"Hupenevan ja kalliin öljyn maailmassa mahdollisimman suuri osa käytetystä öljystä olisi järkevää käyttää siihen, että pyrimme eroon öljyriippuvuudestamme, rakennamme öljytöntä logistiikkaa ja sopeudumme vähäöljyiseen yhteiskuntaan, kun siihen on vielä mahdollisuus."
Autoilevana kansalaisena tiedän, että kulutan öljyä joka kerta, kun autoni käynnistän. Sen lisäksi olen sen verran ollut peruskoulussa aikoinani hereillä, että tiedän, että öljyä tarvitaan paitsi polttoaineiden, myös muun muassa muovin valmistukseen. Lisäksi olen tietoinen siitäkin, että öljy on uusiutumaton luonnonvara. Nämä aika itsestään selvät asiat tuodaan esille Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen tietokirjassa Suomi öljyn jälkeen -kirjassa. Teoksessa jopa väitetään, että yllättävän moni ei tiedä, että bensiini ja diesel on valmistettu raakaöljystä. Pidän väitettä aika hurjana, mutta enpä käy vastaan sanomaan, sillä uskon kirjoittajien tietävän, mistä he puhuvat. Sen verran vakuuttava kokonaisuus tämä tietokirja on.
 |
| Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen (Into 2013) 341 sivua |
"Öljy on maailman tärkein strateginen luonnonvara", kirjoittajat toteavat heti kirjansa ensimmäisillä sivuilla vastatessaan kysymykseen Mitä öljy on?. Öljyä tarvitaan ja sitä myös käytetään valtavia määriä: maailmassa öljyä kuluu päivittäin noin 89 miljoonaa tynnyriä. Pienessä Suomessakin öljyä menee lähes 400 litraa joka sekunti. Määrät ovat valtavia varsinkin, kun samaan aikaan arvaillaan, joko öljyn tuotantohuippu meni vai onko se parhaillaan menossa. Niin tai näin, kirjoittajien mukaan öljyn kysynnän kasvusta huolimatta tuotanto on laskenut tai pysynyt suunnilleen samana useita vuosia: tuotannon kasvua ei siis ole nähty vuosiin, eikä sitä myöskään ole näkyvissä tulevaisuudessakaan. Kirjassa todetaan moneen kertaan, että öljy ei ole vielä maapallolta loppumassa. Huono uutinen on kuitenkin se, että halpa öljy on loppumassa, kun öljy on entistä vaikeammin saavutettavissa ja huonolaatuisempaa. Öljyn hinta puolestaan vaikuttaa muuhunkin kuin liikenteeseen: hinnannousun myötä muutkin elinkustannukset nousevat ja ihmisillä on aiempaa vähemmän vapauksia valita, mihin rahansa käyttävät. "Mikäli öljynsaanti Venäjältä laskisi rajusti ja kansainvälinen tilanne ei sallisi korvaavan öljyn hankkimista muualta, putoaisi myös suomalaisten elintaso nopeasti ja syvälle. Normaali liiketoiminta putoaisi monella vähemmän kriittisellä sektorilla minimiin, ja pesuveden mukana menisi todennäköisesti myös monia yhteiskunnan toiminnan kannalta hyödyllisiä toimijoita ja yrityksiä."
Kirjan kirjoittajien mukaan on tärkeää herätä nyt, jo tällä vuosikymmenellä: "Valitettavasti emme tarvitse edes kummoisia kriisejä tai häiriöitä, sillä jo nykytrendien jatkuminen tarkoittaa yhä vaikeammaksi käyvää toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen mittaan. Toinen tapa sanoa sama asia on todeta, että nykyiset trendit eivät voi käytännössä jatkua."
Suomi öljyn jälkeen on tärkeä puheenvuoro tärkeästä asiasta. Useinkaan ei tule ajateltua, miten riippuvaisia me länsimaissa olemme öljystä, vaikka pitäisi kyllä ajatella. Kirjassa luodaan kuvia siitä, miten öljyn hinnan kallistuminen ja öljyn saatavuuden heikkeneminen voivat yhteiskunnassa vaikuttaa. Kirja ei kuitenkaan ole vain uhkakuvien luoja, vaan kirjoittajat tarjoavat myös vinkkejä, miten rajusta muutoksesta voi selvitä.
Mielestäni on mahdotonta rajata jotain tiettyä joukkoa, jonka pitäisi tähän suomalaisteokseen tutustua, sillä öljy koskettaa meistä jokaista. Niinpä kirjaan tutustuminen on suositeltavaa kenelle tahansa meistä.
Tästä tietokirjasta ovat kirjoittaneet muun muassa Juha Nipvet-blogissaan, Jani-Petri Passiivi-identiteetti-blogissaan ja Riku Akilleen kantapäässä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.