Kirjakaapin kummitus

  Jokken kirjanurkka haastoi reilu vuosi sitten lukemaan kirjoja sanomalehti Keskisuomalaisen sadan kirjan listalta. Kyseinen lista on ollut eräänlainen ikuisuusprojektini, johon olen hitaaseen tahtiin yrittänyt kirjoja lueskella. Hitaasta tahdista kertoo se, että juuri ennen Jokken haasteen käynnistymistä luin Maria Jotunin vaikuttavan  Huojuvan talon  mutta siinä välissä ehtikin vierähtää lähes viisi vuotta edellisen listakirjan lukemisesta. Se muuten oli Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva , joka kannatti lukea. Kannatti lukea myös nämä kaksi kirjaa, jotka sain haasteeseen luettua – tai oikeammin sanottuna kuunneltua: John Irvingin Garpin maailma  ja Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys . Molemmat siis kuuntelin äänikirjoina. Vaikka kirjat ovat hyvin erilaisia, yhdistää niitä eittämättä runsaus. Se on määrite, jonka ensimmäisenä kumpaankin teokseen yhdistän, niin reheviä, elämäntäyteisiä ja muhkeita nämä romaanit ovat. Olen valintoihini oikein tyytyv...

Eversti Aureliano Buendíalla oli vielä aikaa lähettää joka toinen viikko Macondoon yksityiskohtainen tilanneselostus. Yhden ainoan kerran hän kirjoitti Ursulalle. Hänen lähdöstään oli silloin kulunut kahdeksan kuukautta. Erikoislähetti toi taloon sinetöidyn kirjekuoren jonka sisällä olevaan paperilappuun eversti oli piirtänyt huolitellulla käsialallaan: "Pitäkää hyvää huolta isästä, hän kuolee kohta." Ursula säikähti. "Aureliano tietää mistä puhuu", hän sanoi ja pyysi kylänväkeä avuksi viemään José Arcadio Buendían makuuhuoneeseensa. Hän oli aivan yhtä painava kuin ennenkin, ja sitä paitsi hän oli vuosikymmenet kastanjapuun alla istuttuaan kehittänyt erikoisen kyvyn lisätä painoaan tahdonvoimallaan. Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys WSOY 2010, 23. painos 1. suomenkielinen painos 1971 alkuteos Cien años de soledad 1967 suomentanut Matti Rossi 414 sivua Nobel-palkitun Gabriel García Márquezin pääteos Sadan vuoden yksinäisyys  on hämmästyttävä romaani, j...

Jos Garp olisi saanut toteuttaa yhden suuren ja lapsellisen toiveensa, hän olisi tehnyt maailman turvalliseksi paikaksi niin lapsille kuin aikuisille. Garpista maailma oli tarpeettoman vaarallinen molemmille. John Irving: Garpin maailma Tammi 1980 Alkuteos The World According to Garp 1978 Suomentanut Kristiina Rikman 560 sivua Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 23 t 21 min Garpin maailma  on monen mielestä John Irvingin paras teos. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että romaani jakaa vahvasti mielipiteitä: toiset eivät pidä lainkaan, toiset rakastavat. Romaanin päähenkilö on T. S. Garp, jonka elämä tarinassa kuvataan kronologisesti edeten. Ja samalla kovasti rönsyillen – siinä lienee yksi tekijä, joka saa mielipiteet Garpin maailman kohdalla jakautumaan. Garpin ja hänen äitinsä elämäntarinoista rakentuu monipolvinen ja yksityiskohtia runsaasti viljelevä kuvaus, jonka sisään sirotellaan vielä Garpin kirjoittamia novelleja. Kaikessa runsaudessaan romaania voisi mielestän...

"Sitten oli tullut lordi Henry Wotton pitämään oudon ylistyspuheensa nuoruudelle, antamaan hirmuiset varoituksensa sen lyhyydestä. Se oli sävähdyttänyt häntä silloin, ja kun hän nyt seisoi tuijottamassa oman ihastuttavuutensa kuvajaista, tuo selostus rävähti koko totuudessaan hänen lävitseen. Niin, joskus koittaisi päivä, jolloin hänen kasvonsa olisivat kurttuiset ja kuihtuneet, silmänsä sameat ja kalvaat, sulokas vartalo sortunut ja rujo." Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (Otava 2011) Alkuteos The Picture of Dorian Gray 1891 Suomentanut Jaana Kapari-Jatta 363 sivua Kirjabloggaajien klassikkohaasteessa päätettiin yhteisesti lukea klassikoita. Jokainen osallistuja sai valita haluamansa klassikkoteoksen oman mielensä mukaan, ja minun luettavakseni valikoitui Oscar Wilden romaani Dorian Grayn muotokuva oikeastaan kolmesta syystä: Olen jostain syystä usein törmännyt kirjaan tai viittauksiin Wilden klassikkoon, ja tarina on siten alkanut kiinnostaa. Oscar Wilde, ...

"Istun pitkään seitsemännellä portaalla ja olen jo varma, että enkelikin on seurassani. Kerron sille kaikki ne asiat, joita ei voi kertoa isälle eikä äidille, koska nämä saattaisivat läimäyttää tai sanoa painu ulos leikkimään siitä. Kerron koulusta ja siitä miten pelkään keppi kädessä heiluvaa opettajaa, joka karjuu meille iiriksi, enkä minä vieläkään käsitä hänen puheitaan kun olen Amerikasta tullut ja toiset pojat ovat opiskelleet iiriä vuoden minua pitempään." Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli (Otava 2008, 9. painos) Alkuteos Angela's ashes 1996. Suomentanut Juhani Lindholm 398 sivua Frank McCourtin omaelämäkerrallinen romaani Seitsemännen portaan enkeli on ollut jo pitkään lukulistallani, ja olikin ilahduttavaa saada kirja joululahjaksi Tarinoiden taikaa -blogin Mialta. Lahjasta innostuneena otin kirjan mukaan listalleni , johon merkitsin kirjoja, jotka toivon tänä vuonna saavani luetuksi, ja kun huomasin kirjan sopivan vielä kaiken lisäksi sekä O...

"Helmikuun viimeisen viikon Lisbeth Salander toimi omana toimeksiantajanaan. Hänen ensisijainen erityisprojektinsa oli asianajaja Nils Erik Bjurman, syntynyt vuonna 1950. Hän paiski töitä suurin piirtein 16 tuntia vuorokaudessa ja teki tarkemman henkilökartoituksen kuin milloinkaan aikaisemmin. Hän käytti hyväkseen kaikki arkistot ja julkiset asiakirjat, joihin vain pääsi käsiksi." Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia (WSOY 2006) Alkuteos Man som hatar kvinnor Suomentanut Marja Kyrö Äänikirja julkaistu 2011 Lukija Kari Ketonen Kesto 19 h 10 min.  Stieg Larssonin Millennium-trilogia on minulle elokuvina tuttu mutta kirjat ovat tähän saakka jäänyt lukematta. Kun bongasin trilogian avausteoksen Miehet jotka vihaavat naisia   Elisa Kirjan valikoimista, päädyin kuuntelemaan teoksen äänikirjana. Kuunnellessani totesin, että olen unohtanut hirveän paljon elokuvasta, joka oli vaikuttava, mukaansa tempaava ja äärimmäisen kiinnostava. Samoin totesin, että kirja on vi...

"--eräässä yhteenvedossa sanotaan, että hän oli lyhytkasvuinen, että hänellä oli kultahampaat ja että hän ontui oikeaa jalkaansa. Toisessa väitetään, että hän oli valtavan kookas, että hänellä oli hampaissaan platinakruunut ja että hän ontui vasenta jalkaansa. Kolmannessa todetaan lakonisesti, ettei hänellä ollut mitään erityistuntomerkkejä. On pakko tunnustaa, ettei yksikään näistä yhteenvedoista kelpaa mihinkään." Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (WSOY Loisto 2007) Venäjänkielinen alkuteos  Мастер и Маргарита 1928-1940 Suomentanut Ulla-Liisa Heino, suomennoksen tarkistanut Vappu Orlov 478 sivua Saatana saapuu Moskovaan -romaani on heti alkuasetelmaltaan kiinnostusta herättävä: kirjallisuuslehden toimittaja, kirjailijaliiton hallituksen puheenjohtaja Berlioz ja runoilija Bezdomnyi, oikealta nimeltään Ivan Nikolajevitš, tapaavat Moskovassa Patriarkan lampien luona erikoisen miehen. Hän puhuu hyvin venäjää mutta on silti ulkomaalaisen oloinen. ...

