Siirry pääsisältöön

Melissa Febos: Mitä on olla tyttö

Nyt nuo hetket näyttävät todistavan, että itsensä rakastaminen on vaistomaista ja yhtä eläimellistä kuin mikä hyvänsä minän toiminta. Alkukantaista kiintymystäni ei voinut hävittää, ainoastaan tukahduttaa jatkuvalla valvonnalla. Itseinhoni ei ollut itse tuotettua. Se ilmensi kehoni ulkopuolista ympäristöä, jota myöhemmin ymmärsin voivani muuttaa. 

Melissa Febos: Mitä on olla tyttö
Atena 2023
alkuteos Girlhood 2021
suomentanut Suvi Kauppila
240 sivua

Melissa Febosin Mitä on olla tyttö on rankka ja suuresti ajatuksia herättävä, omakohtainen teos siitä, mitä on elää naisena nykymaailmassa. Se on vaikuttava ja hyvin kirjoitettu, ja se on kirja, jonka lukeminen olisi hyväksi oikeastaan kenelle tahansa sukupuolesta riippumatta.

Feministinen teos sisältää esipuheen ja prologin lisäksi seitsemän laajaa esseetä. Niissä käsitellään esimerkiksi naisen kehoa ja siihen suhtautumista, ruumiillisuutta, naisiin kohdistuvaa häirintää ja tunnetyötä, jonka tavoitteena on tehdä ennen kaikkea miehen olo mukavaksi. Ytimessä on se, miten naissukupuoli on monessa tilanteessa suhtautumista määrittävä tekijä ja miten patriarkaatti saa naisen pelkäämään ja kokemaan olonsa epämukavaksi. Se saa naisen jopa kokemaan syyllisyyttä uhriksi joutumisesta: kukapa ei olisi törmännyt ajatukseen, että esimerkiksi raiskaus on jollain tapaa uhrin syytä?

Mitä on olla tyttö osoittaa ravistelevasti, miten syvällä epätasa-arvoisuus ja naisiin kohdistuva alentuva käytös ovat kulttuurissamme. Febosin omat kokemukset ja havainnot yhdistyvät vaikuttavasti viittauksiin muun muassa kulttuurihistoriaan ja psykologiaan. Esimerkeillään kirjailija osoittaa, miten esimerkiksi elokuvateollisuus rakentaa käsityksiä naisista ja miehistä sekä heidän suhteistaan.

Kaikkeen teoksessa en samaistu, sillä kirjailija on elänyt kovin erilaisessa maailmassa kuin minä. Febos kuitenkin sanoittaa taitavasti monenlaista tunnistettavaa ja herättää useita oivalluksia auttaen ymmärtämään, miksi maailma on edelleen sellainen kuin se on kaikista tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta. Olennaisinta on oivallus siitä, miten monin tavoin epätasa-arvo on syvällä rakenteissamme ja meissä ja miten me myös itse toisinnamme patriarkaatin tavoitteita, ellemme pysähdy syvään juurtuneita käsityksiämme kriittisesti tarkastelemaan.

Kriittisyyden Febos toden totta hallitsee. Mitä on olla tyttö on äärimmäisen tärkeä, viisas ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Suorastaan tajunnanräjäyttävä.

Muualla: Kirjakasta ja Amman lukuhetki.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2023.

Kommentit

  1. Mää ootan, että saan tän kirjastosta. Aihe kiinnostaa niin paljon! Jo ihan sen takia, että oon kasvanu ja kasvatettu tytöksi ja miten monin tavoin se onkaan vaikuttanu mun elämään ja ajatuksiin ja asenteisiin ja kaikkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja koska tyttöys on erottamaton osa omaa elämää, ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten moneen asiaan sukupuoli vaikuttaa. Siinä mielessä tämä on herättelevä teos.

      Poista
  2. En usko että tulee mun lukulistalle, mutta tosiaan, me kaikki eletään niin erilaisessa maailmassa. Siihen kun vielä lisätään se miten eri tavalla me koetaan asiat mitä ympärillä tapahtuu vaikka me oltaisiin yhdessä, samassa hetkessä jollain kärpäsenkakan kokoisella pläntillä maailmassa tai sitten sen eri puolilla/ mitä meille tapahtuu tai mitä me odotetaan elämältä ja miten meidän odotukset milloinkin toteutuu / mitä meiltä odotetaan vai odotetaanko, miten meidät on kasvatettu ja kaikki mahdolliset variaatiot mitä eri kulttuureista ja uskonnoista löytyy ja niissä eri sukupolvet ja niihin kaikki tuo sama subjektiivinen kokeminen päälle, niin jestas.

    VastaaPoista
  3. Tämä herätti kyllä ihan valtavan paljon ajatuksia. Puhuin kirjasta lakkaamatta sitä kuunnellessa ja sen jälkeenkin olen miettinyt sen käsittelemiä aiheita paljon. Vaikka tosiaan kirjailjan elämänpolku on aika lailla erilainen kuin oma ja kaikkeen ei osaa samaistua, niin yllättävän moneen asiaan kuitenkin. Esimerkiksi halikerhon ja kirjailian tuntemusten kuvaus oli aika pysäyttävä kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin herätti. Ihailen todella paljon sitä, miten avoimesti ja jopa raadollisesti Febos kirjoittaa. Jos kaikkea olisi siloiteltu salonkikelpoisemmaksi, olisi lukukokemus varmasti ollut valjumpi. Tämä on niitä teoksia, jotka olisi kiva saada omaan hyllyyn, jotta kirjan äärelle voisi palata uudelleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...