Siirry pääsisältöön

Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan

Isä pysäytti auton kylpylän eteen ja heitti avainlätkän minulle. Nostimme Eetun ja Sallan kanssa kassit takakopasta ja menimme sisälle. Katsoin hissin peilin kautta Eetua, joka nojasi silmät kiinni päätään seinään. Kohtasin myös Sallan vakavaksi muuttuneen katseen. Se tuntui pyytävän minulta sellaista, jota en uskaltanut tehdä. Oma heikkouteni hävetti minua.

Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan
WSOY 2023
kansi Riikka Turkulainen
279 sivua

Leena Paasion nuortenromaani Bengtskär itä kahdeksan on jatkoa Harmaja luode seitsemän -teokselle, joka tutustutti nuoreen purjehtijaan Eetuun ja tämän lähipiiriin. Teosparin ensimmäisen osan keskeinen mysteeri oli Eetun kadonnut äiti, ja koska mysteeri ei avausosassa selvinnyt vaan jäi jopa hieman ärsyttävällä tavalla kesken, oli selvää, että kakkososa oli otettava lukulistalle.

Harmaja luode seitsemän jäi mieleen laadukkaana nuortenromaanina, jonka jännite vahvistui hienosti loppua kohden niin, että sitä oli vaikea laskea käsistä. Bengtskär itä kahdeksan on vielä parempi!

Tällä kertaa minäkertojana on yllättäen Rasmus, aiemmasta romaanista tutuksi tullut rikkaan yrittäjäperheen vesa. Kertojavalinta on mainio, sillä sen myötä Rasmuksesta kasvaa moniulotteinen ja tunteva nuori, jonka elämän kipukohdat tulevat aiempaa selvemmin esille. Rasmuksen asettuminen valokeilaan muistuttaakin siitä, miten jokaisella on murheensa ja miten ensivaikutelma harvoin on kokonaan paikkansa pitävä.

Murheita Rasmuksellakin nimittäin riittää. Isoisä on huonossa kunnossa, äiti reissaa työn vuoksi ulkomailla ja isän vaatimukset pojan urheiluharrastusta kohtaan ovat valtaisat. Lisäksi Rasmus kokee, ettei tule omana itsenään hyväksytyksi vaan erityisesti isä yrittää järjestää poikansa elämää oman mielensä mukaiseksi. Eikä hän muista kysyä, mitä poika itse haluaa. Rasmus kyllä tietää, mitä haluaa, mutta piilotettujen tunteiden kohde tuntuu kovin saavuttamattomalta.

Samaan aikaan pitäisi treenata ja valmistautua purjehduskisoihin, tehdä kouluun suurta tutkimusprojektia ja löytää paikkansa kaveriporukoissa. Eikä Eetun äiti suinkaan ole unohtunut. Mitä hänelle oikein tapahtui? Hukkuiko hän uintiretkellään vai aiheuttiko joku hänen katoamisensa? Entä mitä salaisuuksia Rasmuksen suvun yritykseen kytkeytyy?

Bengtskär itä kahdeksan pitää otteessaan hienosti alusta alkaen. Se avaa todentuntuisesti nuorten maailmaa, ja Rasmuksen kaveripiiri vaikuttaa sellaiselta, että he kaikki voisivat todella olla olemassa. Purjehdus ja meri muodostavat vaikuttavan miljöön teokselle, ja sen äärellä saattaakin herätä vastustamaton halu matkata Bengtskärin majakalle.

Ratkaisua kohti edetessä tuuli voimistuu siten, että kertomus oli suorastaan pakko ahmia loppuun. Jännite kantaa mainiosti ja nuorten henkilöiden tiivis yhteistyö saa paljon hyvää aikaan. Henkilöhahmot on rakennettu niin onnistuneesti, että huomaan jääväni hieman kaipaamaan heitä: Eetua, Ramusta, Islaa, Sallaa ja Heneä – ja Hyrrää tietenkin.

Bengtskär itä kahdeksan on erinomainen nuortenkirja, jota kelpaa mainiosti suositella yläkouluikäisille ja vanhemmille. Aikuiseenkin makuun se sopii hyvin, mutta luulenpa, että nuorena lukijana olisin ollut teoksesta vielä innostuneempi, jos vain mahdollista.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 24. Kirja kertoo urheilijasta.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Myös Bengtskär itä kahdeksan sopii hyvin kirjablogien dekkariviikkojen viettämiseen, onhan siinä yhtenä tärkeänä elementtinä mysteerin selvittäminen.

Dekkariviikkoja luotsaa Tuulevi. Logon on luonut Niina.


Kommentit

  1. Oon jo aiemmin kiinnittänyt huomiota, että tällä sarjalla on kyllä tosi hyvät, suorastaan nerokkaat, nimet.
    Muuten en ole tainnut sisältöönkään oikein tutustua, joten olipa hyvä, että luin postauksesi! Kiintoisa, erilainen aihe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimet ovat tosiaan hurjan hyvät! Mutta niin on sisältökin, ja oikeastaan suosittelen lukemaan nämä ihan peräkkäin, siten toimii varmasti parhaiten.

      Poista
  2. Kyllä, näiden Harmaja-Bengtskär-kirjojen nimet suorastaan vaativat lukijaa niiden äärelle! Hieno juttu, että nuorisolle kirjoitetaan kirjoja, jotka kestävät aikuisenkin käsissä. Aloitan siis ykkösosasta.
    Minna /KBC

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tartut näihin, Minna! Ykkösosan luettua saattaa syntyä vastustamaton halu tarttua heti seuraavaan osaan, joten kannattaa varata molemmat käden ulottuville.

      Poista
  3. Tää krijapari kiinnostaa nyt vaan entistä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Mielelläni kuulisin, mitä näistä pidät.

      Poista
  4. Nämä ovat olleet lukulistallani, mutta nyt kiinnostaa vielä enemmän! Merellinen tunnelma viehättää näin kesäaikaan ja Bengtskäristä olen haaveillut monet kerrat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäaikaan nämä sopivat kyllä mainiosti, suosittelen. Bengtskär-kuume ei kylläkään taida näitä lukiessa hellittää, mutta pitäähän ihmisellä haaveita olla – ja haaveille lisää ruokaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii