Siirry pääsisältöön

Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta

"Iida istui hänen sänkynsä laidalle ja yhä vielä hän voi tuntea, miten sänky narahtaa toisen ihmisen painosta. Ikkunasta tihkuva valo piirsi Iidalle hohtavat reunat. Joidenkin ihmisten takana on varjo, Iidan takana valo, aina."


Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta (Siltala 2013)
125 sivua

Inka Nousiaisen romaanin Kirkkaat päivä ja ilta päähenkilö on nuori opettajatar Iida, joka tapaa sodan alla Eliaksen. Kohtaaminen sillalla on Iidalle hyvin merkityksellinen: hän kokee heti löytäneensä Sen Oikean, josta hän ehkä näki häivähdyksen jo vuosia aiemmin juhannustaikoja tehdessään. Eliaksen ja Iidan tiet kuitenkin erkanevat päätyäkseen myöhemmin taas yhteen ja erkaantuakseen sitten uudelleen.

Merkitykselliseksi henkilöksi romaanissa nousee myös Iidan pikkusisko Edla, joka tapaa nykyajassa nuoren miehen Viljamin, jolle hän tulee kertoneeksi elämänsä tarinan. Samalla hän paljastaa suuren salaisuuden, sen, että eräs hänen tekonsa vaivaa häntä vielä vuosien kuluttua. Vanhan naisen kanssa keskustellessaan myös Viljami tajuaa elämästä jotain tärkeää.

Romaani sijoittuu eri aikatasoille: 1930-luvulle ja nykyaikaan. Rakenne on kuitenkin selkeä.

Inka Nousiainen kuvaa tavallisia asioita persoonallisella ja viehättävällä tavalla, tarkasti: "Oli hautovankuuma heinäkuu vuonna kolmekymmentäkahdeksan. Sirkat sirisivät heinikossa ja aurinko valui taivaalla kuin sula voi." Ja: "Veeran seurassa Viljamista tuntui että hän oli jäänyt paitsi elämän mysteereistä, salaisuuksista jotka piileskelevät sellaisissa asioissa kuin puistonpenkit tai tapa jolla tuntematon nuolaisee kirjekuoren liimapintaa tai kantaa kahvilassa sienipiiraita keittiöstä vitriiniin."

Nousiainen kuvaa romaanissaan hienosti myös vanhan ihmisen maailmaa. Kuinka ilahtunut Edla on, kun nuori Viljami tulee hänen luokseen ja viipyy: "Vieläkin täällä, Edla ajattelee. Häntä jaksaa ihmetyttää että Viljami on viihtynyt hänen seurassaan näin pitkään. Hän ei ole ikiaikoina puhunut asioistaan tällä tavalla eikä kukaan ole ikiaikoihin kuunnellut häntä noin tosissaan, noin uteliaana." Voi, kunpa mahdollisimman moni saisi kokea, kuten Edla: että on ikääntyneenäkin tai juuri nimenomaan ikääntyneenä arvokas, kuuntelemisen arvoinen.

Romaania voi kuvata mielestäni sanoilla surullisen kaunis. Sivuja siinä on vain 125, joten sen lukee nopeasti, mutta tarina jää soimaan mielessä mollivoittoista mutta lohdullista säveltä pitkään.

Kirkkaat päivä ja ilta -romaanista ovat pitäneet myös Luettua elämää -blogin Elina, Ajatuksia kirjamaasta -blogin Anni ja Kirsin kirjanurkan Kirsi.

Kommentit

  1. Minäkin tosiaan luin tämän kirjan kesällä eli ei niin kovin kauan sitten. Tunnustan, että oli pakko itsekin kurkata, mitä olin kirjasta kirjoittanut. Pidin, kuten kirjoitin. Mutta on sanottava, ettei kirjasta kovin voimakasta jälkikuvaa jäänyt. Harmi. Siis on harmi, että taiten kirjoitettu kirja sitten kuitenkin kovin nopeasti haalistuu mielessä ja unohtuu.

    P.S. Sinulla on päällä tuo todella ärsyttävä kommenttien sanavahvistus. Olisi komentoijaystävällistä luopua siitä.

    VastaaPoista
  2. On tosiaan sääli, että moni tarina haalistuu mielessä niin pian. Nousiaisen tarina jäi mieleeni, mutta saa nähdä, kauanko se ajatuksissa säilyy.

    Kiitos, kun mainitsit tuosta sanavahvistuksesta, en ollut sitä huomannutkaan. Nyt sen pitäisi olla poissa. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on