi 25-vuotiaan Sylvian mieleen, sillä hänen tahdostaan osa hänen tuhkastaan on ripoteltu Lemmenjoelle ja Inariin. Sylvia Petronella on Minna Rytisalon romaanin päähenkilö. Romaanin aikana hän tekee pitkää matkaa jalan Lemmenjoelle: Jäkäläpään tunturijonoilla taivaltaessaa...

Nelli Hietala: Puun sielu

Paaterissa käynninjälkeen Eva palasi toistuvasti mieleeni. Olimme tutkineet lasten kanssa pitkään ateljeessa esillä olevaa, Pessiä ja Illusiaa kuvaavaa teosparia. Lasten oli ollut vaikea pitää sormensa erossa sileistä, pehmeän muotoisista puuveistoksista. Evan luomat hahmot kiinnostivat heitä, koska peikko ja keijukainen olivat heille entuudestaan tuttuja. Yrjö Kokon sadun herättämän kummallisen haikeuden vuoksi Pessi ja Illusia -veistos tuntui myös omasta mielestäni jonkinlaiselta vihjeeltä, jota minun teki mieli seurata. Ehkä se, mikä puhutteli minua, oli puhutellut myös Evaa. Nelli Hietala: Puun sielu Aula & Co 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 224 sivua Kirjailija joutuu leikkaukseen. Sairaalahuoneen ikkunasta näkyy mänty.  Vakavan sairauden myötä kirjailijan luontosuhde syventyy. Hän ymmärtää, että hänen tehtävänsä on tulla ihmiseksi, joka hän on oikeastaan tietämättään aina ollut, ja äkkiä katse hakeutuu kotia ympäröiviin puihin uudella tavalla. Haavan parantuessa päivä päi...

Ulrika Lagerlöf: Valkomaa

Sitten hän löytää ruoka-artikkelin ja pysähtyy lopultakin lukemaan. Juttu kertoo nykyaikaisista puolivalmisteista ja siitä, kuinka paljon helpompaa kotirouvan on valmistaa ateria, jos tämä käyttää apunaan säilykkeitä, joita nykyään saa jokaisesta sekatavarakaupasta. Mukana on jopa esimerkki, jossa faluninmakkaraa valmistetaan uunissa pilkotun sipulin sekä tomaattikeiton kera, jota voi ostaa valmiina purkissa. Siv tuijottaa reseptiä. Järki sanoo, ettei se voi olla kovin hyvää, mutta kroppa päättää toisin. Hän nousee, hakee reseptikirjan ja lyijykynän ja alkaa kirjoittaa reseptiä ylös vapisevin sormin. Kyllä sitä ainakin voi kokeilla, sehän saattaa maistua paremmalta kuin miltä kuulostaa, ja olisi kyllä hyvä testata joitakin näistä puolivalmisteista, joista puhutaan niin paljon. Kynä lipsahtaa paperilla, hän painaa liian kovaa, ja kärki melkein katkeaa, roikkuu löysästi hauraassa puuvaipassa. Hän sulkee silmänsä tiukasti, puristaa kynää kouristuksenomaisesti, hänen on jatkettava kirjoitt...

Soili Pohjalainen: Tukka hyvin

Eeva oli sanonut kaipaavansa väriä, ja nyt hän taas kuitenkin katseli harmaan sävyjä. Ilona oli katselevinaaan karttoja, mutta oikeasti hän mietti Niinan, Eevan, Kiiran, Markukseb ha Suttuparran sanoja. Ehkä hänen pitäisi laajentaa elämänpiiriään, alkaa treffailla, elää vähän ja miettiä uraansa. Mitä hän elämältä oikein kaipasi? Hän myös mietti sitä ihmeellistä ja hahmotona, mitä hänen ja Markuksen välillä oli tapahtumassa. Hän kaipasi jotain. Hän oli kaivannut jo pitkään, ja nyt jokin uusi ja selittämätön oli pyrkimässä pintaan. Oliko se hyvä asia? Soili Pohjalainen: Tukka hyvin Atena 2026 kansi Emmi Kyytsönen 272 sivua Ilona on jonkinlaisessa taitekohdassa elämässään. Kiira-tyttären huone on tyhjentynyt, ja jotain tyhjää Ilona tunnistaa myös sisällään. Hän kaipaa jotain muttei oikein tiedä mitä. Suhde Kiiran isän Markuksen kanssa on päättynyt jo kauan sitten sinänsä mitättömän tilanteen myötä, mutta nyt on ollut havaittavissa jonkinlaista lähentymistä. Oliko Markuksen jättäminen aika...

Leena Paasio: Lännessä loistaa majakka

  Kun tummansininen m/s Isla ajoi Rymättylästä kohti Pähkinäisiä, Heikki ei enää miettinyt, viihtyisivätkö Pilvi ja Jasper yhdessä. Alun ujostelun jälkeen kaksikko oli löytänyt yhteisen sävelen pelattuaan ensin viisi kierrosta korttia. Pilvin äiti Päivi oli iloinen ja vaivattomasti naurava nainen, joka työskenteli vuorovastaavana Kupittaan koulun keittiössä. Heikki oli huomannut Päivin ilmeisen kiinnostuksen jo eskarin vanhempainillassa syksyllä, mutta yhteisestä retkipäivästä he olivat sopineet vasta tulevien ekaluokkalaisten tutustumispäivässä. Leena Paasio: Lännessä loistaa majakka WSOY 2026 äänikirjan lukija Leena Pöysti kesto 10 t 6 min Kotisatama-sarjan kakkososa oli yksi loppukevään odotetuimpia romaaneja, ja se napsahtikin kuunteluuni heti pian julkaisun jälkeen. Tiesin odottaa, että Meriön sisaruksista kertovan sarjan toisessa osassa painottuisi Heikki-veljen tarina, kun avausosa Tuuli kääntyy etelään kertoi maailmalta kotiseudulle palanneesta Hennasta. (Ja nyt tajusin, et...

Karoliina Niskanen: Sillinpyytäjä

Tuhto sanoi vielä, että luotsaamisen taito periytyi sukupolvelta toiselle. Jos meri tyyntyi, tiesi olevansa tuulensuojassa. Silloin oli edettävä hitaasti. Onnettomuuksia tulisi aina olemaan. Haaksirikkoja. Sinäkin olit kuulemma selviytynyt yhdestä haaksirikosta viisikymmentäluvulla. Halusin kuulla lisää, mutta Tuhto sanoi, ettei siitä saanut puhua. Meri ei rakasta ketään, poikasi kuiskasi. Karoliina Niskanen: Sillinpyytäjä Bazar 2026 kansi Sanna-Reeta Meilahti 332 sivua Röödilän satama on kielletty 11-vuotiaalta Frejalta. Sinne ei saa mennä, vaikka satamaan ovat saapumassa komeat Saukko-laivat ja niillä seilaavat sillinpyytäjät. Laivat eivät ole syypää kieltoon mennä Röödilään. Laivoja vaarallisempia ovat Luotoset, ja he Freijaa vasta kiinnostavatkin. Erityisesti häntä kiinnostaa Torsti Luotonen, joka on Freijan isä. Siitä tosiasiasta ei vain juuri puhuta, sillä ylväällä sillinpyytäjällä on perhe Röödilässä. Freija kuitenkin löytää mahdollisuutensa päästä katsomaan laivoja. Kovin lähel...