Kirjakaapin kummitus

Nostin valokuvan kirjahyllyyn nojaamaan. Anjezën kasvot olivat omieni tasalla kuin seisoisimme vastatusten. Ne kasvot olivat ainoa perintö, joka äidistäni oli jäänyt jäljelle, kaiken muun olin myynyt pois.  Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille Gummerus 2021 179 sivua Anna-Liisa Ahokummun Kolme rukousta äidille  kulkee kahdessa eri aikatasossa ja eri paikoissa. Menneisyydessä Anjezë, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Äiti Teresana, lähtee hakemaan elämälleen uutta suuntaa ja lähtee eteläisestä Euroopasta Intiaan kutsumuksensa perässä. Nykyajassa Eveliina synnyttää ensimmäistä lastaan tuskaisan odotuksen vallassa. Elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Yhteistä kuitenkin on se, että molemmat ovat tyttäriä ja molemmilla on äiti. Anjezë menettää isänsä ja lähtee luostariin luodakseen elämänsä uudelleen, Eveliina menettää äitinsä juuri silloin, kun uusi elämä on alkanut hänen sisällään.  Kolme rukousta äidille  on kiehtova romaani äideistä ja tyttäristä, ja vaikka ro...

"Tilanne oli niin lupaava, että tein omien mittapuideni mukaan erittäin radikaalin päätöksen: jäisin Intiaan. Göran Borg, mies joka oli antanut pyöreät kasvot pakonomaiselle turvallisuushakuisuudelle, aikoi ensimmäistä kertaa elämässään muuttaa kotikaupungistaan ja asettua kuhisevaan Delhiin. Enää piti löytää oma soppi, jotta välttäisin rouva Takurin groteskin kykloopinsilmän ja voisin kutsua luokseni kenet halusin. Päätökseni ei johtunut pelkästään Preetistä. Pidin Intiasta ja ihmisten uteliaasta tervetulleeksi toivottavasta asenteesta aina vain enemmän." Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet (Bazar 2012, äänikirja 2017) Alkuteos Delhis vackraste händer  2011 Suomentanut Sanna Manninen Äänikirjan lukija Tuomas Tulikorpi, kesto 9h 53min. Elisa Kirja tarjosi ystävänpäivälahjaksi Mikael Bergstrandin teoksen Delhin kauneimmat kädet , ja tietenkin tartuin ystävälliseen kädenojennukseen, vaikken kirjasta ollut aiemmin kuullutkaan. Pian paljastui, että tarina vie Ru...

"Huolimatta siitä että isä silloin tällöin kannustaa, poika ei ole koskaan tuntenut innoitusta lukea Gogolia tai ketään muutakaan venäläistä kirjailijaa. Hänelle ei ole koskaan kerrottu, miksi hän oikeastaan sai nimen Gogol, hän ei tiedä mitään onnettomuudesta jossa hänen isänsä oli vähällä kuolla." Jhumpa Lahiri: Kaima (Tammi 2005) Alkuteos The Namesake 2003 Suomentanut Kersti Juva Keltaisen kirjaston pokkari 70. 413 sivua Jhumpa Lahirin romaanin  Kaima  päähenkilö on intialaistaustainen amerikkalainen, Gogol. Pojan bengalilaiset vanhemmat ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin ennen pojan syntymää, ja pojalle lapsuus on amerikkalaisuutta ja intialaisuutta; koulunkäyntiä Bostonissa ja pitkiä matkoja Kalkuttaan tapaamaan sukulaisia. Kaiken kulttuurisen yhteensovittelun lisäksi Gogol on saanut nimensä venäläisen kirjailijan mukaan, mikä hämmentää häntä. Nimen antaminen pojalle on aikanaan ollut erityisen hankalaa, kun isoäiti, joka bengalilaisen perinteen mukaan ilmoittaa lap...

"Jossain keskellä rue Mouffetardin rinnettä seisahduin yllättäen. En ollut aluksi aivan varma, en luottanut aisteihini. Nuuhkin uudestaan kosteaa öistä ilmaa. Voiko olla? Mutta siellä se oli, nuoruuteni aromi, josta ei voinut erehtyä. Se leijui iloisesti pitkin nupukivistä sivukujaa sieraimiini. Machli ka salan, kotimaani, kalacurry, tuoksu aikain takaa." Richard C. Morais: Herkullinen elämä (WSOY 2012) Englanninkielinen alkuteos The Hundred-Foot Journey 2008 Suomentanut Marja Helanen 331 sivua Herkullinen elämä kertoo huippukokista, chef Hassan Hajista, joka on kotoisin Intiasta. Jo hänen lapsuudessaan on vahvasti läsnä ruoka, jota tekemällä isovanhemmat tienaavat elantonsa. Eväslaatikkobisnes laajenee ruokakojuihin, "liikkuviin pikabaareihin", ja isoäiti on pojan esimerkki: Hienompaa ruokaa ei olekaan kuin hänen paikallisesta helmitäpläkalasta valmistamansa ateria. Hän sirotteli kalalle makeaa chilimasalaa, kietoi kalan banaaninlehteen ja grillasi sen k...

"Terassilta näki suoraan sinne, missä Subhash ja Udayan olivat varttuneet. Siltä näki yksi- ja kaksikerroksisten talojen pelti- ja tiilikattoja ja niillä suikertelevia kurpitsanvarsia. Valkolaikkuisia muurinharjoja, varisten ulosteiden tahrimia. Kaksi pitkänomaista lampea kujan toisella puolella. Tulvaniityn, joka näytti Subhashin silmissä laskuveden paljastamalta rantakaistaleelta." Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty (Tammen Keltainen kirjasto 2014) Englanninkielinen alkuteos The Lowland 2013 Suomentanut Sari Karhulahti 437 sivua Tulvaniitty kertoo kalkuttalaisista veljeksistä, Subhashista ja Udayanista, jotka ovat läheisiä. Ikäeroa heillä on vain reilu vuosi, ja he ovat lapsuudessaan erottamattomia, kuin kaksosia. Vanhempi veljeksistä, Subhash, on veljeään maltillisempi mutta huomaa tekevänsä monia asioita veljensä vuoksi: Subhash oli vihainen itselleen, koska oli lähtenyt Udayanin mukaan. Koska joutui yhä todistelemaan, että pystyi samaan kuin velik...

"Minulle tämä 24 tuntia vuorokaudessa itsensä muiden vuoksi uhraava nainen oli ennenkaikkea osoitus siitä, että rakkautta oli todella olemassa. Täydellistä, ehdotonta rakkautta." Hanna Koljonen: Syliinvaellus Intiaan (Asema 2011) 70 sivua Hanna Koljonen kertoo esikoisteoksessaan Syliinvaellus Intiaan  paitsi matkasta Intiaan, myös matkasta omaan itseen. Tarina on tosi, sillä Hanna Koljonen kertoo siinä itsestään ja henkisestä tiestään värikylläisin kuvin ja itseironisin maustein. Sarjakuvantekijä kertoo olleensa aina jonkinlainen etsijä. Hän toteaa tutustuneensa niin hindulaisuuteen kuin shamanismiin, mutta: En koskaan voinut hyväksyä ajatusta Yhdestä Ainoasta Oikeasta Uskonnosta. Teos on värikylläinen - kuin Intia. Viimein koittaa käänteentekevä hetki Helsingissä. 2 päivää myöhemmin kävelin kohti Helsingin Kaapelitehdasta, koska olin kuullut että joku hullu hyväntekijänainen Intiasta aikoi halata siellä ihmisiä koko yön. Halaamisen hetki on pysäyttävä: S...

