Kirjakaapin kummitus

Loiri teki 17-vuotiaana läpimurron elokuvassa ( Pojat ), 21-vuotiaana teatterissa ( Lapualaisooppera ), 23-vuotiaana televisiossa ( Jatkoaika ) ja 33-vuotiaana musiikissa ( Eino Leino ). Saavutus on suomalaisessa kulttuurielämässä ainutlaatuinen. Jari Tervo: Loiri. Otava 2019 719 sivua Jari Tervon elämäkerta Vesa-Matti Loirista herätti kohua syksyllä ilmestyessään ja pelkistyi mediassa aika pitkälti siihen, miten runsaasti teoksessa käsitellään Loiri naisasioita ja seksiä. Halusin lukea kirjan nähdäkseni, mistä muusta teoksessa on kysymys – oletin, että 700 sivussa on pakko olla muutakin kuin seksiä. Painavampi syy oli se, että olen pitkään ihaillut Loiria niin näyttelijänä kuin laulajana, vaikka Turhapuro-fani en koskaan olekaan varsinaisesti ollut. Loiri.  on kirja minun makuuni. Loiri. ei ole kirja minun makuuni. Se on siis sekä että: kiinnostava ja puuduttava; hyvä ja huono. En häiriinny seksistä, ei sitä kuitenkaan niin  paljon ole. Enemmän häiriinnyn varsinkin...

"Layla uskoi, että Asuman olisi voinut selvittää tämän kiistan. Hänen järkensä oli kirkas kuin kuura-aamu. Layla ei ollut tehnyt mitään sopimatonta turkkilaisen Ibrahimin kanssa, Asuman osaisi kertoa sen. - Lue rukouksesi, Nasir sanoi." Jari Tervo: Layla (WSOY 2011) Lukija: Jarmo Mäkinen Äänikirjan kesto 11h 32min. Jari Tervon Layla -romaani oli joskus lainassa kirjastosta mutta palautui sinne lukemattomana, kun en vain ennättänyt romaania alkua pidemmälle lukea. "Minut kihlattiin kehdossa" on aloitus, joka jäi mieleen, ja niinpä Elisa Kirjan äänikirjatarjoukseen oli helppo tarttua. Klikkaus vain, ja Layla asettui puhelimeni kirjahyllyyn. Layla  on tarina paitsi nimihenkilöstään, joka on nuori kurdityttö, myös toisesta naisesta, suomalaisesta Helenasta. Lisäksi se on tarina miehistä, jotka säätelevät ja ohjaavat naisten elämää, kulttuureista ja kohtaloista. Layla on tyttö, joka on liian viaton suojelemaan itseään. Epäonnistunutta hääyötä seuraavat tapahtu...

"Kun isä kantoi illalla tupaan pitkiä koivuhalkoja ja teki männynoksista uuniluudan, alkoi odotus. Äiti nosteli esiin leivontakalut ja pyysi minua hakemaan taikinajuuren vintiltä. Juuren päälle hän kaatoi hieman vettä ja jauhoja." (Hannu-Pekka Björkman: Leipäpäivä. ) Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen (toim.): Lautasellinen iloa. Kirjallinen keittokirja (Kirjapaja 2013) 126 sivua Sinisen linnan kirjastosta bongasin vinkin tästä kiinnostavasta kirjallisesta keittokirjasta, joka kantaa nimeä Lautasellinen iloa.  Nimivalinta on varsin onnistunut, sillä kirjasta jää jotenkin kovin iloinen mieli: teos on värikäs ja kiva katsella,  eivätkä nuo kuvassa näkyvät, kirjan reseptin mukaan leivotut  suklaahullun supermuffinitkaan  saaneet suupieliä kääntymään alaspäin, päinvastoin! Kirjallisen keittokirjasta tekevät kaunokirjalliset tekstit. Monessa tekstissä nousevat esille lapsuuden suloiset makumuistot: Esimerkiksi Hannu-Pekka Björkman muistelee viehättävässä ...