Siirry pääsisältöön

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä

Kävelen ikkunan ääreen ja katselen ulos linnan kiviselle pihalle, jolla tuuli liikuttelee puistosta muurien yli lennähtäneitä lehtiä ja roskia, ja minusta kiehtovinta on se, miten nämä Katariinat ovat katselleet joskus samaa maisemaa, jota minä katselen nyt. Katariinojen ja muiden samassa paikassa elämäänsä viettäneiden ihmisten tarinat kiinnostavat minua ja haluan tietää heistä lisää. Katariina Stenbockiin olen törmännyt sattumalta ja oikeassa mielentilassa, sillä se sysää sisälläni liikkeelle kokonaisen sattumien ja oivallusten ketjun, löydän Katariinojen joukon, joka on jättänyt jälkensä historiaan ja joka tulee jättämään jälkensä myös minuun.

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä
Aula & Co 2023
kansi Sanna-Reeta Meilahti
250 sivua

Jenna Kostetin tietokirja Kuuden Katariinan jäljillä kiinnittyy vahvasti Turun linnaan. Se yhdistää naisia, joiden jäljillä kirjailija kulkee halki vuosisatojen, ja se yhdistää kirjailijan naisiin, joiden elämää teos kuvaa. Kirjassa pitäisi melkeinpä olla varoitus: saattaa herättää hurjan halun asettua Turun linnaan unelmoimaan.

Kuuden Katariinan jäljillä kertoo naisista eri ajoissa, ja samalla se kertoo Turun linnasta, joka milloin kukoistaa, milloin kärsii, on jopa purku-uhan alla. Kuudesta Katariinasta ensimmäinen on Katariina Stenbock (1535–1621), häntä seuraa Katariina Hannuntytär (1539–1596) ja kolmantena linnaan astelee ehkä joukon kuuluisin, Katariina Jagellonica (1526–1583). Neljäs Katariina on Kaarina Maununtytär (1550–1612) ja viides Kristiina Katariina Stenbock (1608–1650). Viidennen ja viimeisen välissä tehdään suurin ajallinen siirtymä, sillä kuudes nainen, Carin Bryggman, syntyy vuonna 1920 ja menehtyy 1993.

Jenna Kostetin teos on niin kiehtova ja innostava, että toivoisin sen vain jatkuvan. Kirjailija kohtelee Katariinojaan kauniisti, yhdistää sopusointuisasti faktat omiin kuvitelmiinsa ja päätelmiinsä. Hän luovii vaivattoman tuntuisesti nykyhetkestä historiaan ja takaisin saaden kaiken tuntumaan pakottomalta – yhteydet tuntuvat syntyvän luontevasti, ilman väkinäisiä aasinsiltoja. Teoksen äärellä nykyhetki yhdistyy menneeseen, kun Jenna Kostet kulkee samoilla käytävillä kuin edesmenneet naiset, katselee ulos samoista ikkunoista.

Kuuden Katariinan jäljillä on sujuvasti etenevä ja toimivasti rakennettu teos, johon ihastuin toden teolla. Nautin suuresti matkastani Katariinojen aikoihin ja ihastuin teoksen lämpimään tunnelmaan. Nyt yritän pidätellä itseäni, etten säntää varaamaan matkaa Turun linnaan. Mutta kun sinne joskus toivottavasti taas pääsen, otan Katariinat mukaani.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 37. Kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole.


Kommentit

  1. Tätä odotan kovasti kirjastosta. Hyvää pääsiäistä ja lukuiloa 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa, sinulla on tämä elämys vielä edessä. Kiitos samoin, Mai! 🧡

      Poista
  2. Samaa mieltä oikeastaan kaikesta! Edellisestä Turun linnan vierailusta alkaa olla jo kymmenen vuotta, ehkä ylikin. Aloin jo tässä miettiä, saisiko Turun kirjamessujen yhteyteen buukattua kierroksen myös Turun linnassa… 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle taitaa käydä niin, että pääsen ensi syksynä kirjamessuille vain Turkuun – taidanpa siis lainata ideaasi. Tavataanko syksyllä Turun linnassa? 🤗

      Poista
    2. Loistoidea! Tämä toteutetaan 🙂

      Poista
  3. Olen törmännyt tähän kirjaan tasaisin väliajoin (paitsi tänään jo kahdesti 😃), ja kerta kerralta lämpenen sille enemmän. Ehkä voisin sijoittaa tämän HelMet-haasteen kohtaan kirja jollaisia en yleensä lue, sillä tartun todella harvoin tietokirjoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tätä voi suositella varsinkin, jos tietokirjat eivät ole aivan oma laji! Kerronta on niin vetävää, että tämän parissa on helppo viihtyä 🥰

      Poista
  4. Tämä kiinnosti jo ennen arvioiden lukemista, mutta nyt, monta kiittävää arvostelua luettuani, tämä on kyllä kerrassaan pakko lukea. Kostet vakuutti minut jo edellisellään, Matgaretan synti -romaanilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Margaretan synti on tosiaan sekin hieno teos! ❤️

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat