Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella 2016 merkityt tekstit.

Sanoja surusta

Olen elänyt elämäni murheellisinta kevättä. Suruun olen etsinyt jonkinlaista selitystä ja vertaistukea kirjoista, jotka käsittelevät menetyksiä ja surutyötä.  Kun sade vain jatkui ja minä yritin pitää pääni pinnalla vedenpaisumuksessa, jokin uusi sai alkunsa. Usein heräsin kulmat kurtussa. Olin nähnyt taas unta haukoista. Aloin nähdä yhtenään haukkaunia. Englannin kielen ”petolintua” tarkoittava raptor on omaksuttu latinasta, jonka raptor tarkoittaa ”ryöstäjää” ja on johdos verbistä rapere, ”temmata”. Ryöstää. Temmata. Unteni haukat olivat kanahaukkoja, usein yksi tietty.  Helen Macdonald: H niin kuin haukka Gummerus 2016, äänikirja 2021 alkuteos H is for Hawk  2014 suomentanut Irmeli Ruuska äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi kesto 11 t 41 min Helen Macdonaldin H niin kuin haukka  herätti runsaasti myönteistä huomiota kirjablogeissa ilmestymisvuonnaan. Kirjailija on menettänyt äkillisesti isänsä ja purkaa suruaan paneutumalla haukkametsästykseen. Hän hankkii itsellee...

Minna Eväsoja: Melkein geisha

Japanissa heittäydyin elämänvirtaan kuin juureton vesiheinä tunnetussa vanhassa runossa ja otin avoimin mielin vastaan sen, mitä elämä eteeni toi. Tarinani Japanista kertovat arjen sattumuksista ja ohikiitävistä hetkistä, jotka saivat minut pysähtymään ja pohtimaan elämän eriskummallisuutta ja kulttuurisen rikkauden tuomia elämyksiä. Minna Eväsoja: Melkein geisha – hurmaava ja hullu Japani Gummerus 2016 239 sivua Mikä onni onkaan saada lukea Minna Eväsojan kirjaa Melkein geisha – hurmaava ja hullu Japani juuri Japanissa. Osakalaisessa hotellissa ja junamatkalla Osakasta Shirokoon uppoudun Eväsojan kuvauksiin Japanista, japanilaisista ja japanilaisuudesta. Samalla koen olevani onnellisesti keskellä sitä, mistä Eväsoja kirjoittaa. Melkein geishan äärellä koen monenlaisia tunteita. Oivallan, huvitun, ilahdun, ärsyynnyn ja innostun. Usein nauran, mutta huomaan myös kyynelehtiväni. Uppoudun Eväsojan avustuksella Japaniin, jota on tietenkin vaikea pienen loman aikana todella tavoi...

Kaisa Jaakkola: Hyvän olon hormonidieetti

"Sinulla ei ole kiire minnekään. On turhaa tehdä muutoksia, jotka aiheuttavat ahdistusta. Etsi sinulle sopiva vaihtoehto ultimaalisen ja minimaalisen välillä. Koska tämä on loppuelämäsi viimeinen elämäntapadieetti, se ei pääty koskaan - voit ainoastaan oppia." Kaisa Jaakkola: Hyvän olon hormonidieetti (Tammi 2016) 224 sivua Törmäsin jossakin Kaisa Jaakkolan kirjaa kehuviin kommentteihin ja päädyin varaamaan kirjan kirjastosta. Ilman kehuja tuskin olisin teosta luettavaksi hankkinut, sillä nimi ei mielestäni ole kauhean houkutteleva. Hormonit-sanaa käytetään turhan paljon arkikielessä selityksenä naisten ailahteluille ja dieetti taas on monen mielestä vanhanaikaista - pysyvät elämäntapamuutokset ovat päivän sanoja. Hyvän olon hormonidieetti kuitenkin yllätti sisällöllään myönteisesti. Teoksessa edetään johdonmukaisesti yleisemmältä tasolta kohti yksityiskohtia, ja heti alussa on varsin inspiroiva kirjoittajan oma tarina siitä, miten tavanomaiset laihduttamisen keinot jo...

