Siirry pääsisältöön

Partanen, Paloheimo & Waris: Suomi öljyn jälkeen

"Hupenevan ja kalliin öljyn maailmassa mahdollisimman suuri osa käytetystä öljystä olisi järkevää käyttää siihen, että pyrimme eroon öljyriippuvuudestamme, rakennamme öljytöntä logistiikkaa ja sopeudumme vähäöljyiseen yhteiskuntaan, kun siihen on vielä mahdollisuus."

Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen (Into 2013)
341 sivua
Autoilevana kansalaisena tiedän, että kulutan öljyä joka kerta, kun autoni käynnistän. Sen lisäksi olen sen verran ollut peruskoulussa aikoinani hereillä, että tiedän, että öljyä tarvitaan paitsi polttoaineiden, myös muun muassa muovin valmistukseen. Lisäksi olen tietoinen siitäkin, että öljy on uusiutumaton luonnonvara. Nämä aika itsestään selvät asiat tuodaan esille Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen tietokirjassa Suomi öljyn jälkeen -kirjassa. Teoksessa jopa väitetään, että yllättävän moni ei tiedä, että bensiini ja diesel on valmistettu raakaöljystä. Pidän väitettä aika hurjana, mutta enpä käy vastaan sanomaan, sillä uskon kirjoittajien tietävän, mistä he puhuvat. Sen verran vakuuttava kokonaisuus tämä tietokirja on.

"Öljy on maailman tärkein strateginen luonnonvara", kirjoittajat toteavat heti kirjansa ensimmäisillä sivuilla vastatessaan kysymykseen Mitä öljy on?. Öljyä tarvitaan ja sitä myös käytetään valtavia määriä: maailmassa öljyä kuluu päivittäin noin 89 miljoonaa tynnyriä. Pienessä Suomessakin öljyä menee lähes 400 litraa joka sekunti. Määrät ovat valtavia varsinkin, kun samaan aikaan arvaillaan, joko öljyn tuotantohuippu meni vai onko se parhaillaan menossa. Niin tai näin, kirjoittajien mukaan öljyn kysynnän kasvusta huolimatta tuotanto on laskenut tai pysynyt suunnilleen samana useita vuosia: tuotannon kasvua ei siis ole nähty vuosiin, eikä sitä myöskään ole näkyvissä tulevaisuudessakaan. Kirjassa todetaan moneen kertaan, että öljy ei ole vielä maapallolta loppumassa. Huono uutinen on kuitenkin se, että halpa öljy on loppumassa, kun öljy on entistä vaikeammin saavutettavissa ja huonolaatuisempaa. Öljyn hinta puolestaan vaikuttaa muuhunkin kuin liikenteeseen: hinnannousun myötä muutkin elinkustannukset nousevat ja ihmisillä on aiempaa vähemmän vapauksia valita, mihin rahansa käyttävät. "Mikäli öljynsaanti Venäjältä laskisi rajusti ja kansainvälinen tilanne ei sallisi korvaavan öljyn hankkimista muualta, putoaisi myös suomalaisten elintaso nopeasti ja syvälle. Normaali liiketoiminta putoaisi monella vähemmän kriittisellä sektorilla minimiin, ja pesuveden mukana menisi todennäköisesti myös monia yhteiskunnan toiminnan kannalta hyödyllisiä toimijoita ja yrityksiä."

Kirjan kirjoittajien mukaan on tärkeää herätä nyt, jo tällä vuosikymmenellä: "Valitettavasti emme tarvitse edes kummoisia kriisejä tai häiriöitä, sillä jo nykytrendien jatkuminen tarkoittaa yhä vaikeammaksi käyvää toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen mittaan. Toinen tapa sanoa sama asia on todeta, että nykyiset trendit eivät voi käytännössä jatkua."

Suomi öljyn jälkeen on tärkeä puheenvuoro tärkeästä asiasta. Useinkaan ei tule ajateltua, miten riippuvaisia me länsimaissa olemme öljystä, vaikka pitäisi kyllä ajatella. Kirjassa luodaan kuvia siitä, miten öljyn hinnan kallistuminen ja öljyn saatavuuden heikkeneminen voivat yhteiskunnassa vaikuttaa. Kirja ei kuitenkaan ole vain uhkakuvien luoja, vaan kirjoittajat tarjoavat myös vinkkejä, miten rajusta muutoksesta voi selvitä. 

Mielestäni on mahdotonta rajata jotain tiettyä joukkoa, jonka pitäisi tähän suomalaisteokseen tutustua, sillä öljy koskettaa meistä jokaista. Niinpä kirjaan tutustuminen on suositeltavaa kenelle tahansa meistä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on