Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Jenni Räinä: Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla

Tänä kesänä rauhallisten paikkojen löytäminen luonnosta vaatii laskelmointia, sillä koronapandemian seurauksena ihmisiä liikkuu metsissä ja kansallispuistoissa ennätysmäärä. Sosiaalisessa mediassa jaetaan kuvia, joissa Oulangan kansallispuiston Karhunkierroksen riippusillalle kulkee pitkä jono. Kuva hämmentää, sillä suomalaiset eivät ole tottuneet jonottamaan, saati sitten jonottamaan luonnossa. Jenni Räinä: Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla Like 2021 250 sivua äänikirjan lukija Anna Paavilainen kesto 4 t 17 min Jenni Räinän tietoteos Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla  vie lukijan erämaahan. Se myös herättää tiettömien taipaleiden kaipuun ja saa miettimään, miltä näyttää pohjoisessa Suomessa silloin, kun on syksy, ja miltä tuntuu, kun ympärillä on avaruutta ja rauhaa. Räinä avaa kirjassaan sitä, miten naiset ovat näkyneet luonnossa kulkijoina – tai jääneet näkymättömiin. On kiehtovaa havaita, miten vaeltaminen ja eräretket on perinteisesti nähty kovin mi

Simone de Beauvoir: Erottamattomat

Latelimme latteuksia niin kuin aikuiset, mutta yhtäkkiä ymmärsin ällistyneenä ja iloisena, että sydämeni tyhjyys ja päivieni synkkyys olivat johtuneet yhdestä ainoasta asiasta: Andréen poisssaolosta. Elämä ilman häntä ei ollut elämää. Neiti de Villeneuve asettui opettajankorokkeelle, ja minä hoin mielessä: "Ilman Andréeta en ole elossa." Iloni muuttui ahdistukseksi. Miten minun siis kävisi, jos hän kuolisi? minä mietin. Simone de Beauvoir: Erottamattomat Kosmos 2021 alkuteos Les inséparables  2020 suomentanut Lotta Toivanen kansi Sanna-Reeta Meilahti 165 sivua Simone de Beauvoirin (1908–1986) Erottamattomat  on kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva pienoisromaani, joka julkaistiin de Beauvoirin oman toiveen mukaan postuumisti. Käsikirjoitus on syntynyt jo vuonna 1954 mutta se julkaistiin kirjana vasta viime vuonna ja suomennos tuli julki tänä vuonna. Erottamattomien  taustalla on Simone de Beauvoirin ja Élisabeth Lanconin eli Zazan (1907–1929) nuoruudenaikainen ystävyys. Jo

Niina Mero: Romanssin sankari

Koira pelästyy ääntä ja laukkaa vuorostaan minun luokseni. Vasta silloin hahmo kääntyy, nostaa hupun kasvoiltaan ja näkee minut. Vaaleat hiukset ovat sateen kastelemat ja sotkussa. Punainen huivi on valahtanut alas hänen otsaltaan ja peittää hänen toisen silmänsä, mutta yksisilmäinenkin katse saa minut pysähtymään niille sijoilleni. Korpit raakkuvat päidemme yllä. Hän ei ole kaunis vaan jylhä. Niina Mero: Romanssin sankari Gummerus 2021 366 sivua äänikirjan lukija Paavo Kerosuo kesto 10 t 34 min Niina Meron esikoisteos  Englantilainen romanssi  (Gummerus 2018) jätti kirjailijan nimen kertaheitolla mieleeni, niin viehättävä ja raikas tuo romaani oli. Olikin itsestään selvää, että tartun myös Romanssin sankariin. Ensimmäinen ajatus tästä romaanista oli pieni yllätys. Romaanin minäkertoja onkin mies, "romanssin sankari" itse – jotenkin olin harhautunut odottamaan, että romanssissa näkökulma on naisen, joka kohtaa ah, niin kiehtovan ja vähän vaarallisen miehen. Ja kohtaamisesta s

Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme

Se kun yritin opettaa sinua lukemaan niin kuin rouva Callahan opetti minua, huulet korvasi vieressä ja käsi kädessä, sanat liikkuivat yhteisten varjojemme alla. Mutta sellainen ratkaisu (poika opettaa äitiään) käänsi järjestyksen päälaelleen, samoin kuin identiteettimme, jotka olivat uudessa maassa jo entuudestaan hatarat ja hauraat. Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme (S&S 2021) alkuteos On Earth we're Briefly Gorgeous  2019 suomentanut Tero Valkonen kansi Jussi Karjalainen 268 sivua Joskus sitä kohtaa kirjan, joka vaikuttaa niin, että sanat tuntuvat olevan kateissa. Ocean Vuongin Lyhyt maallinen loistomme  on sellainen. Se on hämmentävä ja mietteliääksi jättävä, raaka ja kaunis, fragmentaarinen ja ehyt. Romaani on autofiktiivinen ja se on samalla kirje kirjailijan äidille. Paradoksaalista on, että äiti ei osaa lukea, ja poika kirjoittaakin: "Kerron sinulle kaiken mitä et koskaan saa tietää." Ja niin hän tekeekin. Hän kertoo sellaista, mitä ei yleensä äidille kerr

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Anna minun valmistaa kaikki sinua varten, Sol: rakentaa näyttämö ja avata esirippu, jotta voit ajatuksissasi asettua viereeni ja olla kanssani tässä hetkessä. Sanoit kerran, että kirjoittaminen on matkaamista äärettömien etäisyyksien taakse. Näillä sanoilla siirrän sinut luokseni ajan ja paikan poikki.   Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet Teos 2020 äänikirjan lukija Elina Varjomäki kesto 11 t 38 min Kuunpäivän kirjeet  oli kuuntelussani samaan aikaan, kun uutisissa raportoitiin Kanadan hirmuhelteistä ja Kyproksen maastopaloista, jotka ovat seurausta helleaallosta. Suomessa kesäkuu 2021 oli mittaushistorian lämpimin, ja nyt, kun tätä tekstiä kirjoitan, on elohopea pyörinyt päiväkausia kolmenkymmenen asteen tuntumassa. Hellepäiviä on ollut peräkkäin jo lähes kolme viikkoa.  Vaikka lapsuuden kesinä paistoi aina aurinko, tällaista ei ollut. Lämmöstä ja valosta nauttimisen keskelle hiipii väkisin varjoja ja huolta: Kuinka paljon ilmastonmuutos vaikuttaa säähämme? Minkälaisessa ilmastossa elä

Anna-Leena Härkönen: Rikospaikka

Hän vajosi kasaan kuin puhjennut kumipallo. Huono vertaus. Hän vajosi kasaan. Ei sanonut enää mitään. Vain ulisi. Hänestä ei tullut verta, mikä tuntui kummalliselta. Mutta veitsi oli veressä.  Anna-Leena Härkönen: Rikospaikka Otava 2021 224 sivua Anna-Leena Härkösen romaanin Rikospaikka  päähenkilö on Irina, armeijaikäisen Tatun äiti ja sinkku. Irina on myös rikollinen: epilogimaisessa aloitusluvussa Irina istuu lukitun sellin laverilla. Hän on iskenyt puukolla ystävättärensä puolisoa ja odottaa yksinäisyydessä seurauksia. Aloituksesta siirrytään siihen, mitä tapahtui aiemmin. Olennainen kysymys toki on, miksi Irina tarttui puukkoon tarkoituksenaan haavoittaa toista ihmistä. Mutta oliko teko tarkoituksellinen? Vai ehkä vahinko? Mitä rikoksesta seuraa? Entä saako lukija vastauksia kysymyksiinsä? Rikospaikka on jotenkin hämmentävä romaani. Se on jossain määrin luotaantyöntävä: kukaan romaanin henkilöistä ei varsinaisesti herätä sympatiaa, ei varsinkaan Irina itse. Irinalle ja hänen ystäv

Vielä ehtii mukaan klassikkohaasteeseen!