Kristina Ohlsson: Mion blues

"Suurissa näytelmissä on aina useita näytöksiä. Näytösten välillä on tauko, jonka aikana katsojat saavat mahdollisuuden ojennella jalkojaan ja ostaa virvokkeita, jotta he jaksaisivat seurata vielä yhden kierroksen verran synkistelyä. Minulle ei koskaan suotu minkäänlaista taukoa. Elämä syöksyi eteenpäin ja minä vain seurasin mukana." Kristina Ohlsson: Mion blues (WSOY 2016) Alkuteos Mios blues  2015 Suomentanut Pekka Marjamäki Äänikirjan kesto 12h 12min. Lukija Aku Laitinen. Mion blues *  on jatkoa Kristina Ohlssonin Lotus blues  -dekkarille, jonka myötä päästiin tutustumaan itsekeskeiseen, omahyväiseen ja melkoisen sietämättömään Martin Benneriin. Benner rakastaa paitsi itseään myös kauniita naisia eikä tunnu juuri piittaavan muiden ajatuksista tai tunteista. Toki on myönnettävä, että Bennerissä on havaittavissa paljonkin nöyrtymistä. Sitä oli havaittavissa jo sarjan aloitusosassa ja nyt, kun mies jatkaa epätoivoiselta vaikuttavan tehtävänsä parissa, hän on suoras...

Jessie Burton: Nukkekaappi

"Kaapin yksityiskohdat ovat hämmentävän tarkkoja ikään kuin oikea talo olisi kutistettu ja leikattu kahtia niin että sisukset paljastuvat. Yhdeksän huonetta - keittiöstä salonkiin ja jopa ullakkoon, jossa varasotidaan turvetta ja polttopuuta suojassa kosteudelta. 'Täällä on piilokellarikin', Johannes sanoo ja avaa keittiön ja paraatikeittiön välisen lattian, jonka alta paljastuu tyhjä piilo. Paraatikeittiön kattoon on jopa maalattu alkuperäisen näköinen silmää huijaava kuva. Nella muistaa keskustelunsa Oton kanssa. Kaikki romahtaa , Otto sanoi katsoen epätodellisen näköistä kattoa." Jessie Burton: Nukkekaappi (Otava 2016) Alkuteos The Miniaturist  2014 Suomentanut Markku Päkkilä 431 sivua 1600-luvun Amsterdamiin vie Jessie Burtonin romaani Nukkekaappi , jonka päähenkilö on nuori Nella, vastavihitty vaimo, joka saapuu uuteen kotiinsa maaseudulta mukanaan vähäinen määrä tavaraa mutta sitäkin suurempi määrä toiveita uudesta elämästä uudessa kodissa. Aika pian selviä...

Tuula-Liina Varis: Huvila

"Sen jälkeen Aksel ei sano Raakelille mitään, ei koko iltana, vaikka he istuvat työhuoneen laiskanlinnoissa, pöydällä välissään lasilliset punaviiniä, pöydän jalan vieressä lattialla pullo. Selma on tehnyt lautasellisen voileipiä, ne jäävät koskemattomiksi. Vuoteessa Aksel kääntää Raakelille selkänsä." Tuula-Liina Varis: Huvila (WSOY 2016) 245 sivua Tuula-Liina Variksen romaani Huvila  vie 1930-luvulle, aikaan, joka muuttaa maailmaa kauhistuttavalla tavalla. Myös Raakelin elämä muuttuu vuosikymmenen aikana hurjasti, ja romaanin päähenkilön kohtalo rinnastuukin kiintoisalla tavalla siihen, mitä Euroopassa tapahtuu. Vaikka Raakel elää pienen perheensä kanssa syrjässä ja myös suojassa, hän ei välty kiristyvän ilmapiirin vaikutuksilta. Romaani alkaa epilogimaisesti siitä, kun Raakelin puoliso Aksel lähtee hakemaan sanomalehteä ja jää sille tielleen. Miehen lähdön havaitsee myös talossa asuva palvelija Selma. Syykuusta 1935 siirrytään 1920- ja -30-lukujen taitteeseen, ku...

Kristina Ohlsson: Lotus blues

"Yhden asian olin tehnyt itselleni selväksi jo ennen kuin saavuin tuona maanantaina toimistolle. Olin päättänyt ottaa Saran tapauksen hoidettavakseni, joten minun oli syytä lopettaa puolivillaiset etsiväleikit ja suhtautua asiaan kylmäm ammattimaisesti." Kristina Ohlsson: Lotus blues (WSOY 2016) Alkuteos Lotus blues  2014 Suomentajat Antti Autio ja Pekka Marjamäki Äänikirjan lukija Aku Laitinen Kesto 14h 33min. Kristina Ohlssonin dekkari Lotus blues avaa asianajaja Martin Benneristä kertovan sarjan. Benner on tarinan päähenkilö, joka kertaa kokemuksiaan hotelli Grandissa freelance-toimittajalle. Kun kronologisesti etenevä kerronta muodostuu pääosin menneisyyteen sijoittuvista tapahtumista, joita Benner muistelee, on luontevaa, että tarinassa vihjaillaan ajoittain siitä, mitä tuleman pitää: Mahdoinko jo Saran valokuvaa katsellessani aavistaa, minne tieni lopulta veisi? Vastaus on tietenkin kielteinen. Jos minulla olisi ollut pienikin aavistus tapahtumien myöhemmästä...

Maja Lunde: Mehiläisten historia

"Kukkivat mustikkamättäät ovat kauniita. Olin unohtanut sen talven aikana, mutta aina kun näin Mainen valkoiset ja vaaleanpunaiset varvikot toukokuussa, minun oli pakko pysähtyä katsomaan. Kyllä, ne olivat niin kauniita, että niistä pitäisi kirjoittaa kirjoja. Ilman mehiläisiä kukat tosin olivat vain kukkia, eivät mustikoita, eivät elantoa." Maja Lunde: Mehiläisten historia (WSOY 2016) Alkuteos Bienes historie  2015 Suomentanut Katriina Huttunen 431 sivua Maja Lunden Mehiläisten historia  kulkee kolmella eri aikatasolla: Vuonna 1852 englantilainen William löytää mehiläisten kasvatuksen ja pääsee vihdoin ylös sängystään. Vuonna 2007 amerikkalainen mehiläistarhaaja George kohtaa kaksi iskua. Ensinnäkin hän ymmärtää, ettei hänen elinkeinolleen löydy jatkaa. Toiseksi luonto oikuttelee tavalla, joka voi johtaa koko elinkeinon menettämiseen. Vuonna 2098 eletään mehiläisten jälkeistä aikaa. Kiinalainen Tao on yksi niistä, jotka pyrkivät korvaamaan mehiläisten jälkeensä jättämä...

Peter Mickwitz: Lyhytproosaa - se mikä avautuu

"Sellainen runo, sellainen teos - tai "radikaali Teko" - kasvaa siitä tiedosta, ettei mikään koskaan ole lukijalle saapuessaan sama kuin kirjailijalta lähtiessään, ettei kommunikaatio voi toimia niin että sinusta tulee minä, vaan että sinä olet aina toisenlainen ja minulle vieras, ja että kirjoittajana minun on kunnioitettava sitä. En voi vaatia sinua paitsi väkivalloin ja sellaisesta lähtökohdasta, ettet olekaan uniikki ja muuttuva, vaan tyypillinen: kokonainen, osallinen, pysyvä. Jos luulen sinun olevan sellainen ( kokonainen, osallinen...), altistan sinut väkivallalle, yritykselle tehdä sinusta joku jota et ole: minä ja minun, se mikä on väitetysti meidän." Peter Mickwitz: Lyhytproosaa - se mikä avautuu (Teos 2016) Valikoinut, suomentanut ja toimittanut Kristiina Lähde 223 sivua Kun kirjan takakannessa luvataan, että edessä on pyörryttävä sukellus Peter Mickwitzin kaleidoskooppiseen sanataiteeseen ja ajatteluun, kannattaa lupaus ottaa todesta. Lyhytproosaa...

Maritta Lintunen: Takapiru. Novelleja

"Puistatus vilistää selkääni pitkin. En halua muistaa isän sanomisia. Isä on Jaska Myyrysen ystävä ja minä häpeän sitä. Eikä opettaja ole paha eikä juoruilija. Opettaja osaa yhdellä viivanvedolla erottaa oikean ja väärän. Paratiisin ja helvetin."  (Novellista Sielunpesä ) Maritta Lintunen: Takapiru. Novelleja (WSOY 2016) 107 sivua (e-kirja) Takapiru on kymmenen novellin kokoelma, joka kuvaa ihmisiä rosoineen kaikkineen. Kokoelma marssittaa lukijan eteen ihmisiä, jotka eivät aina ole erityisen miellyttäviä - malliesimerkki moisesta on avausnovelli Kylkiäisen minäkertoja, joka päätyy toimimaan tavalla, jota on vaikea puolustella. Toki kertoja itse yrittää toimiaan perustella, itselleenkin, mutta onko asioita, joita ei voi perustella? Epämiellyttävä mutta myös kiinnostava on Hymypatsaan  päähenkilö, joka toimii useaan kertaan vastoin ihanteitaan. On mukana myös henkilöitä, joiden puolelle voi asettua. Niin kuin vaikkapa Veriveljien  isoisä, joka palaa kipeisiin men...

