Siirry pääsisältöön

Melissa Febos: Mitä on olla tyttö

Nyt nuo hetket näyttävät todistavan, että itsensä rakastaminen on vaistomaista ja yhtä eläimellistä kuin mikä hyvänsä minän toiminta. Alkukantaista kiintymystäni ei voinut hävittää, ainoastaan tukahduttaa jatkuvalla valvonnalla. Itseinhoni ei ollut itse tuotettua. Se ilmensi kehoni ulkopuolista ympäristöä, jota myöhemmin ymmärsin voivani muuttaa. 

Melissa Febos: Mitä on olla tyttö
Atena 2023
alkuteos Girlhood 2021
suomentanut Suvi Kauppila
240 sivua

Melissa Febosin Mitä on olla tyttö on rankka ja suuresti ajatuksia herättävä, omakohtainen teos siitä, mitä on elää naisena nykymaailmassa. Se on vaikuttava ja hyvin kirjoitettu, ja se on kirja, jonka lukeminen olisi hyväksi oikeastaan kenelle tahansa sukupuolesta riippumatta.

Feministinen teos sisältää esipuheen ja prologin lisäksi seitsemän laajaa esseetä. Niissä käsitellään esimerkiksi naisen kehoa ja siihen suhtautumista, ruumiillisuutta, naisiin kohdistuvaa häirintää ja tunnetyötä, jonka tavoitteena on tehdä ennen kaikkea miehen olo mukavaksi. Ytimessä on se, miten naissukupuoli on monessa tilanteessa suhtautumista määrittävä tekijä ja miten patriarkaatti saa naisen pelkäämään ja kokemaan olonsa epämukavaksi. Se saa naisen jopa kokemaan syyllisyyttä uhriksi joutumisesta: kukapa ei olisi törmännyt ajatukseen, että esimerkiksi raiskaus on jollain tapaa uhrin syytä?

Mitä on olla tyttö osoittaa ravistelevasti, miten syvällä epätasa-arvoisuus ja naisiin kohdistuva alentuva käytös ovat kulttuurissamme. Febosin omat kokemukset ja havainnot yhdistyvät vaikuttavasti viittauksiin muun muassa kulttuurihistoriaan ja psykologiaan. Esimerkeillään kirjailija osoittaa, miten esimerkiksi elokuvateollisuus rakentaa käsityksiä naisista ja miehistä sekä heidän suhteistaan.

Kaikkeen teoksessa en samaistu, sillä kirjailija on elänyt kovin erilaisessa maailmassa kuin minä. Febos kuitenkin sanoittaa taitavasti monenlaista tunnistettavaa ja herättää useita oivalluksia auttaen ymmärtämään, miksi maailma on edelleen sellainen kuin se on kaikista tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta. Olennaisinta on oivallus siitä, miten monin tavoin epätasa-arvo on syvällä rakenteissamme ja meissä ja miten me myös itse toisinnamme patriarkaatin tavoitteita, ellemme pysähdy syvään juurtuneita käsityksiämme kriittisesti tarkastelemaan.

Kriittisyyden Febos toden totta hallitsee. Mitä on olla tyttö on äärimmäisen tärkeä, viisas ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Suorastaan tajunnanräjäyttävä.

Muualla: Kirjakasta ja Amman lukuhetki.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2023.

Kommentit

  1. Mää ootan, että saan tän kirjastosta. Aihe kiinnostaa niin paljon! Jo ihan sen takia, että oon kasvanu ja kasvatettu tytöksi ja miten monin tavoin se onkaan vaikuttanu mun elämään ja ajatuksiin ja asenteisiin ja kaikkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja koska tyttöys on erottamaton osa omaa elämää, ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten moneen asiaan sukupuoli vaikuttaa. Siinä mielessä tämä on herättelevä teos.

      Poista
  2. En usko että tulee mun lukulistalle, mutta tosiaan, me kaikki eletään niin erilaisessa maailmassa. Siihen kun vielä lisätään se miten eri tavalla me koetaan asiat mitä ympärillä tapahtuu vaikka me oltaisiin yhdessä, samassa hetkessä jollain kärpäsenkakan kokoisella pläntillä maailmassa tai sitten sen eri puolilla/ mitä meille tapahtuu tai mitä me odotetaan elämältä ja miten meidän odotukset milloinkin toteutuu / mitä meiltä odotetaan vai odotetaanko, miten meidät on kasvatettu ja kaikki mahdolliset variaatiot mitä eri kulttuureista ja uskonnoista löytyy ja niissä eri sukupolvet ja niihin kaikki tuo sama subjektiivinen kokeminen päälle, niin jestas.

    VastaaPoista
  3. Tämä herätti kyllä ihan valtavan paljon ajatuksia. Puhuin kirjasta lakkaamatta sitä kuunnellessa ja sen jälkeenkin olen miettinyt sen käsittelemiä aiheita paljon. Vaikka tosiaan kirjailjan elämänpolku on aika lailla erilainen kuin oma ja kaikkeen ei osaa samaistua, niin yllättävän moneen asiaan kuitenkin. Esimerkiksi halikerhon ja kirjailian tuntemusten kuvaus oli aika pysäyttävä kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin herätti. Ihailen todella paljon sitä, miten avoimesti ja jopa raadollisesti Febos kirjoittaa. Jos kaikkea olisi siloiteltu salonkikelpoisemmaksi, olisi lukukokemus varmasti ollut valjumpi. Tämä on niitä teoksia, jotka olisi kiva saada omaan hyllyyn, jotta kirjan äärelle voisi palata uudelleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat