Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Jari Tervo: Loiri.

Loiri teki 17-vuotiaana läpimurron elokuvassa ( Pojat ), 21-vuotiaana teatterissa ( Lapualaisooppera ), 23-vuotiaana televisiossa ( Jatkoaika ) ja 33-vuotiaana musiikissa ( Eino Leino ). Saavutus on suomalaisessa kulttuurielämässä ainutlaatuinen. Jari Tervo: Loiri. Otava 2019 719 sivua Jari Tervon elämäkerta Vesa-Matti Loirista herätti kohua syksyllä ilmestyessään ja pelkistyi mediassa aika pitkälti siihen, miten runsaasti teoksessa käsitellään Loiri naisasioita ja seksiä. Halusin lukea kirjan nähdäkseni, mistä muusta teoksessa on kysymys – oletin, että 700 sivussa on pakko olla muutakin kuin seksiä. Painavampi syy oli se, että olen pitkään ihaillut Loiria niin näyttelijänä kuin laulajana, vaikka Turhapuro-fani en koskaan olekaan varsinaisesti ollut. Loiri.  on kirja minun makuuni. Loiri. ei ole kirja minun makuuni. Se on siis sekä että: kiinnostava ja puuduttava; hyvä ja huono. En häiriinny seksistä, ei sitä kuitenkaan niin  paljon ole. Enemmän häiriinnyn varsinkin alkuun s

Helmet-lukuhaaste 2019 on täynnä

Sain joulun aikaan täyteen listani vuoden 2019 Helmet-lukuhaasteesta. Täyttelin listaa aika rennolla otteella: luin kirjoja pitkään sen kummemmin haastetta miettimättä ja lisäsin kirjoja listaan, jos sopivan kohdan löysin. Syksyllä aloin miettiä lukemisiani enemmän pitämällä silmällä sitä, mitkä kohdat haasteesta olivat vielä tyhjiä. Tässä on lista lukemistani kirjoista: 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot  Lisa Jewell:  Sitten hän oli poissa 2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä  Niina Mero:  Englantilainen romanssi 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue  Jessica Townsend:  Nevermoor – Morriganin koetukset 4. Kirjailijan ainoa teos  Kaisa Wallinheimo:  Olenko riittävän hyvä tällaisena? 5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi  Eeva Turunen:  Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa 6. Rakkausromaani  Josie Silver:  Ole minun 7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt  Milla Ollikainen:  Pirunk

Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö

Santiago erehtyi. Tämän kusikaivon pinta oli noussut huomattavasti päämme yläpuolelle. Haudannut meidät elävältä. Hänet, minut ja muut. Emme olleet enää mikään maa, olimme jätekaivo. Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö Aula 2019 Alkuteos La hija de la española Suomentanut Taina Helkamo 208 sivua Äänikirjan lukija Maiju Saarinen Kesto 6 t 51 min Mielikuvani Venezuelasta ovat varsin vähäisiä. Ajatuksissani eteläamerikkalainen valtio on eksoottinen ja kaukainen. Lisäksi muistan joskus lukeneeni, että venezuelalaiset naiset ovat menestyneet hyvin kauneuskilpailuissa. Jossain vaiheessa huomasin, että Venezuelasta alkoi kantautua uutisia, jotka kertovat sekasorrosta ja siitä, miten maasta paetaan kestämättömiä olosuhteita ulkomaille. Valtataistelut ja niitä seuranneet opposition vaientaminen ja presidentin hutera asema ovat ajaneet valtion kaaokseen. Tähän kaikkeen nivoutuu Karina Sainz Borgon ravisteleva romaani Caracasissa on vielä yö . Romaanissa eletään arkea, jo