Lumoava luonto -luontokirjahaaste

"Metsä ei ole koskaan vain yksi metsä. Se on monta metsää, sisäkkäin ja lomittain. Jossakin levittäytyy kuiva mäntykangas, toisaalla pilkottaa kostea korpi, rehevä lehto tai kallionyppylä. Jokaisessa metsälaikussa on viljalti elämää. Osa eliölajeista viihtyy millaisessa metsässä hyvänsä, mutta suurin osa suosii tietynlaista metsää." MarikaOksa houkutti tarttumaan luontokirjaan Lumoava luonto -haasteessaan , ja minähän tein töitä käskettyä. Ehdolla haastelukemiseksi oli pari teosta, mutta viimein voiton vei Eeva-Liisa Hallanaron, Saija Kuuselan, Aino Juslénin ja Terhi Ryttärin toimittama Metsän salainen elämä, joka tarjoaa yllättävän ja oivalluksia tarjoavan retken syvälle metsän uumeniin. Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslén ja Terhi Ryttäri (toim.): Metsän salainen elämä (Gaudeamus 2016) 395 sivua Vaikka me suomalaiset olemme kuulemma metsäkansaa, osaa metsä yllättää. Metsän salainen elämä  -kirjan myötä lukijalle selviää, miten monimuotoinen ja suunnat...

Jarkko Tontti: Viisastuminen sallittu

"Mustaa ja valkoista on maailmassa hyvin vähän, harmaata paljon. Oman ajattelun ja arvomaailman ristiriitaisuuksien etsiminen kannattaa, olen huomannut." Jarkko Tontti: Viisastuminen sallittu - esseitä (Kosmoskirjat 2016) 213 sivua Jarkko Tontin esseekokoelma Viisastuminen sallittu  sisältää yhdeksän esseetä, jotka kaikki ovat sujuvasti kirjoitettuja, keskustelevia ja keskusteluun houkuttavia. Tontti puhuu esseissään niin kirjallisuudesta kuin politiikasta - ja monesta asiasta vielä lisäksi. Sananvapaudesta Erityisesti esseekokoelman alkupuoli on kiinnostavaa luettavaa. Esimerkiksi sananvapauden pohdinta herättää ajatuksia ja muistuttaa, että käsite ei suinkaan ole yksiselitteinen ja selkeästi määriteltävissä, vaikka sen avulla perustellaan nykyään monenlaista sanansäilän käyttöä. Sananvapauden peruslähtökohta on se, että tyhmiäkin saa puhua ja kiivaskin keskustelu on sallittua, myös maahanmuutosta. Loppujen lopuksi se on meidän kaikkien edun mukaista. Kun mielipite...

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

"Vasta siinä, lavalla, Aurelia tajusi, että laulu oli surullinen. Hän oivalsi miten syviä, hyytävän kylmiä vesiä ovat vesistä varjoisimmat, ja miten ne kutsuvat kaikkia ja ovat aika ajoin hukuttaa kenet tahansa, nuorimmatkin, jopa lapset, jotka haluavat vain leikkiä, pukeutua pitsiverhoihin, tehdä vessapaperirullista linnoja ja maistaa ketsuppia piparkakkujen kanssa, kuulla kauniita tarinoita jotka vaivuttavat uneen." Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma (Otava 2016) 358 sivua Paras mahdollinen maailma  vie monenlaisiin maailmoihin: on yliopistomaailmaa, teatterimaailmaa, ulkomaailmaa, sisäistä maailmaa. Ollaan Suomessa, matkustetaan Saksaan, etsitään itseä, etsitään muita, etsitään parempaa maailmaa. Tarinan näkökulmat ovat Aurelian ja hänen äitinsä. Aurelia on nuori, julkisuuteen ponnahtanut näyttelijä. Välit äitiin ovat käytännössä kokonaan poikki, vaikka äiti yrittää siltoja rakentaa. Kun pääsy lähelle ei onnistu, kertoo äiti tyttärelleen elämästään ja va...

