Siirry pääsisältöön

Äitiydestä ja lastenkasvatuksesta humoristisesti

"On hauskaa olla äiti, mutta eihän sitä selvin päin kestä." (Taintor)
"Kuulepas, äiti... Mitä kohtaa... sanasta EI... sinä et ymmärrä?" (Beaven)
Anne Taintor: Onhan tässä palautusoikeus?
Joka naisen opas äitiyden iloihin
(Atena 2013)
Englanninkielinen alkuteos ...but I wanted a pony 2013
Suomentanut Laura Niemi-Pynttäri
112 sivua
Kirjaston juuri palautettujen hyllystä sattui eteen kaksi humoristisesti vanhemmuutta käsittelevää teosta. Anne Taintorin Onhan tässä palautusoikeus? Joka naisen opas äitiyden iloihin käsittelee humoristisesti äitiyttä ja siihen liittyviä myyttejä. Alice Beavenin teos Kelvottomia ohjeita pienten pilttien kasvatukseen taas käsittelee huumorin avulla niitä ohjeita, joihin pienten lasten vanhemmat välttämättä törmäävät - ja joista ei todennäköisesti ole mitään hyötyä.
Alice Beaven: Kelvottomia ohjeita pienten pilttien kasvatukseen
(Otava 2007)
Englanninkielinen alkuteos The Complete Guide to Uninvited Advice on raising Children julkaistu 2005
Suomentanut Tarja Kontro
106 sivua
Teoksia yhdistää paitsi aihe ja huumori, myös kuvitus. Beavenin teoksessa kuvitus on vanhahtavaa ja musta-valkoista, Taintorin teosta taas elävöittävät värikkäät vintage-henkiset kuvat.
Alice Beavenin teoksen kuvitus on musta-valkoinen.

Kelvottomia ohjeita pienten pilttien kasvatukseen -teoksessa on listattu lukuisa määrä ohjeita, joihin vanhempana takuulla törmää, ennemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi ohjeet lapsen ruokinnasta, vauvan nukuttamisesta ja lapsiperheen tärkeistä varusteista ovat varmasti tuttuja kenelle tahansa vauvan saaneelle. Näitä ohjeita kirjan kirjoittaja ampuu alas yksi kerrallaan humorististen kuvien tai ironisten kommenttien avulla. Esimerkiksi väite, jonka mukaan lapset saavat nuhakuumetta, koska äidit desinfioivat liikaa, saa seurakseen lääkärin kommentin:
Kuulkaahan nyt, rouva Koivula. Pikku Yrjö on vain saanut lievän koleran jouduttuaan kosketuksiin liian puhtaiden pintojen kanssa.
Paitsi että Beavenin kirjassa nauretaan hyödyttömille ohjeille, pilkataan siinä myös vanhempia, jotka tasoittavat lapsensa elämää liiaksi ja pyrkivät tekemään kaikkensa lapsensa puolesta, jotta tästä tulisi "jotain".
Älkää ujostelko vaan toitottakaa kaikille lapsenne saavutukset. Etenkin toiset äidit haluavat kuulla, kuinka hyvin lapsenne menestyy.
Anne Taintorin kirjan viehättävää kuvitusta.
Anne Taintorin teoksessa puolestaan kommentoidaan humoristisesti äitiyttä ja siihen liittyviä odotuksia. Kuka väitti, että päivittäinen ruoanlaitto on mukavaa ja palkitsevaa?
Sinähän syöt sen... syöt ja vieläpä nautit siitä!
Miten niin lasten täytyy syödä joka päivä? 
Kirjan kuvitus täydentää hauskalla tavalla ironista otetta: hehkuvat, kauniit ja tyytyväisen näköiset naiset saavat rinnalleen tekstit, jotka muuttavat kuvatkin aivan toiseksi. Kirjan sivuilla konkretisoituvat ne monet odotukset, jotka nykyajan äitiyteen väistämättä kohdistuvat. Toisaalta kirjan sivuilla piileskelee äiti, joka rikkoo häneen kohdistuvia odotuksia iloiten.

Molemmat kirjat kyseenalaistavat hauskalla tavalla vanhemmuuteen liittyviä myyttejä. Anne Taintorin kirja kuitenkin kolahti minuun paremmin, sillä sen ironia on niin osuvaa ja ilahduttavaa. Beavenin teoksessa turhan moni sivu tuli ohitettua vain pienesti hymähtäen, jos niinkään. Kummankin teoksen pariin voisin kuitenkin palata vielä uudelleen.
Anne Taintorin teoksessa mies ilahduttaa vaimoaan lahjalla.

Kommentit

  1. Melkein yhdeksän vuotta äitinä, joista viimeiset kaksi vuotta kotona, ja olen tullut suorastaan allergiseksi ohjeille. Nämähän voisivat toimia terapiana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttu tunne! :)
      Näissä kirjoissa on mukavan kevyt ote perhe-elämään, ja se on virkistävää.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…