"Tottuneena maailmanmiehenä Vronski päätteli heti yhdellä silmäyksellä tuon naisen ulkoasusta, että tämä kuului korkeimpaan seurapiiriin. Vronski pyysi anteeksi ja oli jo menossa vaunuun, mutta tunsi kertakaikkista halua vielä kerran vilkaista naista - ei niinkään tämän harvinaisen kauneuden eikä siron ja koruttoman sulouden vuoksi, mikä ilmeni hänen koko olemuksestaan, vaan siksi että noiden viehättävien kasvojen ilmeessä oli jotain erityisen lempeää ja hienoa." Leo Tolstoi: Anna Karenina (Karisto 2008, 14. painos) Venäjänkielinen alkuteos ilmestyi Moskovassa 1875-1877. Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Lea Pyykkö 999 sivua Aloitin Leo Tolstoin klassikkojärkäle Anna Kareninan lukemisen elämäni ensimmäisellä lukumaratonilla, johon liittyvän postauksen voi käydä lukemassa täällä . Syitä siihen, miksi maratoonasin juuri Anna Kareninan seurassa, on useita: Kirja on lymynnyt pitkään lukemattomana omassa kirjahyllyssäni. Olin kirjannut tavoitteekseni, että luen teok...

Valitsin kesän toiselle yhteiselle lukumaratonille luettavaksi klassikkotiiliskiven, Leo Tolstoin Anna Kareninan (1877). Varsinainen maratonpäivä on vasta huomenna, mutta omien aikataulujeni takia aloitan urakkani jo tänään. Tiedän jo nyt, että en pysty lukemaan aivan yhtä intensiivisesti kuin moni muu, sillä seuranani on vauva, ja muutakin puuhaa on tiedossa. Lisäksi kyseessä on elämäni ensimmäinen lukumaraton, joten en aseta suuria tavoitteita itselleni. Toivon vain hyviä lukuhetkiä ja lukemisen iloa! Blogini lisäksi päivitän tietoja Twitteriin ja Instagramiin hashtagilla #lukumaraton. Tämänkertaista maratonia muuten emännöi Lukutoukan ruokalista . 09.30 Nyt se alkaa!  Vauva on päiväunilla ja äidillä on tiedossa ainakin hetki rauhallista lukuaikaa. "Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan."    11.15 Olen menossa sivulla 76. Olen juonut kahvia ja sukeltanut venäläisen aateliston rakkauskiemuroihin...

"Minä olen kuullut kerrottavan, että ennen tuota kamalaa tapausta useat henkilöt olivat nähneet nummella kuleksimassa erään eläimen, joka ei voinut olla tavallinen, ja kuvailujen mukaan oli se täydelleen ollut Baskervillen suvun vainoojan näköinen. Kaikki kertoivat samalla tapaa, että se oli ollut suuri, hehkusilmäinen, aavemainen ja kauhea eläin." Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira (Elisa Kirja 2012) Englanninkielinen alkuteos The Hound of the Baskervilles  1902 Suomentanut Yrjö Weilin 1904 206 sivua Sherlock Holmesin tuntevat suurin piirtein kaikki. Tuo brittietsivä on pääosassa klassikkodekkarissa Baskervillen koira , joka on ollut pitkään lukulistallani. Villasukka kirjahyllyssä -blogin postauksen ansiosta tajusin, että Elisa Kirjasta löytyy myös ulkomaisia klassikoita, kun olin aiemmin lukkiutunut jotenkin hassusti etsimään vain suomalaisia teoksia vuosien takaa. Niinpä latasin innoissani tämän teoksen itselleni ja tartuin vanhaan kunnon etsivätarinaan. S...

"Viime vuonna, kauniina toukokuun päivänä kulki eräs vaeltaja Nivelles'istä tullen La Wulpeen päin. Hän käveli kahden puurivin välissä leveää, kivettyä viertoteitä, joka kumpuilee yli peräkkäisten kukkuloiden, jotka valtavina aaltoina nostavat ja taas laskevat tietä. Lännessä hän näki Braine-l'Alleud'n kellotapulin, joka on kuin nurin käännetty maljakko." Victor Hugo: Kurjat (WSOY, Bon 2013) Ranskankielinen alkuteos Les Misérables  1862 Reino Rauanheimon lyhentämä suomennos 971 sivua Täytyy myöntää, että hieman arastellen tartuin tähän Victor Hugon klassikkoromaaniin. Lyhennetyssä pokkariversiossa on lähes tuhat sivua ja fontti on pientä. Pohdin, kuinka jaksan kirjan lukea, mutta aika pian kirjan avattuani sain todeta epäilyjeni kaikonneen. Oli kiinnostavaa hypätä 1800-luvun Ranskaan, eikä kirjan koko enää hirvittänytkään. Romaani alkaa Dignen piispan esittelyllä, ja kertoja toteaa, ettei piispa juurikaan koske kertomuksen pääjuonta. Dignen piispalla on ...

"Kesäillan hämyssä mies käveli kotiinsa verkkaisesti. Hän katseli polun ympäristöä: puita, myöhäisiä lintuja, jotka tirskuttivat puiden latvoissa, ruohoa ja muuta sellaista. Mitään hän ei ajatellut, mutta kevyt ja onnellinen olo hänellä oli." Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, kolmas osa (WSOY 1962) 544 sivua Väinö Linnan romaanitrilogian päätösosa alkaa murheellisissa merkeissä. Sisällissota on jäänyt taakse, mutta muistot ja haavat ovat tuoreita. Kotiin palannut Koskelan Akseli on muuttunut mies: Niin. Hän oli lyöty mies, sekä sielun että ruumiin puolesta. Hän oli palannut sinne, mistä oli lähtenyt, tämän pienen ja harmaan torpan piiriin. Täältä oli kaikki alkanut, tuvan lattialta, vaihe vaiheelta suurentuen, kunnes oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että mies oli ollut kuin lastu myrskyssä. Nyt oli jäljellä vain pirstaleita ja hän niiden keskellä sammuneena ja tyhjänä. Kerran kuukaudessa entisen kapinajohtajan täytyy käydä ilmoittautumassa nimismiehelle,...

"Akseli seisoi yksin tiellä. Taivaanranta punersi maaliskuun aamunsarastusta. Kylästä päin kuului yhä melua ja huutoa, josta erotti kirouksia ja komentosanoja. Vallankumouksen sielu siellä rusahteli särkyessään." Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, toinen osa (WSOY 1960) 526 sivua Täällä Pohjantähden alla  -trilogian toinen osa jatkuu siitä, mihin ensimmäinen jäi. Eletään 1910-lukua, Akseli on asettunut Elina-vaimonsa kanssa Koskelan taloon ja vanhalle isäntäparille on rakennettu uusi talo samaan pihapiiriin. Torpparikysymystä ei ole ratkaistu vieläkään, mikä huolestuttaa Akselia: isäntien vallassa on, saako torppari asua kotonaan vai tuleeko häätö. Mutta sitten tulee tieto isommasta rytinästä: sota on syttynyt. Eikä mene kauan, kun alkaa sisällissota, joka ravistelee kovasti pentinkulmalaisten elämää. Sisällissodasta muodostuukin tämän Täällä Pohjantähden alla  -trilogian toisen osan ydin. Itsenäisyysjulistuskin sivuutetaan lähestulkoon olankohautuksella: Samassa...

"Kun kevätilta sitten pimeni, he lähtivät kotiin. Toisinaan he kuitenkin seisoivat vielä rakennuksella niin kuin pienen hartaushetken pitäen. Ne harvat vuorosanat, joita siinä lausuttiin, koskivat aina ihan asiallisia seikkoja, mutta mieli ei ollut niissä kiinni. Heissä vallitsi sanaton hyvänolon tunne, jonka ruumiin väsymys liensi melkeinpä hartaudeksi." Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (WSOY 2007) Alkuteos julkaistu 1959 318 sivua Vihdoin tartuin Väinö Linnan romaanitrilogian ensimmäiseen osaan Nooran kimppalukuprojektin innoittamana. En muista, onko yksikään kirja herättänyt niin paljon tunteita jo ennen sen lukemista. Olen vaalinut romaanisarjaa mielessäni ja ajatellut sen kytkeytyvän vahvasti oman pappani maailmaan, kuvastavan hänen arkeaan, kun elettiin niukasti. Ehkä juuri korkeat odotukset ovat tehneet vaikeaksi ryhtyä lukemaan, mutta onneksi odotukseni täyttyivät ja nyt voin onnellisena huokaista, että olipa hyvä, kun luin. Lukemisen jälkeen koittikin ...