Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella 2015 merkityt tekstit.

Bea Uusma: Naparetki – Minun rakkaustarinani

  Nyt he ovat paikalla. Valmiina. 2 120 kilometriä kotoa, pienellä kalliosaarella, Huippuvuorten pohjoisimmassa osassa. Pallon tavaroissa odottaa Venäjän ruplia, Amerikan dollareita, tärkättyjä kravatteja, valkoisia nahkakäsineitä ja roosanvärisiä silkkikaulaliinoja niin, että Andrée ja hänen nuoret avustajansa voisivat pukeutua säädynmukaisesti laskeutumisen jälkeiselle juhlavastaanotolle. Bea Uusma: Naparetki – Minun rakkaustarinani Like 2015 alkuteos Expeditionen – Min kärlekshistoria suomentanut Petri Stenman 288 sivua Bea Uusman Naparetki   – Minun rakkaustarinani  on kiinnostanut minua jo pitkään. Onhan teos ollut useassa yhteydessä varsinaisena malliesimerkkinä kertovasta tietokirjallisuudesta ja voittihan se vuoden 2015 Blogistanian Tieto -palkinnon. Hankin kirjan omaan hyllyyni, mutta sinne se hautautui, kunnes tulin viimein Naparetkeen  tarttuneeksi. Onneksi tartuin! Bea Uusman teos vei minut mukanaan niin, että välillä piti ponnistella, jotta maltoin laske...

Kerttu Vuolab: Valon airut

Niinä aikoina, kun maan ja auringon nuoret Ilman haltia, Tuulen haltia ja Veden haltia kohtasivat elämäntoverinsa, maailma alkoi muuttua melkoisesti. Kesken sulhastoiveidenssa Veden haltia kohtasi muinoin Kentänpään eukon Jäämereen saapuessaan. Mutta Guvron ei vihjannut Rávdnálle mitenkään, että oli taas nuuskimassa toisten välisiä asioita. Kerttu Vuolab: Valon airut – kertomusromaani Atrain Kustannus 2015 alkuteos Bárbmoáirras  2008 suomentanut Riitta Taipale 248 sivua Valon airut  on kertomusromaani, joka avaa saamelaiskulttuuria ja kansanperinnettä kiehtovalla tavalla. Romaanissa toimivat ihmisten rinnalla saamelaisjumalat ja -haltiat, ja kaikki tapahtuva on kiinteästi yhteydessä ympäröivään maailmaan ja luontoon. Koska luonto ja yliluonnolliset voimat ovat niin suuri osa kokonaisuutta, on teos mystinen ja tunnelmallinen. Jotain viehättävää on siinä, kuinka kiinteä yhteys ihmisellä ja luonnolla on, kuinka ihminen on osa luontoa eikä jokin irrallinen osa. Selvää myös on, ett...

Milla Ollikainen: Pirunkuru

Miksi juuri hän eikä toinen mies? Miksi juuri silloin? Miksi ajoneuvo oli juuri siinä, juuri niin päin? Miksi sade tiheni juuri silloin? Toinen mies ei lakkaa koskaan kysymästä. Kivikeot ovat niin valtavia, että mittasuhteet vääristyvät. Kun onnettomuus tapahtuu, se näyttää leikiltä. Niin kuin taivaasta voisi pian ilmaantua pullean lapsen sormi, joka painaisi auton oikein päin, nostaisi miehen takaisin ohjaamoon ja työntäisi uudelleen vauhtiin. Milla Ollikainen: Pirunkuru Like 2015 250 sivua Äänikirjan lukija Anna Saksman Kesto 5 t 15 min Milla Ollikaisen Lappiin sijoittuvia dekkareita olen kuullut monen kehuneen, ja niinpä Storytelin kirjahyllyyn klikkautui kuin itsestään Pirunkuru.  Vasta myöhemmin tajusin, että teos on trilogian viimeinen osa, eli aika hassusta kohdasta aloitin Ollikaisen tuotantoon tutustumisen. Pahemmin en sen kuitenkaan huomannut lukukokemusta haittavaan, vaan Pirunkuru  tuntui toimivan vallan mainiosti myös itsenäisenä osana. Tarinan päähenkilö...

Jojo Moyes: After you

"When I reached the other end I would laugh in to the night air.  You see! I am here staying alive right out on the edge, I'm doing what you told me!" Jojo Moyes: After You (Penguin Books 2015) Äänikirjan lukija Anna Acton Äänikirjan kesto 11 t 18 min. Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää  yllätti ja vetosi. Louisa Clarkin ja Will Traynorin tarina jäi mieleen, ja kun kuulin, että romaanille on olemassa jo jatkoa, ei tarvinnut miettiä montaa kertaa, tartunko jatko-osaan. After You on julkaistu suomeksi vuonna 2016 nimellä Jos olisit tässä , mutta Storytelin valikoimissa kirja on vain englanniksi. Niinpä päädyin kuuntelemaan romaanin alkukielellä. Louisa on menettänyt Willin ja suree. Vaikka hän tietää, että mennyttä ei voi muuttaa ja elämää pitäisi alkaa toden teolla elämään, on hän kuitenkin sivustakatsoja. Muut matkustavat pois ja Louisa katselee heidän lähtemisiään työpaikallaan lentokenttäkahvilassa – työkään ei oikein tarjoa sisältöä elämään. Sitten Lou ...

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

"Poskiani poltti. Katselin, kuinka hän ohjasi pyörätuoliaan kapeassa eteisessä, ja ennen kuin tajusin mitä tein, minulta pääsi: 'Ei sinun silti tarvitse käyttäytyä kuin mikäkin kusipää.'" Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Gummerus 2015) Alkuteos Me Before You Suomentanut Heli Naski 476 sivua Äänikirjan lukija Mervi Takatalo Äänikirjan kesto 15 t 47 min. Jojo Moyesin teoksiin olen suhtautunut pitkään hyvin ennakkoluuloisesti, nolona sen tunnustan. Vaikka luottoihminen mainitsi useamman kerran, että kannattaa Moyesin kirjoihin tutustua, en uskonut. Kerro minulle jotain hyvää  osui kuitenkin lopulta silmiini Storytelin valikoimista ja päätin antaa romaanille mahdollisuuden. Vaikka viihteellisyys arvelutti ja vaikka olin päättänyt, että Jojo Moyesin kirjat eivät ole minun kakkupalani. Niin sitä ihminen voi yllättyä ja todeta ennakkoluulonsa tuulesta temmatuiksi. Olin väärässä, sen voin tunnustaa. Kerro minulle jotain hyvää yllätti myönteisesti ja upposi pit...

Pauliina Vanhatalo: Pitkä valotusaika

"Aarni oli rajannut kuvan valmiiksi. Nyt hän odotti enää että jotakin tapahtuisi: että kuva-alalle lentäisi lintu, tuuli nostaisi voimakkaampia aaltoja, valo taittuisi ja antaisi syyn painaa laukaisinta." Pauliina Vanhatalo: Pitkä valotusaika (Tammi 2015) 224 sivua Kun luin Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi  -teoksen, nousi monessa kohtaa esiin tämä pari vuotta sitten julkaistu romaani, Pitkä valotusaika . Moni romaania suositteli ja se jäi mieleni lukulistalle pyörimään. Hyvä, että jäi, sillä tarina on kiehtova ja siihen oli mukavaa uppoutua. Päähenkilö on Aarni, jolla ei suju kovin hyvin. Elämä 1960-luvun Oulussa ei tunnu tarjoavan tulevaisuudentoivoa vaan ajatukset keskittyvät siihen, miten koulun voisi räjäyttää. Kun äiti ohjaa Aarnin töihin valokuvausliikkeeseen, ei tilanne alkuun näytä juuri kirkastuvan. Mutta kun Aarni vähitellen pääsee uppoutumaan valokuvauksen maailmaan, saa elämä uutta sisältöä ja lopulta valokuvaus ohjaa miehen koko elämää. Kuvat ja...

Kristiina Vuori: Neidonpaula

"Me olimme tottuneet siihen, että jaoimme kaiken. Niin lelut, vaatteet kuin einestäessä leivänkin. Miksi emme sitten jakaisi myös tulevaisuuttamme, elämäämme?" Kristiina Vuori: Neidonpaula (2015) Äänikirja 2016 Lukija Kirsti Valve Kesto 20h 31min Kristiina Vuoren Neidonpaula  kilahti puhelimeeni Elisa Kirjan tarjousmyynnin myötä. Vaikkei historiallinen viihde varsinaisesti ominta aluettani olekaan, päätin ostaa kirjan, joka sisältää kiinnostavia elementtejä, kuten kaksossiskokset ja heidän verenperintönsä, joka ei ole aivan tavanomaisin. Truda ja Brita ovat Ilveksen tietäjäsuvun jälkeläiset, jotka kantavat mukanaan suvun lahjaa ja taakkaa. Brita on parantaja, joka iloitsee lahjastaan, mutta Truda kammoksuu taakkaansa, sisällään asuvaa kissapetoa. Ihmekös tuo, kun ympäristö ei ole kovin suopea erilaisuudelle: luostariympäristössä Naantalissa eletään tiukan ohjesäännön mukaan eikä veljeilyä muiden kuin kristittyjen voimien kanssa katsota hyvällä. Edes tyttöjen isä ei...

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

"Kyllä minä olen nähnyt, miten isä välillä vilkaisee taivasta. Ikään kuin se tarkistaisi jotain. Se menee ulos kävelläkseen autolle, mutta pari askelta otettuaan se katsoo ylös. Se on vain hetken pysähdys. Sitten se jatkaa matkaa taas." Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus 2015) 223 sivua Selja Ahavan romaani Taivaalta tippuvat asiat  on odotellut lukemistaan hyllyssäni jo lähes vuoden verran: sain kirjan viime jouluna lahjaksi Hannalta . Nyt viimein, vuoden lähestyessä päätöstään, tuli sopiva hetki tarttua kirjaan, josta olin kuullut kehuja ja jonka saaminen ilahdutti minua kovin paljon. Kiitos siis kirjasta, Hanna! Ahavan romaani oli kyllä nimeltään tuttu. Romaani oli vuoden 2015 Finlandia-palkintoehdokkaana ja viime keväänä se sai EU:n kirjallisuuspalkinnon. Palkintohuomiointia en kirjan luettuani ihmettele lainkaan, niin erityinen ja hieno teos tässä on kyseessä. Saara menettää traagisesti äitinsä. Kuolema on uskomaton sattuma, sillä äiti jää taivaalta...

Robert Galbraith: Pahan polku

"Hän ei ollut saanut kaikkea naisen verta pestyksi pois. Vasemman käden keskisormessa oli kynnen alla sulkumerkin näköinen tumma viiru. Hän ryhtyi rapsuttamaan sitä pois, vaikka sitä oli toisaalta mukava katsella muistona edellispäivän nautinnosta. Hetken tuloksetta raaputettuaan hän työnsi verisen kynnen suuhun ja alkoi imeä." Robert Galbraith: Pahan polku (Otava 2015) Alkuteos Career of evil Suomentanut Ilkka Rekiaro Äänikirjan lukija Eero Saarinen Kesto 18h 7min. Pahan polku  on jatkoa Cormoran Striken tutkimuksista kertovalle sarjalle. Edellinen osa, Silkkiäistoukka , oli minun ensikosketukseni Striken karuun maailmaan. Aloitusosa Käen kutsu  sen sijaan on edelleen lukematta. Sitä en kuitenkaan koe ongelmaksi: Striken ja hänen työtoverinsa Robinin edesottamuksiin on ollut helppo hypätä mukaan ilman aloitusosaakin. Pahan polussa  Robin Ellacott nousee keskeiseen rooliin. Tarinan liikkeellepaneva voima on kauhistuttava postipaketti, joka on osoitettu juuri Robini...

Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä

"Hiljaisuus oli täydellinen lukuun ottamatta katossa pyörivää tuuletinta ja hänen ääntään; se puhui salin artefakteille yksinkertaisin kreikan lausein, joita ne kaikki tuntuivat ymmärtävän: siivekäs merihirviö, iktyokentaurit ja kalanpyrstöiset härät, Buddhan eteen polvistuneet tritonit, Häntä jumaloivat Indra ja Brahma, siivekäs hahmo joka istui akhaimenidien veistämän pylvään kappaleella katselleen ympärilleen syvistä silmäkuopista." Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (Gummerus 2015) Alkuteos A God in Every Stone  2014 Suomentanut Raimo Salminen 385 sivua Eletään 1910-luvulla Labrandan kaivauksilla Turkissa, missä Vivian Rose Spencer, nuori englantilaisnainen, on isänsä vanhan ystävän Tahsin Beyn mukana perehtymässä historiallisiin löytöihin. Isänsä tahdosta Viv uhmaa aikansa sukupuolisidonnaisuuksia muun muassa opiskelemalla yliopistossa historiaa ja egyptologiaa ja lähtemällä kaivausretkikunnan mukaan - äitinsä vastalauseista huolimatta. Sekä matkan aihe että...

Pauliina Susi: Takaikkuna

"Tänä yönä kaikki valvovat. Tarmo-boy käy läpi entisiä tyttöystäviään kotikonttorissaan housut kintuissa. Hyvä työasento, hän voisi viestitellä sille. Pese kädet lopuksi. Ja aja parta, pliis. Kone on siinä hyllyllä vasemman olkasi takana, hammastahnan vieressä. Leia puolestaan tutkii, kovin ahkerana ja kovin, kovin ahdistuneena iltapäivälehden nettisivulle pelmahtanutta artikkelia, jo otsikostaan alkaen selvästi journalismin riemuvoittoa. Naistutkija miesseksin asialla kiihdyttää "   Pauliina Susi: Takaikkuna Tammi 2015 457 sivua (e-kirja) Pauliina Suden dekkari Takaikkuna valikoitui lukemistooni sattumalta, kun etsiskelin kirjaston e-kirjahyllystä luettavaa. Olin ohimennen noteerannut, että Suden dekkaridebyyttiä oli kiitelty, ja niinpä päätin napata kirjan luettavaksi. Takaikkunassa seurataan useampaa henkilöä, joiden tiet risteävät, tavalla tai toisella. ProMen-hankkeen toiminnanjohtaja Leia, Leian tytär Viivi, oikeusministeri Tarmo Häkkilä ja salaperäinen ...

Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi

"Aika kuluu. Siinä ei ole mitään dramaattista, se on päinvastoin hyvinkin arkista, mutta aika kuluu, ja nykyään sähköpostini alkavat monesti juuri näin: onpa taas kulunut aikaa."   Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi (Tammi 2015) Alkuteos Solkattens år Suomentanut Raija Rintamäki 250 sivua Merete Mazzarella määrittelee teoksensa esseistiikaksi, "joka on hypähtelyä ajatuksesta toiseen, assosioaatiosta toiseen". Sellaiseksi teos muodostuukin: kirjan alussa on kuukausi aikaa Mazzarella seitsemänkymmentävuotispäivään, ja merkkipäivän lähestyessä hän katsoo sekä eteen- että taaksepäin. Mistä ollaan tulossa, mihin menossa? Mitä on tapahtunut ja tapahtuu omassa elämässä, mitä laajemmin? Aurinkokissan vuosi on kiehtova kokoelma ajatuksia elämänkulusta ja maailmanmenosta. Merete Mazzarella kirjoittaa kauniisti pohdiskellen muun muassa vanhenemisesta, ajan kulumisesta, ihmissuhteista, rakkaudesta ja kuolemasta. Hän pohtii myös esimerkiksi palvelukulttuur...

Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua

"Voimia naisella ei enää ollut. Hän kääntyi. Punaista kotitaloa ei näkynyt, ei edes ikkunoiden valopilkkuja. Ympärillä vain pimeys ja alla jää, jonka alla kai kalat. Nainen kävi makuulle veneeseen." Novellista Sauna Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua (WSOY 2015) 86 sivua Erkka Mykkäsen Kolme maailmanloppua  on kiehtova novellikokoelma täynnä tavallisia ihmisiä ja kummallisia kohtaloita. Usein tavalliseen arkeen sekoittuu jotain absurdia tai mystistä, ja novellit jättävät monesti jälkeensä hämmentyneen ilahtuneen olon. Kolme maailmanloppua  on kiinni ajassa. Novelleissa on henkilöitä, jotka voisivat elää tätä päivää, jos toki ajattomampaakin ainesta löytyy. Aiheista ja tematiikasta löytyy asioita, jotka ovat nekin tätä päivää: esimerkiksi novellissa Tirehtööri  kerrotaan sirkuksesta, joka hankkiutuu konkurssiin ja alkaa irtisanomaan työntekijöitään. Näinä YT-uutisten aikoina novelli tarkastelee hieman vinosti mutta samalla kovin tarkkanäköisesti sitä, mitä ta...

Anne Leinonen: Vaskinainen

"Maan alla ei ollut päiviä, ei liioin öitä. Oli tehtävä, joka meille oli määrätty: antakaa Tuonelan pyörien pyöriä, sielujen kiertää koneen eri tasoilla askareitaan tehden. Pitäkää elävät pois alisen mailta. Kaikki muu on oma asianne, kaikki muu aika on yksin teidän." Anne Leinonen: Vaskinainen (Osuuskumma 2015) 222 sivua Anne Leinosen romaania Vaskinainen  minulle suositeltiin, ja kirjaan tartuin, kun se kirjastossa osui vastaan. Kutsuun vastattuani tulin viedyksi Vaskinaisen ja Niilaksen mukana toiseen maailmaan, kauas täältä. Niilas elää kylässä, jossa huomataan, että asiat eivät ole normaalilla mallilla. Jokin on muuttunut, eikä muutos ole hyvä. Ihmisten silmissä kyti vielä kohdistumaton syytös. Jostakin oli löydettävä syntipukki, jossakin kulki se jonka uhraaminen lepyttäisi jumalat, poistaisi kirouksen tai tekisi kauhut olemattomiksi. Samoihin aikoihin omasta maailmastaan, alisesta, ajetaan pois Suna, Vaskinainen. Tuonelan kone rikkoutuu ja mullistaa maailman:...

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään

"Suuni kuivui ja tuijotin Mannerheimia, joka istui pöydän ääressä tutkien sylissään olevaa paperia. Lopulta hän nosti arkin pöydälle, otti lukulasit pois päästään ja tarttui juomalasiin. Kohotimme maljan, sitten Mannerheim alkoi puhua." JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään - romaani talvisodasta (WSOY 2015) 352 sivua JP Koskinen asettuu romaanillaan Kuinka sydän pysäytetään  sotaromaaniareenalle. Aiemmin Koskinen kirjoitti historian tapahtumista romaanissaan Ystäväni Rasputin , jossa liikkuivat luontevasti niin Venäjän viimeinen tsaariperhe kuin kiistanalainen Grigori Rasputin. Samaan tapaan myös tässä käsillä olevassa romaanissa liikuskelee historian suuria henkilöitä Mannerheimista Staliniin. Kaiken keskiössä on nuori Juho Kivilaakso, jonka näkökulmasta ja äänellä tarkastellaan suomalaista elämää 1910-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Juhon elämän merkityksellinen henkilö on oma isä, joka jättää perheensä ja katoaa - todennäköisesti itänaapuriin. Hän kuitenkin ehtii...

Heidi Köngäs: Hertta

"Aate on meitä kaikkia voimakkaampi. Sen punainen veto on osa koko maailman työtätekevien verenkiertoa, sen raudanluja tahto ylittää kaikki yksilön pienet pyrkimykset. Demokraattisen sentralismin periaate. Proletariaatin diktatuurin periaate. Ne minä imin ja niihin uskoin." Heidi Köngäs: Hertta (Otava 2015) 285 sivua Hertta  on tarina aatteen palosta ja aatteelle palavasti omistautuneesta naisesta, eräästä historiamme merkittävimmästä naispoliitikosta, Hertta Kuusisesta. Kertomus alkaa 1930-luvun lopulta, kun Hertta vapautuu vankilasta. Lähes viiden vuoden tuomio valtion vastaisesta toiminnasta teki tyhjäksi suunnitelmat viipyä Suomessa vain puolisen vuotta ja palata Neuvostoliittoon Juri-pojan luokse. Pojan kohtalo painaa ja mietityttää Herttaa: mitä tapahtui Jurille, joka jäi itkien lastenkotiin, kun äiti lähti hoitamaan salaista tehtävää Suomeen? Pian vapauduttuaan Hertta tapaa Yrjö Leinon, joka on naisen tavoin kommunisti. Yrjölle Hertta on jotain aivan uutta ja...

Susan Abulhawa: Sininen välissä taivaan ja veden

"Israelin siirtokuntien levittäytymisestä ja uhkaavista vartiotorneista huolimatta perhe eli elämäänsä ravintonaan meren auliit lahjat, arjen askareet ja aherrus, huhut ja juorut, politiikka ja vastarinta, rakkaus. Sitä mukaa kun kaikki hajje Nazmiyen pojat menivät naimisiin ja alkoivat saada lapsia, hänen ympärilleen kertyi joukko lastenlapsia, jotka hellivät häntä ja kilpailivat hänen kiintymyksestään." Susan Abulhawa: Sininen välissä taivaan ja veden Alkuteos The Blue Between Sky and Water  2015 Suomentanut Terhi Kuusisto 319 sivua Susan Abulhawan romaani Sininen välissä taivaan ja veden  on kertomus palestiinalaissuvusta ja erityisesti suvun naisista. Erityisesti valokeilaan asettuvat Nazmiye ja Nur, jotka edustavat eri sukupolvia, ovat erilaisia ja ponnistavat erilaisista taustoista. Silti yhteiset juuret yhdistävät naisia. Nazmiye on kotoisin Beit Darasista, jonka "halki virtasi joki Jumalan kaloja ja kasvillisuutta pullollaan". Mystiikkaa realismin...

