Jonkin matkan päässä hänen tuvastaan aukeni lähes puuton neva. Se sijaitsi tuvasta pohjoiseen, eikä hän kernaasti liikkunut siellä päin. Aina neva lähestyessään hän tunsi luissaan, kuinka häntä pidettiin silmällä. Metsässä asui muutakin väkeä kuin lintuja ja nelijalkaisia, se oli totuus eikä mitään paavillista taikauskoa. Ihmiset pysyttelivät olentojen kanssa hyvissä väleissä tai välttelivät niitä, aina sen mukaan mitä kulloinenkin tilanne ja tapa vaativat. Joskus metsänväelle uhrattiin, mutta salaa, se näet oli kirkon opin vastaista. Mutta joskus ei vain ollut ketään muuta, kenen puoleen kääntyä, kun tarvittiin apua taudin häätämisessä tai nälänhädän ja kuoleman torjumisessa. Maria Turtschaninoff: Suomaa Tammi 2022 alkuteos Arvejord 2022 suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom piirrokset Sanna Mander 371 sivua Suomaa on erityisesti fantasiakirjailijana tutuksi tulleen Maria Turtschaninoffin ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Ja minkälainen romaani se onkaan! Romaani lähtee liikke...