Minna Rytisalo: Lempi

"Sinä et olisi koskaan jättänyt lastasi etkä minua. Sellainen sinä et ole. Et voi olla. Ethän, Lempi." Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus 2016) 234 sivua Minna Rytisalon esikoisromaani Lempi  oli viime kesän todellinen kirjatapaus varsinkin, kun Hesarikin äityi teosta vuolaasti kehumaan. Kiittäviä arvioita on vilissyt siellä, täällä, ja kun niin käy, nousevat minun kohdallani niin odotukset kuin myös nurinkurisesti kirjaan tarttumisen kynnys aika korkealle - nimimerkillä Neljäntienristeys oli pitkään lukematta. Lempiin  kuitenkin päätin tarttua, jotta tietäisin, mistä tässä kohinassa oikein on kysymys. Kirjastosta kirja saapui kahden viikon pikalainana, joka sekin innoitti avaamaan romaanin kannet saman tien. Pienen haasteen lukemiselle asetti todella se, että odotukset olivat jo asettuneet kovin korkealle. Vaikka varoin etukäteen arvioiden tarkkaa lukemista, en onnistunut asettumaan sellaiseen kuplaan, että olisin voinut aloittaa lukemisen täysin puhtaalta pöyd...

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa

"Yhden lapsen politiikka oli nykivää, ja sen vaikutukset yllättivät päättäjät kerta toisensa jälkeen. Sen nimissä sanottiin yhtä ja tehtiin toista. Periaatteessa yhden lapsen politiikka piti toteuttaa valistuksen keinoin, mutta keskusvalta jakoi maakuntiin niin tiukat tavoitteet, että pakkoabortit ja joukkosterilaatiot olivat hyvin yleisiä." Mari Manninen: Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (Atena 2016) 205 sivua Mari Mannisen tietokirja Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret  voitti Tietokirjallisuuden Finlandian. Palkinnosta päätti Jörn Donner, joka piti Helsingin Sanomien mukaan voittajateosta koskettavana ja riipaisevana. Toimittajana työskentelevä Manninen asuu Pekingissä ja on kirjoittanut Kiinasta suomalaisiin lehtiin. Kirjassaan Mari Manninen avaa kiinalaista yhden lapsen politiikkaa monipuolisesti eri näkökulmista. Näkökulmia teokseen tuovat haastateltavat, joita toimittaja-kirjailij...

Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö

"Äiti halusi neljä tytärtä. Siitä hän aina puhuu. Neljä täydellisen kaunista tytärtä. Neljä tytärtä, jotka pääsisivät tanssitunneille ja soittotunneille ja parhaisiin kouluihin ja parhaisiin työpaikkoihin ja ihan minne tahansa." Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö (Into 2016) 329 sivua Maailman kaunein tyttö  kertoo eräästä perheestä. Perheessä on neljä tytärtä: Aliisa, Ada, Anni ja Alma. Vanhempineen tytöt muodostavat täydelliseltä vaikuttavan ydinperheen, joka viettää kesää saaressa. Kesä kuitenkin muuttaa kaiken dramaattisella tavalla, ja vuosia myöhemmin siskoista nuorin, Alma, pyrkii selvittämään, mitä oikein tapahtui silloin, kun hän oli pieni tyttö, taapero vasta. Romaanin kertojina toimivat vuorotellen siskot, heistä kolme. Kaiken yllä on kuitenkin jollain tapaa Aliisa, jonka ääntä ei kuulla kuin vähän satunnaisten päiväkirjasivujen kautta. Aliisa on läsnä vaikkei olekaan, hän on varjo, joka nähdään silloinkin, kun hän ei paikalla ole. Neljätoistavuotias huik...

Hanna Weselius: Alma!

"Tämän episodin näkeminen tai siitä kertominen tai siitä kuuleminen ei tuota minkäänlaista mielihyvää. Katse tarkentuu vastahakoisesti, kerronta yrittää karata muihin kiintopisteisiin tässä keinahtelevassa merimaisemassa tai jopa kokonaan toisiin maanosiin ja aikoihin." Hanna Weselius: Alma! (WSOY 2016) 210 sivua Kas, siinä hän on: Alma! Alma Mahler (1876-1964), joka asettaa oman työnsä ylähyllylle, jotta aviopuoliso Gustav Mahler saa vaimonsa jakamattoman huomion ja tuen. Vai saako sittenkään? Onko Alma kuitenkin nainen, joka pitelee ohjia käsissään enemmän kuin hänen miehensä ymmärtää? Joka tapauksessa hän, sacherkakkunen, puuterivippa, aiheuttaa päänvaivaa, hänestä tulee suoranainen ongelma,  The Alma Problem . Ja katso: tuossa on Aino, joka kokee luomisen tuskaa toisessa ajassa ja toisessa paikassa. Alman tavoin hänkin on taiteilija, Alman tavoin hänelläkin on vaikeuksia saada esille töitään. Alman tavoin Ainokin on äiti. Sitä paitsi Aino haluaa uskoa, että eh...

