Siirry pääsisältöön

Tanja Kaarlela: Menneen talven lumi

"-Jos sitä olisi järkevä, niin saman tekisi kuin Lampiset. Tällä menolla kylältä saa kohta katkaista sähköt kokonaan. Ei olisi uskonut vielä kymmenen vuotta sitten, kuului joku kyläläisistä sanovan."
Tanja Kaarlela: Menneen talven lumi
(Torni 2014)
251 sivua
Tanja Kaarlelan nuortenromaani sijoittuu kuvitteelliseen Leivonkylään, joka autioutuu hyvää vauhtia. Koulu on suljettu, kauppa-auto ei enää kulje ja palveluiden perässä on mentävä Hakomäen keskustaan. Heti kirjan alussa joukko kyläläisiä kokoontuu seuraamaan muuttoauton lähtöä:
Se vei mukanaan Lampisen perheen ja jätti jälkeensä hiljaisen omakotitalon, jonka ovessa riippui suuri munalukko.
Pieneksi kutistuneessa kylässä asuu Mari, tavallinen nuori, jonka ystävä on Henna. Toisaalta oma kotiseutu on tytöille rakas, toisaalta kylän pienuus ahdistaa. Tekemistä ei oikein ole ja Hakomäen keskustaan ei noin vain pääse:
- Täältä ei tosiaankaan lähdetä mihinkään, ellei satu saamaan sydänkohtausta. Silloinkin voi kestää hetken, ennen kuin kyyti saapuu, Henna sanoi.
Pian kylällä alkaa liikkua huhuja uudesta asukkaasta, joka herättää huomiota jo pelkästään sen takia, että kylälle ei juuri enää muuteta, vaan liikenne on yleensä päinvastaista. Makkosen ränsistyneeseen on muuttanut vieras tulija, "joku hujoppi", josta Mari, Henna ja Santeri, jota kutsutaan Sähikäiseksi, päättävät ottaa selvää. Niin nuoret tutustuvat Anttiin, joka kannustaa heitä toimimaan tärkeiksi näkemiensä asioiden puolesta ja josta muodostuu tärkeä hahmo tarinan kokonaisuudessa.
- Se on ihan päivänselvää, Antti korotti ääntään. - Isot jyräävät pienet alleen. Teidän pieni idyllinen kylänne liiskataan kuin hyttynen hengiltä, ja sen takia teidän olisi pitänyt aikoja sitten herätä puolustamaan sitä.
Romaanissa käsitellään monia asioita, jotka koskettavat varmasti kirjan kohderyhmää: Tulevaisuus pohdituttaa varsinkin, kun oman kotikylän mahdollisuudet ovat rajalliset. Suhteet vanhempiin tai muihin aikuisiin eivät aina ole kitkattomia, eikä ystävyyskään ole vain auringonpaistetta. Myös yhteiskunnalliset kysymykset ja kansalaisvaikuttaminen nousevat esille.

Pidän Kaarlelan tavasta kuvata romaanin henkilöitä. Kyläläisten joukosta löytyy erilaisia, helposti tunnistettavia hahmoja, joissa on koomisiakin piirteitä: esimerkiksi ajatus Santerin isästä Pentistä pyllistämässä kunnanjohtajalle keskellä toria naurattaa. Romaaninsa nuoria henkilöitä Kaarlela kuvaa lämmöllä ja todentuntuisesti: Hennan ja Marin välit ovat mutkattomat ja varsinkin ensin mainitusta herää mielikuva sanavalmiina tyttönä, joka on valmis sanomaan suoraan, mitä hän ystävänsä tekemisistä ajattelee.

Romaani sijoittuu talveen, ja lumi on kirjan nimen lisäksi läsnä monella tapaa.
Kokonaisuudesta jää lämmin mieli. Tarina on viehättävä ja todenmakuinen, ja toivon sen löytävän tiensä varsinaisen kohderyhmänsä käsiin. Hyvää mieltä lisää kirjan kaunis kansi, jonka on tehnyt Mervi Kattelus.

Kiitos kirjailijalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Ehkä voisin suositella tätä tyttärelle. Hän on sellainen tuurilukija. Tarttuu nykyään aika harvoin kirjoihin, mutta ahmii ne sitten yhdeltä istumalta :)

    Hyvää pääsiäistä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä onkin nopeasti luettavissa oleva kirja, suosittele ihmeessä.

      Kiitos samoin!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat