Siirry pääsisältöön

Ville Ranta: Paratiisisarja

"- Mitä me nyt teemme?
- Mennään syömään siitä puusta. Saamme ymmärrystä."
Ville Ranta: Paratiisisarja
(WSOY 2010)
72 sivua
Ville Rannan Paratiisisarja kertoo uudelleen Raamatun lankeemuskertomuksen. Tarina sijoittuu paratiisiin, josta ihminen joutuu tekojensa takia lähtemään. Aadam ja Eeva nauttivat elämän iloista paratiisissa, jossa myös Jumala käyskentelee ja puhuttelee ihmisiä. Käärme viekoittelee Aadamin ja Eevan syömään elämän puun hedelmiä, jotta he ymmärtäisivät paremmin. Ja niin tietenkin Raamatusta tutun kertomuksen mukaan käy, että ihmiset lankeavat käärmeen puheisiin, syövät hedelmiä ja Jumala suuttuu.

Jumala kuvataan sarjakuva-albumissa hyvin inhimilliseksi olennoksi, joka suuttuu, kiroilee, on mustasukkainen ja ylpeä. Sarjakuvan maailmassa on enkeleitä, jotka puuttuvat asioihin ja joista eräiden tehtävänä on vartioida porttia, josta pääsisi toiselle puolelle. Kuolema viikatteineen käy myös tapaamassa Aadamia ja Eevaa ja ohjaa heidät pois paratiisista. Myös kuolema on hyvin inhimillinen:
Hankalia tyyppejä! Täytyy yrittää vastaisuudessa pitää tietty ammatillinen etäisyys tässä ihmissuhdetyössä. Ei sitä muuten jaksa.
Aadam tuntuu olevan aika hukassa ja epävarma siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten toimia. Hän rakastaa niin Jumalaa kuin Eevaa ja kärsii syyllisyydentunnoissaan sekä pelkää karkotusta paratiisista. Jumala puhuttelee häntä:
Aadam, minä rakastan sinua! -- Enkä tajua, miksi loin sinusta tuollaisen tumpelon!
Eeva vaikuttaa suhtautuvan tapahtumiin tyynemmin, jos kohta hänkin joutuu pohtimaan, mikä on sallittua ja mikä ei. Sarjakuvassa on kysymys paitsi uskosta, myös ihmissuhteista.

Paratiisisarjasta kirjoitetaan myös Savannilla- ja Kirjavinkit-blogeissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…