Maria Veitola: Toisinpäin

Miksi mikään ei koskaan muutu? Muuttuuhan! Kaikki muuttuu koko ajan paremmaksi. Maria Veitola: Toisinpäin Johnny Kniga 2019 240 sivua Äänikirjan lukija Maria Veitola kesto 5 t 17 min Pidin paljon Maria Veitolan esikoisteoksesta Veitola , ja kun huomasin kirjan Toisinpäin ilmestyneen Storytelin valikoimiin, oli itsestään selvää, että kuuntelen myös sen. Varsinkin, kun äänikirjan lukee Maria Veitola itse. Kirjan ideana on se, että kysyjän rooliin tottunut Maria Veitola asettuukin kysymysten kohteeksi. Hänelle on esitetty kysymyksiä, joihin hän vastaa. Kysymykset liikkuvat niin yleisellä kuin kovin yksityiselläkin tasolla, ja niitä on ryhmitelty lukuihin, joissa pohditaan ulkonäön merkitystä ja lapsuutta; politiikkaa, uskontoa ja seksiä; mielen järkkymistä, lastenhankintaa ja häpeää; ilkeyttä, myyvyyttä ja leggingsejä; yökyläilyä ja julkisuutta; tasa-arvoa, rahaa ja kehumista; ikääntymistä, valehtelua ja musiikkia. Vaikka Toisinpäin  on paikoin hyvin henkilökohtainen, on se sam

Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä

Entä jos elämä voisi olla tällaista? Pelkkiä onnellisia palasia, ei yhtään kamalia eikä edes lievästi epämiellyttäviä. Entä jos voisimme leikata pahat palat jutut pois ja pitää vain hyvät? Niin minä tahtoisin tehdä Violetin kanssa – antaa hänelle vain hyvän ja pitää pahan poissa, niin että meillä olisi aina ympärillämme pelkkää hyvää. Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä Karisto 2017 Alkuteos All the Bright Places 2015 Suomentanut Leena Ojalatva 405 sivua Jennifer Nivenin romaanin Yksi täydellinen päivä  päähenkilöt ovat nuoret Violet ja Finch, joiden kautta tapahtumia nähdään ja koetaan. Romaani on suunnattu nuorille aikuisille mutta ajattelemisen aihetta se antaa kyllä monen ikäisille. VIolet ja Finch tapaavat toisensa koulun kellotornin ulokkeella, missä molemmat ajattelevat kuolemaa. Kuolema on nuorten ihmisten elämässä epätavallisen vahvasti läsnä: Violet on menettänyt hiljattain sisarensa onnettomuudessa, ja Theodore Finch puolestaan kysyy itseltään aamulla: Onko tänää

Joulu kirjojen kertomana

Kirjaluotsi julkaisi  kirjabloggaajien joulukalenterin  16. luukussa hauskan jouluisen haasteen nimeltä  Joulu kirjojen kertomana . Ideana siis on vastata jouluisiin kysymyksiin tänä vuonna luettujen kirjojen nimillä. Tässäpä minun vastaukseni haasteeseen: Mikä on parasta joulussa? Ihmettä kaikki Mikä on tylsintä joulussa?  Valhepeli Mitä löytyy joulupöydästäsi?  Ääriviivat Mikä koristaa joulupöytääsi?  Sininen Miltä joulusi tuoksuu?  Lilium regale Keitä istuu kanssasi joulupöydässä?  Melkein geisha ,  Ensimmäinen nainen  ja  Ne, jotka ymmärtävät kauneutta Vinkkisi joulustressin helpottamiseen:  Jalat ilmassa Mitä isälle lahjaksi?  Täydellinen näytelmä Mitä äidille lahjaksi?  Satakieli Mitä lapselle lahjaksi?  Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista Mitä itse toivot joululahjaksi?  The Bookshop Kuka teillä jakaa lahjat?  Ikuisesti, siskoni Paras paikka viettää joulua?  Rannalla Missä et haluaisi olla jouluna?  Kosken kahta puolta Perheenne joulutraditio

Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet

Alarik nousee seisomaan huteran veneen keskellä. Auringon paisteessa hänestä erottuvat vain ääriviivat. Alarikin varjo lankeaa veteen, ja samalla näen joen yllä äitini silhuetin. Veri alkaa kihistä kehossani, sydämen lyönnit muuttuvat tiheiksi. Olen yhtä aikaa pakokauhun partaalla ja valmiina hyökkäykseen. Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet WSOY 2019 195 sivua Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 4 t 40 min Akseli Heikkilän esikoisromaani Veteen syntyneet  vie lukijan myyttiseen pohjoissuomalaiseen miljööseen. Eeva palaa muutaman vuoden poissaolon jälkeen lapsuudenkotiinsa, missä odottavat kipeät muistot ja kuollut äiti, jonka kanssa ei välejä enää voi selvitellä. Monen muun kanssa kuitenkin voi, ja sen nuori nainen myös tekee. Kotiseudulla Eevaa odottavat isäpuoli Eino ja velipuoli Alarik. Kaksikko kalastaa päivästä toiseen, vaikka kylän joesta ovat kalat kadonneet jo aikoja sitten. Syystä ovat monet kyläläiset samaa mieltä, ja taikauskon mukana tulee uhka: kuinka pitkä