"Illan tullen Langfordissa ei päässyt pakoon minnekään, ja vaikka hän ei myöntänyt sitä kenellekään, etenkään vanhemmilleen jotka soittivat Delhistä joka viikonloppu, hän oli sairas koti-ikävästä ja kaipasi vanhempiaan niin kipeästi että kyyneleet tulvahtivat varoittamatta silmiin ensimmäisinä kuukausina." (Novellista Vaihtoehtoinen majoitus. ) Jhumpa Lahiri: Tuore maa (Tammi 2012) Ensimmäinen suomenkielinen painos 2008 Alkuteos Unaccustomed Earth  ilmestyi 2008 Suomentanut Kersti Juva 434 sivua Jhumpa Lahirin novellikokoelmassa Tuore maa  on kahdeksan novellia, jotka on jaettu kahteen osaan. Jälkimmäinen osa on nimeltään Hema ja Kaushik  ja sen kolmea novellia yhdistävät novelleissa esiintyvät hahmot Hema ja Kaushik. Toinen osa poikkeaa alkuosasta, jonka novellit ovat kaikki itsenäisiä tarinoita. Jostain syystä tuo jälkimmäinen osa oli mielestäni alkuosaa kiinnostavampi, vaikka ei kokoelmaan huonoja novelleja mahtunutkaan. Kokoelman niminovelli Tuore maa ...

"Oli kulunut pitkä aika siitä, kun Adhikara oli tuonut viimeksi töitä kotiinsa ja vuoteeseensa. Niillä oli taipumus häiritä yöunia. Kaikki työhön liittyvä olisi pitänyt osata jättää toimistoon, mutta aina työasiat eivät pysyneet siellä. Joskus ne onnistuivat seuraamaan työntekijää koko kotimatkan ajan, vaikka työpaikalta olisi poistunut eri reittiä kuin tavallisesti ja tehnyt ovelan harhautuksen, poikennut kahvilan kautta ja yrittäyt eksyttää epämieluisat tuomiset." Jukka Behm: Lahjoja norsujumalalle (Tammi 2013) 219 sivua Jukka Behm on minulle aivan uusi tuttavuus. Alun perin kiinnostuin kirjasta luettuani Marin hyväntuulisen arvion teoksesta, ja kun huomasin kirjan kirjaston viikkolainahyllyssä, nappasin sen mukaani. Ja olipa mukavaa, että nappasin - tuntui hyvältä siirtyä Suomen pakkasista hetkeksi Intian lämpöön. Lahjoja norsujumalalle  on hyvän mielen salapoliisiromaani, jonka päähenkilö on insinööri Adhikara Patil. Hän palaa Lontoosta vaimonsa Mahajadeemin kans...

"Laiva upposi. Uppoamisen ääni oli kuin hirviömäinen metallinen röyhtäys. Esineet ponnahtivat  pintaan ja katosivat. Kaikki valitti: meri, tuuli, minun sydämeni. Olin pelastusveneessä ja näin vedessä jotakin." Yann Martel: Piin elämä (Tammi  2003) Englanninkielinen alkuteos Life of Pi  ilmestyi 2001 Suomentanut Helene Bützow 394 sivua Yann Martelin Piin elämä  sattui käsiini kirjaston palautushyllystä. Olin kuullut kirjan pohjalta tehdystä elokuvasta, ja sillä perusteella kirja vaikutti kiinnostavalta. Yritän muutenkin lukea enemmän ulkomaista kaunokirjallisuutta, sillä poden vähän väliä tunnontuskia siitä, että keskityn kovin paljon kotimaiseen kirjallisuuteen. Piin elämän  alkupuolella mietin moneen kertaan, jaksanko sittenkään lukea kirjaa loppuun. Lukuisan ja   Katrin tavoin koin, että kirjan ensimmäiset 130 sivua olivat varsin puuduttavat. Eläinten käyttäytymisen ja uskontojen pohdinta tuntui enemmän paasaamiselta kuin tarkoituksenmukais...