"Älä kato ittees, kato taivasta."
Kari Hotakaisen uutuusromaanin ensimmäinen virke vie mukanaan ja luo odotuksia: mitä onkaan tulossa, kun jo aloitus hurmaa?
Romaanin päähenkilö on maalämpöpumppuyrittäjä Rautala, joka joutuu auto-onnettomuuteen ja päätyy vakavasti loukkaannuttuaan pitkäksi aikaa sairaalaan. Yhtäläisyydet Hotakaisen omaan elämään ovat ilmeiset, vaikka erojakin toki löytyy kosolti.
Yrittäjä Rautala on ennen auto-onnettomuutta harjaantunut paitsi maalämpöpumppualalla, myös veronkierrossa. Sairaalassa hän kokee omakohtaisesti, mihin maksetut verorahat menevät - ja mihin niiden maksamattomienkin olisi pitänyt mennä. Samaan aikaan Rautalan isä Väinö toimii vaimonsa Kertun omaishoitajana ja tytär Mira odottaa esikoistaan. Kun mukana tarinassa ovat vielä muut saman osaston potilaat ja sairaanhoitaja Laura, on yhteiskunnan vaikutus esillä monella tapaa. Kun Rautalan saattaminen kuntoon sairaalassa vie omaisuuksia, samaan aikaan Leikkaaja pyrkii säästämään yhteiskunnan varoja, televisiossa puhutaan omaishoidon tuen leikkaamisesta ja Laura antaa kasvot sille massalle, joka tekee pienipalkkaista työtä ajoittain jaksamisensa rajoilla.
Kuten jo aloitus kertoo, on Hotakainen edelleen mestarillinen kielenkäyttäjä ja sanataituri. Hänen tapansa ilmaista asioita on viehättävä ja kiinnostava. Paikoin on pakko vain pysähtyä hämmästelemään, miten hienosti hän osaa ilmaista arkipäiväisiä asioita. Luonnon laki ei kuitenkaan tarinana kuulu mielestäni Hotakaisen parhaimpiin - esimerkiksi vuonna 2009 julkaistu Ihmisen osa oli mielestäni parempi. Uutuusromaanissa on paikoin pienoista tyhjäkäyntiä, ja sivujuonteena kulkeva Leikkaajan tarina jää irralliseksi.
Yhtä kaikki, Luonnon laki on kuitenkin taattua Hotakaista ja ehdottomasti lukemisen arvoinen teos. Suomalaisten yt-neuvottelu-uutisten ja säästötoimenpiteiden keskellä on hyvä palauttaa mieleen, että jokainen meistä voi joutua yhtäkkiä tilanteeseen, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoama tuki ja turva tulee enemmän kuin tarpeeseen.
 |
| Kari Hotakainen: Luonnon laki (Siltala, 2013) 283 sivua |
Romaanin päähenkilö on maalämpöpumppuyrittäjä Rautala, joka joutuu auto-onnettomuuteen ja päätyy vakavasti loukkaannuttuaan pitkäksi aikaa sairaalaan. Yhtäläisyydet Hotakaisen omaan elämään ovat ilmeiset, vaikka erojakin toki löytyy kosolti.
Yrittäjä Rautala on ennen auto-onnettomuutta harjaantunut paitsi maalämpöpumppualalla, myös veronkierrossa. Sairaalassa hän kokee omakohtaisesti, mihin maksetut verorahat menevät - ja mihin niiden maksamattomienkin olisi pitänyt mennä. Samaan aikaan Rautalan isä Väinö toimii vaimonsa Kertun omaishoitajana ja tytär Mira odottaa esikoistaan. Kun mukana tarinassa ovat vielä muut saman osaston potilaat ja sairaanhoitaja Laura, on yhteiskunnan vaikutus esillä monella tapaa. Kun Rautalan saattaminen kuntoon sairaalassa vie omaisuuksia, samaan aikaan Leikkaaja pyrkii säästämään yhteiskunnan varoja, televisiossa puhutaan omaishoidon tuen leikkaamisesta ja Laura antaa kasvot sille massalle, joka tekee pienipalkkaista työtä ajoittain jaksamisensa rajoilla.
Kuten jo aloitus kertoo, on Hotakainen edelleen mestarillinen kielenkäyttäjä ja sanataituri. Hänen tapansa ilmaista asioita on viehättävä ja kiinnostava. Paikoin on pakko vain pysähtyä hämmästelemään, miten hienosti hän osaa ilmaista arkipäiväisiä asioita. Luonnon laki ei kuitenkaan tarinana kuulu mielestäni Hotakaisen parhaimpiin - esimerkiksi vuonna 2009 julkaistu Ihmisen osa oli mielestäni parempi. Uutuusromaanissa on paikoin pienoista tyhjäkäyntiä, ja sivujuonteena kulkeva Leikkaajan tarina jää irralliseksi.
Yhtä kaikki, Luonnon laki on kuitenkin taattua Hotakaista ja ehdottomasti lukemisen arvoinen teos. Suomalaisten yt-neuvottelu-uutisten ja säästötoimenpiteiden keskellä on hyvä palauttaa mieleen, että jokainen meistä voi joutua yhtäkkiä tilanteeseen, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoama tuki ja turva tulee enemmän kuin tarpeeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.