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki ja Clare Mackintosh: Lopun jälkeen

Kukaan meistä ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Siinä epävarmuudessa meidän on elettävä, ja koska ajatus on sietämätön, unohdamme sen. Emme kokonaan mutta enimmäkseen – jotta voisimme jatkaa elämäämme, meidän on pakko. (Juha Itkonen: Ihmettä kaikki ) Juha Itkonen: Ihmettä kaikki Otava 2018 294 sivua Äänikirjan lukija Jussi Puhakka kesto 8 t 27 min Clare Mackintosh: Lopun jälkeen Gummerus 2019 426 sivua Alkuteos After the End Suomentaja Päivi Pouttu-Delière Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 14 t 23 min Kuuntelin hiljattain kaksi äänikirjaa, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä: molemmissa vanhemmat joutuvat päättämään oman lapsensa kohtalosta. Se on tilanne, johon kenenkään vanhemman ei pitäisi joutua ja jossa yleispätevät ja musta-valkoiset neuvot lienevät täysin tarpeettomia. Niin ainutlaatuisia nuo tilanteet ovat – ihan niin kuin elämäkin. Juha Itkosen romaanin Ihmettä kaikki keskiössä on nelihenkinen perhe, johon odotetaan kolmatta lasta. Raskaude

Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme

Ympärillä on yllättävän avaraa. Petäjät kohoavat kuin pylväät, ja joka puolella on kuusia, polvenkorkuisista teini-ikäisiä muistuttaviin pitkiin ja honteloihin puihin. Vierekkäin kasvaa nuori kuusi, ryhmyrunkoisia paksuja haapoja ja hopeanharmaa kelo luurankomaisine oksineen. Täällä voi opetella tunnistamaan, missä vaiheessa mänty muuttuu petäjäksi, petäjä lakkapäiseksi aihkiksi ja aihki hopeiseksi keloksi. Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme Like 2019 271 sivua Pohjoissuomalaiset nuorenpolven journalistit Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä ovat koonneet kauniin ja vaikuttavan tietoteoksen metsästä. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä metsästä on puhuttu (jälleen) viime aikoina paljon: saako metsiä hakata, miten niitä saa hakata, miten huolehditaan hiilinieluista? Tietokirjan tekijäkvartetti vie lukijansa metsään monia eri polkuja. Yksi polku vie katsomaan suomalaista metsää sellaisena, kuin se vielä joskus

Merete Mazzarella: Alma – edelläkävijän tarina

Äidin elämänilo, isän elämänpelko. Minä sain perinnöksi molemmat. Yhä uudestaan olen kokenut elämässäni nousuja ja laskuja kuin Saimaan kanavalla konsanaan. Nousuja ja laskuja, valoa ja pimeyttä. Enemmän laskuja kuin nousuja, enemmän pimeyttä kuin valoa. Ehkäpä. Merete Mazzarella: Alma – edelläkävijän tarina Tammi 2018 Alkuteos Alma – en roman Suomentanut Raija Rintamäki 270 sivua Äänikirjan lukija Marjut Toivanen kesto 10 t 56 min. Merete Mazzarellan romaani Alma – edelläkävijän tarina  maalaa fiktiolla maustetun kuvan naisesta, joka oli monella tapaa edelläkävijä. Alma Söderhjelm (1870–1949) oli Venäjän ainoa naisdosentti ennen vallankumousta ja Suomen ensimmäinen naisprofessori. Söderhjelm toimi myös kirjailijana ja toimittajana Tukholmassa. Lisätietoa uranuurtajasta löytyy esimerkiksi Kansallisbiografian sivuilta . Alma – edelläkävijän tarina  ajoittuu päähenkilön viimeisiin vaiheisiin. 78-vuotias Alma Söderhjelm on niin uupunut ja sairas, että hän ei jaksa juuri poi

Sofi Oksanen: Koirapuisto

Minun olisi myös pitänyt jakaa kanssasi uutinen pojastamme Oležkosta ja minun olisi pitänyt tehdä se viipymättä, kun tajusin odottavani lastamme. Minä aioin tehdä niin. Ajattelin, että uskoisit lapsesi äitiä ennemmin kuin muita, mikäli kaikki menisi pieleen. Ja ellet uskoisi, auttaisit kuitenkin, jo poikasi vuoksi. Sofi Oksanen: Koirapuisto Like 2019 405 sivua Koirapuiston päähenkilön ja minäkertojan Olenkan juuret ovat Virossa ja Ukrainassa, Neuvostoliiton varjon alla ja maailmoissa, joissa läsnä on jatkuvasti jotain hämmentävää, pelottavaakin. Tarinan nykyhetkessä eletään vuotta 2016 Helsingissä, mihin nainen on päätynyt karkumatkallaan. Sielläkään varjot eivät jätä rauhaan vaan pelko on olemassa, niin kuin on olemassa myös varmuus siitä, että jonain päivänä pakomatka päättyy. Tarina lähtee heti ensi sanoista viemään tavalla, jota on mahdotonta vastustaa. Helsinkiläiseen koirapuistoon asettuneen Olenkan lähelle asettuu tuntematon nainen, jonka liikkeissä oli ihmisenkipeyttä

Olli Jalonen: Merenpeitto

Niin mitä me tiedämme maasta, merestä ja taivaasta lienee yhä vain hitunen. Sen tietäminen että tietää vähän on tietämään oppimisen alkua. Näin tahtoisin sinunkin ymmärtävän. Olli Jalonen: Merenpeitto Otava 2019 462 sivua Olli Jalosen Merenpeitto  jatkaa Finlandia-palkitussa Taivaanpallossa  alkanutta tarinaa. Päähenkilö on edelleen nuori Angus, joka on asettunut – tai unohtunut – uuteen kotimaahansa. Viestin vieminen Saint Helenalta Iso-Britanniaan on venähtänyt vuosien mittaiseksi matkaksi ja seikkailuksi. Sinä aikana poika on kasvanut, muuttunut ja ennen kaikkea oppinut paljon uutta. Herra Halley on edelleen hänen oppi-isänsä ja mentorinsa, jonka kanssa edessä on uusia eksperimenttejä ja ennen pitkää myös pitkä matka meriteitse melkein toiselle puolelle maailmaa. Kun Taivaanpallo  jäi mieleen tietoa ja tiedettä arvostavana puheenvuorona, jatkaa Merenpeitto  samalla linjalla. Maailmaa mittaamalla voi ymmärtää ja nähdä enemmän, ja uskon sijaan usein on kysymys enemmänkin tie

Karoliina Timonen: Kirjeitä Iijoelle

Hyvä Reeta, mietin tässä millä nimellä minun olisi hyvä ja luonteva sinua kutsua. En osaa sanoa "Ahoniemen muori", vaikka sitä nimeä Kalle kirjoissaan pääosin käyttää, ja olen näköjään ottanut tuttavallisen sinuttelulinjan kaikenikäisten naisten kanssa. Sano vain, jos siitä närkästyt. Ja niin sinä varmasti sanoisit kehottamattakin – voin jo melkein kuulla "tirahtelut ja tirskahtelut" tänne asti. Karoliina Timonen: Kirjeitä Iijoelle – Kalle Päätalon elämän naiset Gummerus 2019 416 sivua Karoliina Timonen kirjoittaa teoksessaan Kirjeitä Iijoelle  kirjeitä, kuten nimestäkin voi päätellä. Alaotsikon mukaisesti kirjeiden saajia ovat kirjailija Kalle Päätalon elämän naiset, ja teos kytkeytyykin tiiviisti Päätalon Iijoki-kirjasarjaan ja sarjassa esiintyneisiin naisiin. Kirjeen nykyajasta saavat jo manan majoille siirtyneet naiset. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi Kalle Päätalon äiti, Riitu, ja pikkuserkku Ahoniemen Anni. Kollektiivisempia kirjeitä saavat Riitun henkiy

Kari Lumikero: Uutismies

Toisaalta minua viehätti ajatus kertoa jotakin pitkästä, yli puoli vuosisataa kestäneestä urastani toimittajana. Jos jaksan vielä muutaman kuukauden, olen yksi harvoista suomalaisista, jotka ovat toimineet tässä kiehtovassa ammatissa seitsemällä vuosikymmenellä. En tiedä, onko se ylpeilyn aihe, mutta monien mielestä se on ainakin mielentilatutkimuksen peruste. Kari Lumikero: Uutismies Tammi 2019 424 sivua Kari Lumikero on toimittaja, joka jäi mieleen erityisesti silloin, kun Thaimaahan iski tuhoisa tsunami joulun 2004 aikaan. Lumikero raportoi tapahtumista suomalaisille ensimmäisten toimittajien joukossa, kun tapahtumien kauheus ja laajuus alkoi vasta selvitä. Kirjassaan Uutismies  Lumikero myöntää, että aivan täysin eettisten ohjeiden mukaan ei menty, mutta toisaalta tapahtuma oli poikkeuksellinen. Kertoo Lumikero teoksessaan paljosta muustakin. Vuosikymmenten työ toimittajana on vienyt miestä moneen suuntaan. Varsinaisesti työ käynnistyi Ruotsin radiosta, ja länsinaapurissa

Antti Rönkä: Jalat ilmassa

– Hei, kuiskasin. Peura ei hievahtanut. En uskaltanut irrottaa katsetta eläimen silmistä. Oli hiljaista kuin sadussa. – Mulla ei ole ketään, kuiskasin. – Ja mua kiusataan. Peura tuijotti. – Mua vihataan, kuiskasin. Olin varma, että peura ymmärtää. Se kääntyi hitaasti, ikään kuin sanojani miettien, ja juoksi pois. Metsä vain rasahteli, pitkään. Antti Rönkä: Jalat ilmassa Gummerus 2019 224 sivua Äänikirjan lukija Ville-Veikko Niemelä Kesto 5 t 16 min Antti Rönkän esikoisromaani Jalat ilmassa  kertoo Aarosta, joka aloittaa yliopisto-opinnot Jyväskylässä ja yrittää samalla aloittaa kokonaan uuden elämän. Menneisyys ei kuitenkaan jätä nuorta miestä rauhaan, vaan rankan ja vuosia jatkuneen koulukiusaamisen kaiut kantautuvat aikuisuuteen saakka. Uudessa kotikaupungissa ja alkaneiden opintojen parissa olisi hyvinkin mahdollisuus uuteen alkuun. Mieli ei kuitenkaan jätä rauhaan vaan sisäinen ääni muistuttaa jatkuvasti siitä, miten ja minkälaisena kiusaajat Aaron näkivät. Uusia ihmi

Astrid Swan: Viimeinen kirjani – kirjoituksia elämästä

Mutta arki ei enää koskaan palaa taaksepäin, siihen huolettomaan aikaan, jolloin minulla oli pitkät hiukset tai masennusdiagnoosi tai siihen aikaan, kun meillä ei ollut kotona lasta kuin viikonloppuisin tai kun meillä oli vastasyntynyt vauva. Emme enää koskaan palaa asetelmaan, jossa kuolema oli abstrakti asia kaukaisuudessa. Elämä on lopullisesti toista. Astrid Swan: Viimeinen kirjani – kirjoituksia elämästä Nemo 2019 288 sivua Äänikirjan lukija Astrid Swan Kesto 9 t 24 min Astrid Swan määrittelee teoksessaan Viimeinen kirjani – kirjoituksia elämästä itseään monin tavoin. Hän on alkoholistin tytär, äiti, puoliso, yksirintainen nainen ja syöpään sairastunut muusikko. Kirjassaan hän voisi olla pelkästään viimeksi mainittua mutta kuitenkin hän on kaikkea edellä mainittua ja paljon enemmänkin. Viimeinen kirjani  on elämäntarina, jonka ylle asettuu syövän varjo. Ennen kaikkea Swanin teos kertoo kuitenkin elämästä, ei niinkään sairastamisesta tai lähestyvästä kuolemasta. Ehkäpä se,

Ian McEwan: Rannalla

He olivat nuoria, korkeasti koulutettuja ja hääyönään molemmat ensikertalaisia ja he elivät aikana, jolloin keskusteleminen seksuaalisista vaikeuksista oli peräti mahdotonta. Vaikka eihän se koskaan helppoa ole. He istuutuivat illallispöytään 1700-luvun tyylisen majatalon pikkuruisessa olohuoneessa. Viereisessä huoneessa, jonka ovi oli auki, näkyi kapeahko kahdenmaattava pylvässänky ja sen puhtaan valkoinen päiväpeite oli pingoitettu niin hämmästyttävän sileäksi, ettei olisi uskonut ihmiskäden moiseen kykenevän. Ian McEwan: Rannalla Otava 2007 Alkuteos On Chesil Beach Suomentanut Juhani Lindholm 191 sivua Äänikirjan lukija Jussi Puhakka Kesto 4 t 9 min Rannalla -romaanin päähenkilöt ovat Edward ja Florence, jotka ovat menevät naimisiin. On vuosi 1962, sodanjälkeinen aika ja uudenlaisen vapautumisen aika. Edwardille ja Florencelle vuosi 1962 merkitsee paitsi avioliittoon astumista, myös kokonaan uutta elämänvaihetta, lupausta parisuhteesta, yhteisestä kodista ja uudenlaisesta eläm

Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen

Keskiyön tienoilla 3. heinäkuuta 2012 avasin tiedoston, johon olin koonnut luettelon kaikista tappajan vuosien varrella varastamista esineistä. Olin lihavoinut hieman yli puolet luettelosta, umpikujat. Seuraava jäljitettävä esine olisi kalvosinnappipari, joka oli viety Stocktonista syyskuussa 1977. Niihin aikoihin Golden State Killer, joksi olin alkanut häntä kutsua, ei ollut cielä edennyt murhiin asti. Hän oli 'Itäisenä raiskaajana' tunnettu sarjarikollinen, joka kävi naisten ja tyttöjen kimppuun näiden omissa makuuhuoneissa ensin Sacramenton piirikunnassa, mistä hän luikersi Central Valleyyn ja San Fransiscoon, East Bayn liepeille. Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen Atena 2019 Alkuteos I'll Be Gone in the Dark: One Woman's Obsessive Search for the Golden State Killer 2018 Suomentanut Tiina Ohinmaa 413 sivua Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 13 t 15 min Michelle McNamaran Katoan yön pimeyteen  on true crime -kirjallisuutta edustava teos, joka

Koko Hubara: Ruskeat Tytöt

Ruskea tarkoittaa minulle samaa kuin rodullistettu, ei siis välttämättä mitään tiettyä ihonsävyä tai etnisyyttä. Kun käytän sanaa Ruskeat Suomen kontekstissa, tarkoitan myös esimerkiksi Mustia ihmisiä, venäläisiä, virolaisia, itäeurooppalaisia, romaneja ja saamelaisia – kaikkia sellaisia ryhmiä, joille ei ymmärtääkseni suoda tilaa olla valkoisia tai suomalaisia tai normi. Minä en ole kuitenkaan kukaan määräämään sitä, miten sinä identifioit itsesi tai millä sanalla sinä haluat itseäsi kutsuttavan. Koko Hubara: Ruskeat Tytöt Like 2017 260 sivua Äänikirjan lukija Susani Mahadura Kesto 6 t 43 min Koko Hubaran Ruskeat Tytöt  esseekokoelma pysyi minusta loitolla pitkään, koska ajattelin, etten ole kirjan kohderyhmää. Toisaalta kirja jäi mieleni lukulistalle muistuttelemaan itsestään. Hyvä, että jäi. Kirjan myötä minulle valaistui aivan uudella tavalla se, millaista on elää maailmassa, joka on ensisijaisesti valkoisten vallassa. Millaista on, kun ihmisestä nähdään ensimmäisenä ihonvä