  Klassikkohaasteen logo: Niina T. Heinäkuu on alkanut, ja kuukauden päätteeksi on perinteeksi muodostuneen klassikkohaasteen aika. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan täällä ! Yksinkertaistettuna idea on siis seuraava: lue klassikko ja kerro lukemastasi muille. Tarkemmat ohjeet löytyvät ilmoittautumislinkin takaa, mutta tärkeää on muistaa päivämäärä: 31.7.2021 kerrotaan muille siitä, mitä klassikkoteoksia on luettu.  Tervetuloa mukaan!

Nina Rousu: Joko ollaan perillä?

Kuviin tallentuu minun perheeni, minun ensimmäinen kotini. Ei osoite, eikä talo, vaan maatilkku. Vain miehen hymy ja lapsen maitoinen jokellus. Miten ihmeessä minä tänne päädyin? Miten kauas piti ihmislapsen matkustaa, jotta kohtalonsa löytäisi? Niin monta seikkailua ja puhdasta sattumaa kantoi meidät tähän huoneeseen. Silloin en tiennyt, kun tein matkaani ilman sinua kymmenen vieraan maan läpi, että minua vain koulutettiin kaikki ne vuodet. Kaikki ne matkat minun piti tehdä, jotta voisin olla sinun. Nina Rousu: Joko ollaan perillä? SAGA Egmont 2018 äänikirjan lukija Mona Kortelampi kesto 10 t 4 min Nina Rousun teos Joko ollaan perillä? on omaelämäkerrallinen kertomus siitä, miten torniolaistyttö päätyy kylmästä pohjoisesta Yhdysvaltoihin, Omaniin, Australiaan, Ugandaan ja moneen muuhun maahan. Oma paikka ei löydy aivan helposti, vaan levoton sielu etsii kotiaan eri maista ja eri mantereilta. Välillä elämä vaikuttaa jo vakaalta, kun on työpaikka ja parisuhde, mutta silti jotain tuntuu

Kesään sopivia romaaneja perijättäristä

Sitten näin jo kahvilan, taivaan kiitos. Se odotti tutulla paikallaan kuin turvasatama: en muistanut koskaan ilahtuneeni sen näkemisestä yhtä paljon. Paluu Carrawenin rannalle ei ollut milloinkaan tuntunut yhtä tervetulleelta vaihtelulta. Helpotukseen sekoittui kuitenkin myös huolta, kun käännyin pienelle parkkipaikalle kahvilan takana. En ollut vieläkään kunnolla sisäistänyt kaikkea: että omistin kahvilan eikä Jo enää ollut täällä. (Lucy Diamond: Rantakahvila ) Lucy Diamond: Rantakahvila Otava 2021 alkuteos The Beach Café 2011 suomentanut Eeva Parviainen äänikirjan lukija Maija Lang kesto 13 t 49 min Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella WSOY 2021 alkuteos Bokhandeln på Riverside Drive 2018 480 sivua Sattumoisin tartuin samoihin aikoihin kahteen hyvänmieliseen romaaniin, joiden lähtökohdat liippaavat läheltä toisiaan. Lucy Diamondin Rantakahvilan  päähenkilö Evie Flynn perii Jo-tädiltään yllättäen rantakahvilan. Frida Skybäckin Kirjakauppa Thamesin varrella  -romaanin päähenkil

Leena-Kaisa Laakso: Metsän ovi ja muita kertomuksia

Metsän ovia on monenlaisia. Yksi löytää sen muistoistaan, toinen kesämökin saunanhajuisesta pukuhuoneesta. Jollekin metsä on loputon, villi, toiselle rajattu, puistomainen. Metsä voi olla myös mielikuva: ajatus puusta tai kävystä tai havun tuoksusta sateen jälkeen.  Leena-Kaisa Laakso: Metsän ovi ja muita kertomuksia Avain 2021 Kansi: Timo Numminen 208 sivua Leena-Kaisa Laakso on kirjoittanut moniulotteisen tekstikokoelman metsästä. Tavallinen, monen suomalaisen ulottuvilla oleva puusto saattaa näyttää äkkiä aivan toisenlaiselta ja aiempaa monimuotoisemmalta, kun Laakson kirjaan tarttuu. Metsä ei ehkä olekaan enää se tavallinen paikka, jonka ohi kuljetaan tai joka on marjastajan apaja. Laakson käsissä se saa monenlaisia merkityksiä. Kirjan metaforinen nimi Metsän ovi  vie ajatukset Risto Rasan runoihin ja erityisesti hänen esikoiskokoelmaansa Metsän seinä on vain vihreä ovi  (1971). Metsän ovi saa kirjassa useita merkityksiä, ja metsistä sanansa sanovat monet haastatellut – esimerkiksi

