"Aamu tyyni, pitkät valojuovat, kaikki kesän kukat, sireenien juovuttava tuoksu, kieloja, pihlajien tuoksu, lehvistö luo myös pitkän varjon--" Sinikka Tirkkonen: Valon halki, pimeän halki (ntamo 2013) 81 sivua Sinikka Tirkkosen runokokoelma Valon halki, pimeän halki on jaettu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa Minun on kerrottava tämä puhutaan kirjoittamisesta. Runoilija hahmottuu ikään kuin välineenä, joka tuo esille sanat, joiden on pakko tulla julki. Välillä kirjoittaminen on vaikeaa ja kirjoittaja väsyy, kokee voimattomuutta ja sanomisen vaikeutta: "Miten kuvata tämä etäisyys, johon olen pukeutunut, minä etäinen ja / läheinen--" Kyllä tämä runoilija osaa sanoa, epäilyksistään huolimatta. Hän luo kokoelmassaan upeita kuvia luonnosta ja maailmasta. Esimerkiksi runo Sarastuksen aikaan sykähdyttää sanomallaan, jonka mukaan aamuauringon sarastaessa tuntuu, että "kaikki voisivat tehdä rauhan". Toisessa osassa Sallitteko että puhun hulluude...