Siirry pääsisältöön

Maggie O'Farrell: Varoitus tukalasta helteestä

"Outo sää saa aikaan outoa käytöstä. Niin kuin bunsenpolttimella kuumennettavassa upokkaassa tapahtuu elektronien vaihtumista, yhdisteiden hajoamista ja uusien syntymistä, helleaalto vaikuttaa ihmisiin samalla tavalla. Se tekee heistä paljaita, se väsyttää heidän suojauksensa. He eivät ala käyttäytyä niinkään epätavallisesti kuin varomattomasti. He eivät käyttäydy niinkään luonteensa vastaisesti kuin sen mukaisesti."
Maggie O'Farrell: Varoitus tukalasta helteestä
Schildts & Söderströms (2014)
Englanninkielinen alkuteos
Instructions for a Heathwave 2013
Suomentanut Maija Kauhanen
287 sivua
Maggie O'Farrellin romaani sijoittuu vuoden 1976 Lontooseen, jota koettelee tukala helleaalto. Kuivuuslaki kieltää veden tuhlaamisen ja ihmiset yrittävät selviytyä pakahduttavassa kuumuudessa. Samoin tekee Gretta, jonka puoliso Robert on hiljattain jäänyt eläkkeelle. Heinäkuisen hellepäivän aamuna Robert lähtee hakemaan sanomalehteä ja jää sille tielleen. Pariskunnan lapset Michael Francis, Monica ja Aoife saapuvat kukin lapsuudenkotiinsa kuka mistäkin ja omista elämäntilanteistaan, toisistaan etääntyneinä.

Vaikka romaanin tapahtumat varsinaisesti sijoittuvat muutaman heinäkuisen päivän ajalle, kurkotetaan siinä lopulta vuosikymmenien taakse, kun perheenjäsenet joutuvat Robertin kadottua katsomaan menneisyyteen ja pohtimaan elämäänsä ja suhdettaan toisiinsa. Käy ilmi, että Gretta on aina puhunut paljon, usein aivan väärissä paikoissa ja tilanteissa, mutta lopulta hän on sanonut hyvin vähän. Robert on tukeutunut vaimoonsa mutta ollut hiljaa. Kaikilla lapsilla on jokin salaisuutensa ja oma näkemyksensä siitä, millaisen lapsuuden he ovat eläneet. Ja viimein selviää, että yhtä suurinta salaisuutta on kantanut mukanaan äiti Gretta, harras katolinen.

Varoitus tukalasta helteestä on mielenkiintoinen ja hyvin rakennettu perhetarina. Kummallisen sääilmiön keskellä kirjan henkilöt joutuvat tukalaan tilanteeseen, kun kukin joutuu miettimään, mistä on tulossa ja mihin menossa. Paluu juurille, upeasti kuvattuun Irlantiin, on väistämätön.

O'Farrell kuvaa miljöötä ja henkilöitä kiinnostavasti, joskin tarinan pääsemistä vauhtiin joutuu alussa jonkin aikaa odottelemaan, kun henkilökuvia pohjustetaan niin huolella. Loppuratkaisu ei ollut minun mielestäni täysin onnistunut, mutta joka tapauksessa kirja tarjosi onnistuneen ja mukavan lukuelämyksen.

Kirjaa on luettu ainakin seuraavissa blogeissa: Kirjava kammari, Kirsin kirjanurkkaKirjavinkit, LumiomenaKirjojen keskellä ja Reader, why did I marry him?

Kommentit

  1. Olen itse juuri aloittelemassa tätä romaania, kieltämättä alkaa aika hitaasti (luen rinnalla Englannin hellekesästä 1911 kertovaa narratiivista tietokirjaa The Perfect Summer niin pääsen oikein helletunnelmaan). Myös kirjailijan aiempi suomennos on lukulistalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullahan on helteiset lukutunnelmat! :) Kiva sitten aikanaan kuulla, mitä pidit tästä kirjasta.

      Poista
  2. O'Farrellin romaanin hidas alku oli kovasti mieleeni. Pidin kirjasta muutenkin, osin ehkä siksi, että ostin sen Lontoosta eräänlaiseksi matkamuistoksi. Lopusta olen kuitenkin samaa mieltä: en ollut ihan tyytyväinen lopun käänteisiin.

    Sen verran kuitenkin pidin, että luin tänä kesänä Käsi jota kerran pitelin -romaanin ja olen miettinyt kirjailijan muiden teosten lukemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitaassa alussa on puolensa; henkilöt tulevat ainakin tutuiksi. Minäkin pidin tästä romaanista niin paljon, että aion tutustua O'Farrellin muuhunkin tuotantoon.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on