"Minulle tämä 24 tuntia vuorokaudessa itsensä muiden vuoksi uhraava nainen oli ennenkaikkea osoitus siitä, että rakkautta oli todella olemassa. Täydellistä, ehdotonta rakkautta."
Hanna Koljonen kertoo esikoisteoksessaan Syliinvaellus Intiaan paitsi matkasta Intiaan, myös matkasta omaan itseen. Tarina on tosi, sillä Hanna Koljonen kertoo siinä itsestään ja henkisestä tiestään värikylläisin kuvin ja itseironisin maustein.
Sarjakuvantekijä kertoo olleensa aina jonkinlainen etsijä. Hän toteaa tutustuneensa niin hindulaisuuteen kuin shamanismiin, mutta:
Viimein koittaa käänteentekevä hetki Helsingissä.
Hanna Koljosen teos on mielenkiintoinen kurkistus Intiaan ja henkiseen muutokseen. Sarjakuva-albumista jää hyvä mieli, jos kohta se saattaa myös ajaa lukijan pohtimaan omaa elämää. Suosittelen!
 |
| Hanna Koljonen: Syliinvaellus Intiaan (Asema 2011) 70 sivua |
Sarjakuvantekijä kertoo olleensa aina jonkinlainen etsijä. Hän toteaa tutustuneensa niin hindulaisuuteen kuin shamanismiin, mutta:
En koskaan voinut hyväksyä ajatusta Yhdestä Ainoasta Oikeasta Uskonnosta.
 |
| Teos on värikylläinen - kuin Intia. |
2 päivää myöhemmin kävelin kohti Helsingin Kaapelitehdasta, koska olin kuullut että joku hullu hyväntekijänainen Intiasta aikoi halata siellä ihmisiä koko yön.Halaamisen hetki on pysäyttävä:
Se oli Täydellisyys.Kaapelitehtaalta alkaa prosessi, joka vie Koljosen lopulta Intiaan Amritapuriin, joka on Äiti Amman synnyinpaikka ja jossa on ashram, henkinen keskus. Elämä muuttuu aivan toisenlaiseksi ja kokemus saa pohtimaan omaa tapaa olla ja elää.
Ikuisuus.
Kaikki, ja ei mitään.
Hanna Koljosen teos on mielenkiintoinen kurkistus Intiaan ja henkiseen muutokseen. Sarjakuva-albumista jää hyvä mieli, jos kohta se saattaa myös ajaa lukijan pohtimaan omaa elämää. Suosittelen!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.