Zacharias Topelius / Katri Kirkkopelto: Lintu Sininen

Deoletuksella oli ihmeellinen torvi, jolla saattoi kutsua eläimiä avukseen. Hän nosti uupuneena torven huulilleen ja päätti soittaa sitä vielä kerran. Läheltä kuului hento linnun piipitys, kuin vastauksena torven soittoon. Deoletus löysi puun juurelta haavoittuneen linnun. Hän nosti sen varovasti.  Zacharias Topelius: Lintu Sininen kuvittanut ja uudelleen kertonut Katri Kirkkopelto Lasten Keskus 2019 32 sivua Katri Kirkkopelto on nykyaikaistanut Zacharias Topeliuksen 1800-luvun lopulla suomeksi julkaistun sadun Lintu Sininen , ja lopputulos on todella viehättävä. Satu kertoo perinteisen tarinan, jossa hyvä ja paha asettuvat vastakkain ja jossa hyvä lopulta voittaa. Sadussa hyväsydäminen prinsessa Florinna on jäämässä alakynteen pahan äitipuolensa suunnitelmien edessä. Florinna ja prinssi Amundus haluavat toisensa, mutta se ei tietenkään käy kaikille. Niinpä nuoripari kohtaa koettelemuksia, ennen kuin päästään loppuratkaisuun, joka toki on odotustenmukainen. Seitsemänvuotiaan kommenttej

Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies

Puutarhuri vaikeni. Jos hän olisi tässä huoneessa, rouva Müller olisi nähnyt pois kääntyneen katseen. Hän muisti sen viimeisiltä kerroilta kun he olivat tavanneet. Hän katui, että oli soittanut, takertunut tällä tavoin. Gösta oli joskus sanonut, että puutarhuri oli ainoa hänen tuntemansa rehellinen ihminen. Sekin tuntui vain pahalta, oli ollut aika jolloin se oli pelottanut, kauhistuttanut. Hän oli laskemassa kuuloketta kun mies alkoi puhua. Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies WSOY 1994 441 sivua Eeva Joenpellon syntymästä tulee huomenna 17.6.2021 kuluneeksi sata vuotta. Merkkipäivän kunniaksi Tuija julkisti Eeva Joenpelto 100 -haasteen, jonka mottona on kirjailijan teoksen nimi Jottei varjos haalistu  ja ideana luonnollisesti lukea Joenpellon laajaa tuotantoa. Omasta kirjahyllystäni löytyy Joenpellon romaani Elämän rouva, rouva Glad  (1982), josta en enää paljon muista mutta josta muistan pitäneeni. Nimen vuoksi mainioksi pariksi sille sopii tämä kymmenisen vuotta  myöhemmin j

Akwaeke Emezi: Vivek Ojin kuolema

Kuvassa on toinenkin poika. Hänen nimensä on Osita. Hän on yhtä pitkä kuin Vivek mutta leveäharteisempi, ja hänen ihonsa on syvältä kaivetun saven värinen. Hän on Maryn ja Ekenen lapsi, ja hänen silmänsä ovat kapeat viirut ja huulensa uskomattoman täyteläiset. Tässä kuvassa hänen kasvonsa ovat jäykistyneet synkkään ja säikähtäneeseen ilmeeseen. Hän odottaa kädet puuskassa ja leukaperät kireinä jotain, mitä ei pysty ennakoimaan. Akwaeke Emezi: Vivek Ojin kuolema Kosmos 2021 alkuteos The Death of Vivek Oji  2020 suomentanut Sari Karhulahti 236 sivua Nigerialaisessa kylässä elää nuorukainen nimeltä Vivek Oji. Tai oikeammin pitäisi puhua imperfektissä: eli. Sillä jo tarinan alussa tiedetään, että hän on kuollut. Samana päivänä, kun Vivek kuoli, poltettiin tori, ja samana päivänä Vivekin vanhempien maailma suistui raiteiltaan. Romaani kerii takaumien kautta esille sitä, mistä oli kysymys. Miksi Vivekin äiti löysi poikansa omalta pihaltaan ja miksi Vivek oli ennen kuolemaansa allapäin? Erity

Elly Griffiths: Maan alla

Tunnelin lattialla on siisti maakeko, epäilemättä poran nostama. Liitusoran seasta erottuu jotain, mikä kiiltelee pimeydessä liituakin valkeampana. Ruth kumartuu katsomaan. Hän erottaa luut heti ihmisluiksi. Yksi näyttää sääriluun varrelta, toinen reisiluulta. Hän ottaa valokuvan ja ryhtyy luonnostelemaan kuvaa vihkoon. Hän on melkein unohtanut olevansa maan alla. Elly Griffiths: Maan alla Tammi 2021 kansi Markko Taina alkuteos The Chalk Pit suomentanut Anna Kangasmaa äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 11 t 11 min Maan alla on Elly Griffithsin Ruth Galloway -dekkarisarjan yhdeksäs osa. Kymmeneskin osa, Musta enkeli , tekee suomennettuna tuloaan: se julkaistaan syyskuussa 2021. Sarjan aiemmista dekkareista olen lukenut kahdeksatta lukuun ottamatta kaikki – Siniviittainen nainen  on epähuomiossa jäänyt lukematta. Eipä yhden osan jääminen väliin isommin kuitenkaan vaivannut, vaan hyvin juonta pystyi seuraamaan ilmankin. Maan alla  vie nimensä mukaisesti maan alle, kun Norwichin a

Camilla Grebe: Lemmikki

En todellakaan osannut odottaa, että päätyisin tutkimaan kiviröykkiöstä löytyneen tytön murhaa. Minähän löysin ruumiin sinä syksyisenä iltana kahdeksan vuotta sitten, ja lisäksi olen työskennellyt Katrineholmin järjestyspoliisissa siitä asti, kun valmistuin poliisikoulusta. Osallistumisessani on kuitenkin järkeä: minut lähetettiin Ormbergiin, koska olen varttunut siellä ja minulla on paikallistietämystä. Taidan olla koko Södermanlandin maakunnan ainoa poliisi, joka on kotoisin juuri Ormbergista. Camilla Grebe: Lemmikki Gummerus 2018 alkuteos Husdjuret suomentanut Sari Kumpulainen 507 sivua äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi kesto 13 t 4 min Camilla Greben tuotantoa on moni kehunut, ja niinpä päätin dekkariviikon kunniaksi tarttua ruotsalaiskirjailijan palkittuun jännäriin Lemmikki . Kuvitteelliseen Ormbergin pikkukylään sijoittuva tarina yhdistää kolme henkilöä: poliisi Malinin, joka on kotoisin Ormbergista mutta haluaa todellakin päätyä muualle, profiloija Hannen, joka kärsii alati pa

Eva Frantz: Suvisaari

Lakanat, pyyhkeet ja vaatteet oli pinottu siististi sinivalkoraidallisiin canvaskasseihin, joissa oli jämäkät köysikahvat. Kylmälaukku oli punainen ja kiiltävä, ja kauniissa pärekorissa oli uusiaperunoita, vihanneksia ja pullo Veuve Cliquot’ta. Jos koria olisi siirtänyt laiturilla pari metriä kirkkaansinisen meren eteen, olisi saanut ihanan asetelmakuvan Sköna hemiin. Eva Frantz: Suvisaari S&S 2021 alkuteos Sommarön  2016 suomentanut Ulla Lempinen kansi Emma Strömberg äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi kesto 6 t 55 min Eva Frantzin esikoisteos Suvisaari  on dekkari, joka sijoittuu nimensä mukaisesti saarelle: sinne kokoontuu vuosi toisensa jälkeen vakuutusyhtiö Axelssonin väkeä, ja saattaapa itse perustajakin paikalla silloin tällöin piipahtaa. Tosin hän pysyttelee mieluummin omissa oloissaan. Omissa oloissaan voivat vieraatkin halutessaan pysytellä, sillä Suvisaaressa on tarjolla oma mökki kullekin vieraalle. Tosin alkuperäinen idea jo 1970-luvulta saakka on, että saarella tutustu

