Siirry pääsisältöön

Haltiakuusen alla. Suomalaisia kirjailijakoteja

"Keskellä Kuopiota kauniissa korttelimuseossa on esillä Minna Canthin kuuluisa salonki, jossa kirjailija loi lähes koko kirjallisen tuotantonsa, johti kauppaliikettään ja suurta perhettään ja seurusteli lukuisten vieraidensa kanssa. Voi sanoa, että Minna Canthin salongissa tehtiin historiaa: siellä käytyjen keskustelujen ja tehtyjen suunnitelmien ansiosta syntyi monta kaunokirjallista teosta, kehitettiin tyttöjen koulutusta, parannettiin naisten ja köyhien asemaa sekä otettiin rohkeasti esille vaikeitakin ongelmia."
Anne Helttunen, Annamari Saure ja Jari Suominen:
Haltiakuusen alla. Suomalaisia kirjailijakoteja
(Avain 2013)
272 sivua
Haltiakuusen alla on jo ensisilmäyksellä kaunis kirja. Kirjan nimi on viehättävä ja etukannen kuva, jossa on Aino Kallaksen Tammin talo Hiidenmaalla, on kaunis. Kun kirjan avaa, vaikutelma vain vahvistuu. Runsas kuvitus täydentää kirjan tekstejä hienolla tavalla ja herättää halun päästä näkemään kirjassa kuvattuja paikkoja vaikkapa kesän lomamatkalla.

Kirjaa lukiessani tajusin, kuinka vähän olen suomalaisista kirjailijakodeista tiennyt. En esimerkiksi ollut lainkaan hahmottanut, että suhteellisen lähellä Jyväskylää, Hartolassa, on Itä-Hämeen museo, joka on kirjallisuudesta kiinnostuneen aarreaitta: Museosta löytyy Mika Waltarin huone, ja kesäisin saattaa päästä katsomaan Näsin mökkiä, jonka vinttihuoneessa syntyi Sinuhe egyptiläinen. Myös Maila Talvion työhuone löytyy museosta samanlaisena kuin se oli Talvion elinaikana Helsingissä. Uuno Kailaan muistohuone puolestaan kertoo runoilijan lapsuudesta ja elämästä.

Kirjassa kerrotaan Tove Jansson omasta Klovharu-saaresta.
Näin Tove Janssonin juhlavuonna kirjailija on hyvin ajankohtainen, ja olisikin hienoa päästä näkemään hänen saarensa Pellingissä. Ennen mökin rakentamissa Tove asui Klovharussa teltassa ja viimeisteli kirjaansa Muumipappa ja meri.
Saarella oli kylmää ja märkää, kaikki oli kuihtunutta. Oli autiota, rauhallista ja yksinäistä. Siellä Tove oli vapaa ja onnellinen. 
Kirjan lopussa on vinkkejä erilaisista turistikierroksista. Pirkanmaan kierroksen voi esimerkiksi aloittaa Urjalasta Väinö Linnan ja hänen kirjojensa maisemista. Lisäksi kirjasta löytyvät siinä esiteltyjen museoiden yhteystiedot.

Haltiakuusen alla on viehättävä ja antoisa kirja, jonka äärelle voi asettua aina vain uudelleen. Suomalaisista kirjailijoista kiinnostuneelle kirja tarjoaa paljon.

Olen yrittänyt tehdä kirjaostoksia hyvin harkiten, mutta tämän kirjan aion ehdottomasti hankkia itselleni omaksi. Uskon, että teoksesta on paljon iloa myöhemminkin, ja toivon voivani hyödyntää sitä kesälomamatkojen suunnittelemisen apuna.

Tästä upeasta kirjasta ovat kirjoittaneet myös Maria, Jonna, Jenni ja Leena.

Kommentit

  1. Tämä teos on vastaus kaipaukseen! Miten harvoin saammekaan tietoa kirjailijoidemme elämistä, siitä, mistä he ovat ponnistaneet, mistä luovuutensa ammentaneet. Kirja on myös visuaalisesti hyvin tyylikäs!

    VastaaPoista
  2. Uskaltaisin povata, että tämä teos kannattaa kyllä omaan hyllyynsä hankkia, jos siitä aikoo matkoille ideoita ottaa: en olisi lainkaan yllättynyt, jos tämä ainakin suurimpina sesonkeina olisi kirjastosta tiiviisti lainassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä: tämä on hyvä inspiraation lähde matkan suunnittelemiseen. Lisäksi tämä on sellainen teos, jonka pariin on mukava palata aina uudelleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat