Kirjakaapin kummitus

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa. - Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja." Mauri ja Tarja Kunnas: Hui Kauhistus! (Otava 2011) Julkaistu alun perin 1985 43 sivua Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär  on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan  Hui Kauhistuksen!  näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten. Hui Kauhistus!  koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään  Kummitusten yö , esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti kome...

Koska olen tällä hetkellä vauvan kanssa kotona, on meillä lukuhetkiä pitkin päivää. Vauvamme pitää kovasti kirjojen katselemisesta - ja maistelemisesta. Siksi vahvat pahvikirjat ovat kovassa käytössä, ne kun kestävät pientä maistelemista ja myös kovakouraisempaa käsittelyä. Viiden kuukauden iässä vauva kaipaa selvästi virikkeitä eikä enää tyydy vain makaamaan lattialla. Kirjat tarjoavat hyviä virikkeitä ja mukavaa ajanvietettä! Isommista lapsista vanhempi ei ainakaan tällä hetkellä ole kovin innostunut lukemisesta. Keskimmäinen lapsi sen sijaan lukee mielellään ja on kirjaston vakiasiakas. Kaupungissamme on mahdollista suorittaa eri koululuokille erikseen määritelty  lukudiplomi , joka lisää mukavasti lukuintoa. Voi, kunpa lukudiplomeja olisi päässyt tekemään myös minun kouluaikanani!

Metsän eläinten konsertti ja Virtasta ei väsytä kuuluvat perheemme suosikkikirjoihin. Blogien lastenkirjaviikon merkeissä päätin listata perheemme luetuimmat lastenkirjat viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Mitenkään paremmuusjärjestyksessä kirjat eivät ole, mutta tässä on Top 5 -listamme: Katti Hoflin ja Bo Rosander: Virtasta ei väsytä.  Suomentanut Teemu Saarinen.   WSOY 2004. Fiona Watt: Metsän eläinten konsertti , kuvitus Elisa Squillace ja musiikki Anthony Marks. Suomentanut Mika Siimes. Nemo 2012. Mari Kujanpää: Minä ja Muro . Kuvittanut Aino-Maija Metsola. Otava 2009. H. C. Andersen: Pieni merenneito ja muita satuja . Kuvittanut Svend Otto S. Suomentajat Maila Talvio, Eeva-Liisa Manner ja Minna Vuorinen. Kolibri 1997. Werner Holtzwarth ja Wolf Erlbruch: Pikkumyyrä joka tahtoi tietää kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä . Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Nemo 2005. Virtasta ei väsytä  oli isompien lasteni suosikki, kun he oli...

Sininen keskitie -blogin bleue haastoi äitiys-, perhe- ja kirjablogit viettämään Blogien lastenkirjaviikkoa . Ihana haaste, jonka aloitan kirjoittamalla lapsuuteni tärkeästä lastenkirjasta. Se on Hans Christian Andersenin teos Andersenin satukirja , joka lymyili mummolani kirjahyllyssä ja jonka kaivoin aina esiin, kun mummolassa vierailin. Oheisessa kuvassa on kirjan kansi juuri sellaisena, kuin sen muistan. Kuvan olen ladannut WSOY:n sivuilta, koska en tiedä, missä tuo lapsuuteni kirja tällä hetkellä on. Mummolassa asuu nykyään uusi sukupolvi, eikä mummoa ja pappaa enää ole. Ehkä kirja löytyy äitini kirjahyllystä. Lapsuuteni tärkeän kirjan kansikuva oli tällainen. Kuva on ladattu WSOY:n sivulta. Erityisen tärkeä satu tuossa kirjassa oli Villijoutsenet , jonka jaksoin lukea yhä uudelleen ja uudelleen. Siinä paha äitipuoli noituu Elisan veljet joutseniksi, ja pelastaakseen veljensä Elisa neuloo nokkosista heille villapuserot. Nokkoset pistelevät Elisan käsiä, mutta hän kutoo k...