Vera Vala: Pimeyden paratiisi

Meri oli sarjamurhaajista kyltymättömin. Se otti uhrinsa epäröimättä, ahnehti ne sisuksiinsa vain vaatiakseen leppymättömänä seuraavaa lahjaa. He naarasivat niitä joka vuosi, veden ikuiseen uneen peittelemiä ruumiita, mutta tällä kertaa Marlowe oli varma, että kuolemasta oli vastuussa ihmiskäsi. Vera Vala: Pimeyden paratiisi Storytel Original 2021 äänikirjan lukija Iikka Forss kesto 9 t 58 min Seychellien saarivaltio sijaitsee keskellä Intian valtamerta, ja ensimmäisenä siitä tulee mieleen leppoisa valkohiekkainen ranta, jota palmut reunustavat. Sellainen unelmien matkakohde, josta sopii haaveilla mutta tuskinpa sinne koskaan tulee lähdettyä.  Pimeyden paratiisin  jälkeen mielikuva saattaakin sitten olla vähän toisenlainen. Pinnan alla on monenlaista voodoosta ja taikauskosta rahan- ja vallanhimoon ja väistyneen diktaattorin hiljaiseen lankojen vetelyyn. Vera Vala ravistelee mielikuvaa unelmasaaresta kunnolla, ja Storytelin tiedotteessa kirjailija kertookin ajatuksen trilleristä synty

A. M. Ollikainen: Kontti

Suljetun portin edessä seisoi sininen, auringonvalossa kiiltelevä merikontti. Sen perään oli pysäköity poliisimaija. Portin viereiselle levikkeelle oli parkkeerattu kaksipaikkainen punainen avoauto sekä musta ja jykevä citymaasturi. A. M. Ollikainen: Kontti Otava 2021 kannen kuva: Jonne Räsänen kannen suunnittelu: Anna Väänänen 304 sivua äänikirjan lukija: Maria Jyrkäs kesto 9 t 43 min Kontti  avaa uuden Nordic noir -sarjan, jonka takana on kirjailijakaksikko Aki ja Milla Ollikainen. Kaksikon yhteinen trilleri voitti Rikos 2019 -kirjoituskilpailun ja on nyt saatu lukijoiden ja kuuntelijoiden käsiin. Hyvä niin! Kontin  päähenkilö on vaitelias Paula Pihlaja, nelikymppinen komisario, joka päätyy tutkimaan karmivaa rikostapausta: Lehmusojan mahtisuvun tiluksilta löytyy kontti, jonka sisällä on ruumis. Pian käy selväksi, että uhri on joutunut raa'an surman kohteeksi: kontti on täytetty vedellä, ja sisällä ollut ihminen on hukkunut ilman minkäänlaista mahdollisuutta päästä ulos. Samaan a

TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

Hän ohjasi auton taloa kohti johtavalle pitkälle ajotien näköiselle väylälle. Mitä lähemmäksi hän pääsi, sitä isommaksi talo kasvoi, kunnes Linus ei enää ymmärtänyt, kuinka hän ei ollut aikaisemmin kuullut tällaisesta paikasta. Ei siis tietenkään orpokodista, ei jos Äärimmäisen Korkea Johtoporras ei halunnut kenenkään tietävän siitä mitään. Mutta ilman muuta tämän saaren, tämän talon pitäisi olla hänelle tuttu. Hän vaivasi päätään, mutta mitään ei noussut esiin. TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä Karisto 2021 alkuteos The House in the Cerulean Sea suomentanut Mika Kivimäki kansi Sakari Tiikkaja 446 sivua Talo taivaansinisellä merellä  herätti huomioni Instargramissa, jossa moni kehui kirjaa. Lisäksi viehätyin kirjan kannesta, ja niinpä päädyin klikkaamaan tarinan Storytelin kautta luettavakseni. Alussa oli käynnistysvaikeuksia, se on pakko myöntää. Aika pitkään seuraillaan kaavoihinsa kangistunutta virkamiestä Linus Bakeria, ennen kuin päästään varsinaiseen tapahtumapaikkaan, saar

Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina

'Vasta silloin yliopistolla minulle tuli ensi kertaa tämä oivallus, että haa: myös "minä" voi olla tärkeä yksilönä, ei ainoastaan "me".' Pohja Halosen ihmisoikeusajattelulle laajeni: Jokainen ihminen omine tarpeineen ja taipumuksineen on yhtä arvokas. Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina Into 2020 247 sivua Muistan, kun Tarja Halonen valittiin vuonna 2000 Suomen presidentiksi. Historiaan hän on jäävä Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä, eivätkä naispresidentit tavallisia ole muuallakaan maailmassa.  Muistan myös, kun näin Tarja Halosen Pori Jazzeilla. Siellä hän kulki siinä, missä muutkin kansalaiset – kansan presidenttinä, jollaiseksi hän vaalipuheessaan lupasikin tulla. Paitsi että Tarja Halosesta tuli maamme ensimmäinen naispresidentti, tuli hänestä maailman ensimmäinen presidentti, joka on ennen valintaansa toiminut LHBT-järjestön puheenjohtajana. Tämän ja paljon muuta kertoo Katri Merikallio teoksessaan Tarja Halonen – erään aktiv

Claes Andersson: Luova mieli – kirjoittamisen vimma ja vastus

Kirjailijan on aina oltava heikomman ja alistetun ihmisen puolella. Hän ei saa koskaan asettua vallanpitäjien, etuoikeutettujen tai riistäjien puolelle tai heidän palvelukseensa. Hän ei myöskään saa ihannoida sotaa tai väkivaltaa. Hänen pitää edustaa inhimillisiä perusarvoja, humanismia, heikkojen, syrjäytettyjen ja alistettujen asiaa. Mutta näin tehdessään hänen on lähdettävä itsestään, omista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Se mitä hän sanoo saa autenttisuutensa ja voimansa hänen omasta persoonallisesta äänensävystään. Claes Andersson: Luova mieli – kirjoittamisen vimma ja vastus Kirjapaja 2003 (2. painos) kansi Petri Kovács 162 sivua Claes Anderssonin (1937–2019) kirjoittamista käsittelevä teos Luova mieli – kirjoittamisen vimma ja vastus  on kohonnut yhdeksi laajalti suositelluksi kirjoittamisoppaaksi, eikä ihme. Luova mieli  on syvästi inhimillinen ja humaani puheenvuoro, jossa kokenut kirjoittaja jakaa näkemyksiään ja ymmärrystään siitä, mitä kirjoittaminen on ja miten voi kir

Deborah Levy: Mitä en halua tietää

En ollut vieläkään vastannut kiinalaiskauppiaan kysymykseen. "Olet kirjailija, etkö olekin?" Tuona keväänä, jolloin eläminen oli hyvin vaikeaa enkä yksinkertaisesti kyennyt näkemään tietä eteenpäin, oli mahdotonta sanoa kyllä, tai hmmm, tai edes nyökätä. Ajatukseni kai nolostuttivat minua. Deborah Levy: Mitä en  halua tietää –  Vastauksena George Orwellin vuonna 1946 julkaistuun esseeseen   "Miksi kirjoitan?" S&S 2021 alkuteos Things I don't Want to Know 2013 suomentanut Pauliina Vanhatalo 125 sivua Mitä en  halua tietää on Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian avausosa, joka saa innolla odottamaan jatkoa. Onneksi sitä on luvassa pian, sillä Pauliina Vanhatalon suomentama kakkososa Elämisen hinta  ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Tässä trilogian ensimmäisessä osassa on neljä lukua: Poliittiset tarkoitusperät, Historiallinen käyttövoima, Raaka egoismi  ja Esteettinen into . Ensimmäinen on ikään kuin johdanto sille, mitä tuleman pitää. Kirjailija huom

Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille

Nostin valokuvan kirjahyllyyn nojaamaan. Anjezën kasvot olivat omieni tasalla kuin seisoisimme vastatusten. Ne kasvot olivat ainoa perintö, joka äidistäni oli jäänyt jäljelle, kaiken muun olin myynyt pois.  Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille Gummerus 2021 179 sivua Anna-Liisa Ahokummun Kolme rukousta äidille  kulkee kahdessa eri aikatasossa ja eri paikoissa. Menneisyydessä Anjezë, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Äiti Teresana, lähtee hakemaan elämälleen uutta suuntaa ja lähtee eteläisestä Euroopasta Intiaan kutsumuksensa perässä. Nykyajassa Eveliina synnyttää ensimmäistä lastaan tuskaisan odotuksen vallassa. Elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Yhteistä kuitenkin on se, että molemmat ovat tyttäriä ja molemmilla on äiti. Anjezë menettää isänsä ja lähtee luostariin luodakseen elämänsä uudelleen, Eveliina menettää äitinsä juuri silloin, kun uusi elämä on alkanut hänen sisällään.  Kolme rukousta äidille  on kiehtova romaani äideistä ja tyttäristä, ja vaikka romaanin toinen päähe

Merete Mazzarella: Syksystä syksyyn

Jos onkin kylmää ja tuulista, on silti kevät. Ajattelen usein, etten saa miettiä, miltä tämä tuntuu marraskuussa. Viime marraskuussa kaipasin toukokuuta kunnes tajusin, ettei minulla ole varaa pitää kokonaista puolta vuotta pelkkänä siirtymätaipaleena. Nyt kaipaan – niin, mitä? Merete Mazzarella: Syksystä syksyyn Tammi 2021 alkuteos Från höst till höst suomentanut Raija Rintamäki 336 sivua Pidän paljon Merete Mazzarellan maltillisesta tavasta tarkastella elämänmenoa, ja niinpä Syksystä syksyyn  oli suorastaan pakko varata kirjastosta luettavaksi. Nimensä mukaisesti teos kuvaa yhden vuoden kulkua syksystä syksyyn: ajanjakso on merkityksellinen, sillä alussa, vuoden 2019 puolella, eletään tavalliseen tapaan, mutta keväällä 2020 koronapandemia sulkee maailman. Mazzarella kohtaa puolisoineen saman kuin moni muu: liikkuva elämä muuttuu pysähtyneisyydeksi ja rajoitusten ja suositusten noudattamiseksi. Oma turvapaikka löytyy Tammisaaresta, missä maailman myllerrys on jotenkin kauempana.  Suur

Tiina Raevaara: Kaksoiskierre ja Polaaripyörre

Kahden ihmisen soluista muodostuneille kimeereilleni ei ollut kotia. Kukaan ei tiennyt niistä. Olin halunnut vain kokeilla, lähtisikö kimeerinmuodostus ollenkaan käyntiin, ja nyt yhtäkkiä silmieni edessä oli eläviä ihmiskimeereitä, laboratoriossa luotuja, maailman kahdeksas ihme, jotain yhtä aikaa niin salaista ja vaiettua ja silti niin kaunista. Luonto oli ihmeellinen; vaikka ihminen puhaltaa kimeereihin hengen, luonto ottaa nopeasti ohjat. (Kaksoiskierre) Tiina Raevaara: Kaksoiskierre (Like 2020) 260 sivua Polaaripyörre (Like 2021) 317 sivua Kaksoiskierre  aloittaa kirjasarjan, jonka päähenkilö on Eerika, yksinhuoltajaäiti ja tutkija. Tutkijan työstään Eerika tosin on luopunut, mutta Kaksoiskierteen  alussa hän joutuu vastentahtoisesti palaamaan geenitutkimuksen pariin.  Eerikan entinen pomo Kari S. Pajusuo on palannut Suomeen ja haluaa jatkaa tutkimusta, joka jäi aiemmin kesken ja jonka jatkumiselle Eerika on tärkeä. Pajusuo tietää salaisuuden, jonka Eerika ei halua paljastuvan, jot