Siirry pääsisältöön

Pokkareita kauppareissulta


Eiliseltä kauppareissulta tuli bongailtua pokkareita, ja mukaan tarttui kolme kirjaa:

  • Tällä hetkellä ajankohtainen on Pirkko Saision Betoniyö (Tammi 2011, alun perin julkaistu 1981), josta on juuri tullut ensi-iltaan Pirjo Honkasalon ohjaama elokuva.
  • Juha Veli Jokisen toimittaman Se on siinä! Antero Mertarannan parhaat -teoksen (Minerva 2013) ostin lahjaksi henkilölle, joka muuten lukee hyvin vähän kirjoja.
  • Chimamanda Ngozi Adichien novellikokoelma Huominen on liian kaukana (Otava 2012) oli kolmikon edullisin, 3.5 euroa - tuolla hinnalla kirjaa ei kerta kaikkiaan voinut jättää hyllyyn varsinkaan, kun nigerialaiskirjailijan läpimurtoteos Puolikas keltaista aurinkoa (Otava 2009) jäi mieleen vaikuttavana kuvauksena Biafran sodasta.
Tiedän, että monen mielestä pokkarit eivät ole "oikeita" kirjoja, ja jotta kirjan voisi omaksi ostaa, tulee sen olla kovakantinen. Minä kuitenkin päädyn silloin tällöin hankkimaan pokkareita, koska niitä saa usein hyvin edullisesti verrattuna kovakantisiin painoksiin ja koska sisältö on lopulta tärkein, ei ulkomuoto. Mutta jos kirjahyllyjäni tarkastelee, huomaa kyllä, että kovakantisia laitoksia löytyy nidottuja enemmän.
Mitäs sinä sanot? Pokkari vai kovakantinen?

Kommentit

  1. Ennen suosin pokkareita halpuuden vuoksi, mutta koska nyt yritän keskittyä ostamaan lähinnä kirjoja, jotka todella haluan omaan hyllyyni (enkä vain osta siksi, että jee saan kolme pokkaria alle kympillä), olen ostanut enemmän kovakantisia. Pokkareissa kun on se huono puoli, että ne eivät kestä kovaa kulutusta. Olen vaikka joutunut uusimaan osan Harry Pottereistani, koska olin muutaman ostanut alunperin pokkareina. En uskaltanut enää lukea niitä, koska sivut lähtivät irti, niin oli pakko ostaa kestävämpi nide. :) Tämä tosin vähentää kirjojen osteluani, koska täysihintaisiin (kotimaisiin) kovakantisiin minulla on valitettavasti aika harvoin varaa.

    Tutustuin hieman paremmin blogiisi ja huomasin, että bloggaat kunnioitettavan usein. Kiva löytää näin aktiivinen blogi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan totta, että pokkarit eivät kovin kovaa kulutusta kestä. :( Hami vain, että kovakantiset tuppaavat olevan niin tyyriitä, että niitä ei raaski usein ostaa. Kovakantisten ostamiset harkitsenkin aina hyvin tarkkaan, kun taas pokkareita raaskii ostaa vähemmälläkin miettimisellä. Ylipäätään olen tosin yrittänyt vähän vähentää kirjojen ostamista omaksi, sillä säilytystila kotona on melko rajallinen.

      Luulenpa, että jatkossa aktiivisuuteni tulee vähenemään, kun vauvani kasvaa. :) Hän on tähän saakka lähinnä nukkunut ja syönyt, joten minä olen saanut nauttia runsaasta lukuajasta. Viime aikoina valveillaoloaika on lisääntynyt, ja se taas vaikuttaa suoraan lukuaikaani. Ihanaa, kun vauva kasvaa ja oppii uutta koko ajan. :)

      Kivaa, jos viihdyt blogini parissa!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...