Saara Turunen: Rakkaudenhirviö

"Kauan sitten sydämeeni jäi tyhjä kohta ja niin minusta tuli rakkaudenhirviö. Minä pakenin. Lähdin juoksemaan ja juoksen vieläkin, sillä rakkaudenhirviö on sellainen, joka juoksee. Se juoksee aina vaan, sillä se etsii jotain paikkaa, jonne se kuuluisi, ja ihmistä, joka sitä rakastaisi niin paljon, että tyhjä kohta sen sydämessä täyttyisi. Mutta tyhjä kohta ei koskaan täyty, ei vaikka sinne kaataisi kaiken rakkauden maailmasta." Saara Turunen: Rakkaudenhirviö (Tammi 2015) 320 sivua (e-kirja) Rakkaudenhirviö  on Saara Turusen esikoisteos, ja kirjailija voitti romaanillaan viime vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Teos on minäkertojan kasvutarina, kuvaus eletystä elämästä ja siitä, miten naisesta kasvaa pakenija, rakkaudenhirviö. Pakomatka vie maasta toiseen, palauttaa välillä kotimaahan ajaakseen kohta taas ulkomaille. Tarinan minäkertoja etsii paikkaansa lapsuudenympäristössä, joka vaatii olemaan samanlainen kuin muut. Joukosta ei saa erottua, erilaisuus ...

Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva

"- No niin, se siitä. Joko Eckert on kertonut tarkemmin, mitä minä haluan teidän tekevän? Vastasin kieltävästi. - Minä haluan teidän hankkivan tietoja siitä, paljonko Viipuriin tuodaan viinaa, mistä se tulee ja ketkä sen tuovat. Lisäksi täällä varastellaan paljon, ja haluan tietää, mihin tuo omaisuus joutuu: kuka sen myy eteenpäin ja kenen lukuun. Jos kaupungissa on meneillään jotain erikoista, minun pitää tietää siitä ensimmäisenä eikä viimeisenä." Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (Atena 2015) 255 sivua (e-kirja) Sinisen kuoleman kuva on Mikko Porvalin uusi aluevaltaus: aiemmin historiallisia tietokirjoja kirjoittanut rikoskomisario ja historioitsija toimii tällä kertaa dekkaristina. Historia ja historiantuntemus ovat edelleen vahvasti läsnä, sillä teos sijoittuu 1920-luvun Viipuriin, nuoren itsenäisyyden ja kieltolain aikaan. Tarinan minäkertojana toimii Jussi Kähönen, keskisuomalaisen pappilan poika, joka on kiinnostunut oikeustieteestä ja päätyy eräid...

John Williams: Stoner

"Eräänä iltana vuoden 1927 keväällä William Stoner käveli myöhään kotiin. Kosteassa ilmassa leijui avautuvien kukkien tuoksu. Sirkat sirittivät varjoissa. Jossain kaukana yksinäinen auto nostatti pölyä ja rämisytti hiljaisuutta uhmaavasti. Hän kulki hitaasti nuoren vuodenajan pauloissa ja hämmästeli pieniä virheitä nuppuja, jotka loistivat pensaiden ja puiden varjoista." John Williams: Stoner (Bazar 2015) Alkuteos Stoner  1965 Suomentanut Ilkka Rekiaro 306 sivua John Williamsin Stoner -romaanilla on jo ikää. Alun perin kirja julkaistiin vuonna 1965, mutta tuolloin se ei herättänyt paljoakaan huomiota. Romaanin uusi tuleminen alkoi kymmenisen vuotta kirjailijan poismenon jälkeen. Romaanin etuliepeessä kirjailija Ian McEwan ihmettelee, että näin hyvä romaani jäi ilman laajaa huomiota niin pitkäksi aikaa. Samaa ihmettelen minä. Stoner  on todella, todella hyvä romaani, joka koskettaa, herättää tunteita ja vavahduttaa. Päähenkilö on mies nimeltä William Stoner, joka pon...