Sjón: Valaan suusta

"Tuo suopea todistajanlausunto sekä kuninkaan allekirjoittama kirje mukanani astuin laivaan Kööpenhaminassa viime keväänä, täysin varmana siitä, että kotona Islannin maaperällä oikeuteni palautettaisiin. Mutta se ilo oli lyhytikäistä. Kanssani samalla laivalla matkustivat tanskalaisten korvia niin pehmeästi edellisenä syksynä nuoleskelleen herjauskielen lähettiläät, jotka olivat siten saattaneet minut kiven sisään." Sjón: Valaan suusta (Like 2016) Islanninkielinen alkuteos Rökkurb ý snir - skádsaga  2008 Suomentanut Tuomas Kauko 272 sivua Islantilaiskirjailija Sjón hurmasi minut teoksellaan Poika nimeltä Kuukivi , joten oli selvää, että myös tuorein suomennos, Valaan suusta , kuuluisi lukemistooni ennemmin tai myöhemmin. Kuukiven tapaan myös tämä teos on historiallinen romaani, mutta nyt matkataan ajassa kauemmas taaksepäin, aina 1600-luvulle saakka. Romaanissa eletään vuotta 1635. Kirjailija ja parantaja Jonas Pálmason saa kokea, millaista on joutua yhteisön s...

Markus Ahonen: Sydämenmurskajaiset

"Ja aina minä sanoin, että ne kesän 1987 tapahtumat nostivat ympärilleen pahan olon aallon. Sitä pahaa oloa on vaikea lievittää, vaikka tekisi elämässään mitä hyvää. Ne olivat varsinaiset sydämensärkijäiset." Markus Ahonen: Sydämenmurskajaiset (WSOY 2016) 440 sivua Sydämenmurskajaiset on Markus Ahosen neljäs Markku Isaksson -dekkari. Tällä kertaa helsinkiläinen Isaksson päätyy tutkimaan murhaa, kun merestä löytyy maailmalla rikastuneen Karl Bellmanin ruumis. Pian selviää, että Bellmanin kuolema on osa laajempaa ja monimutkaisempaa vyyhtiä, jonka langat ulottuvat vuoteen 1987 saakka. Silloin surmansa sai 15-vuotias rippikoululainen konfirmaatiota edeltävänä yönä Vuosaaressa. Eikä aikaakaan, kun ruumiita on vielä enemmänkin kuin kaksi. Kuolemantapauksia ei vain ole aiemmin osattu yhdistää toisiinsa, mutta nyt yhteys löytyy: rippikoulukesän 1987 kaiut kantautuvat vuoteen 2015 saakka. Kesää muistellaan myös Syyriassa saakka, kun yksi rippikoululaisista on kellarissa ...

Christian Rönnbacka: Rikospaikka Pasila - Hautalehdon joulu

"Virve yski keikkaa partioille, edelleen etenkin Pasilan suuntaan. Uutissivuilla kerrottiin joulun alkaneen maistua pettymykseltä, kun tilatut joulupukit eivät ilmestyneetkään jakamaan lahjoja Pasilassa. Kaikki järjestyspoliisille annetut tehtävät tuntuivat liittyvän jollain tapaa joulupukkeihin." Christian Rönnbacka: Rikospaikka Pasila - Hautalehdon joulu (Crime Time 2016) Äänikirjan kesto 46 minuuttia Lukija Ville Tiihonen Elisa Kirja tarjoaa joululahjalukemiseksi tai -kuuntelemiseksi Christian Rönnbackan novellin hautalehdon joulu  - tarinan ehtii vielä 31.12. saakka ladata täältä . Kolme varttia kestävän kertomuksen kuuntelee kätevästi vaikka automatkalla tai kinkunsulatuslenkillä, ja vaikka joulu meni jo, ei varmasti haittaa ole siitä, vaikka joulumieltä saa vielä lähempänä vuodenvaihdettakin pienen annoksen. Tarinassa eletään jouluaattoa. Toinen toistaan erikoisemmat joulupukit seikkailevat Helsingissä, kuka enemmän ja kuka vähemmän takakenossa tai etukumara...