Siirry pääsisältöön

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

"- Kolmekymmentäneljä.
Niinpä.
- Seitsemäntoista!
Näin.
Lopuksi lottotyttö toisti numerot niin hitaasti ja selkeästi artikuloiden, että ne olisi voinut lukea huulilta.
Eevi katsoi rivin uudelleen läpi. Hän katsoi vielä kerran. Kaikki oikein. Joka ikinen numero oli oikein."
Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein
(Otava 2014)
317 sivua
Olen pitänyt kovasti Anna-Leena Härkösen tuotannosta ja odotan aina innolla hänen teostensa ilmestymistä. Niin odotin myös tätä tuoretta Kaikki oikein -romaania, ja sain lukea Härköseltä odottamaani lennokasta dialogia ja hyvää kieltä. Romaani on kirjoitettu tutulla, hyvällä tyylillä, joka vetää mukanaan ja tekee lukemisesta ilahduttavan helppoa.

Romaanin päähenkilö on lähes nelikymppinen Eevi, lapseton kosmetologi, joka on naimisissa Karin kanssa. Lähes sattumalta Eevi päättää tehdä yhden lottorivin, jolla hän voittaa viikon päävoiton, seitsemän miljoonaa euroa. Elämä muuttuu monella tapaa, kun yhtäkkiä rahaa on tuhlattavaksi enemmän, kuin saattaa käsittää. Kauppaan voi poiketa noin vain ostamaan turkiksen tai timanttisormuksen, kalliit lomamatkat ovat mahdollisia, pihaan ajetaan hieno auto ja vuokra-asunnosta muutetaan hulppeaan omistusasuntoon. Samalla rahasta kuitenkin tulee myös rasite: Mihin varat sijoitetaan? Voiko läheisiin luottaa? Kuka on aito ystävä, kuka vain kiinnostunut rahasta?

Samalla selviää, että monia asioita ei suurikaan raha muuta. Puoliso käyttää alkoholia liikaa ja Eevin äiti on edelleen hoitokodissa, jossa Eevi yrittää käydä isäänsä vältellen. Sisarusten kanssa välit eivät ole järin läheiset, eikä työpaikan ilmapiirikään hehku lämpöä. Onko ongelmana sitten Eevi itse vai hänen lähipiirinsä? Ehkä molempia, mutta Eevistä ei muodostu kovin miellyttävä kuva. Jo ennen lottovoittoaan hän on ollut isänsä mukaan kovin tyytymätön, ja ihmisiä hän arvioi varsin ikävään tapaan. Lottoamaankin hän päätyy vain, koska kokee tulleensa kaupan myyjän nöyryyttämäksi. Myyjää hän arvioi mielessään:
Mitätön. Varmasti vähän lahjatonkin. Ei jättänyt tänne edes hiilijalanjälkeä.
Voittonsa jälkeen Eevi kokee, että muut ihmiset suhtautuvat hänen eri tavoin, jotenkin kummallisesti. Mutta lukiessani mietin, kuinka paljon myös Eevi itse muuttuu. Näkökulma tarinassa on Eevin, eikä hän omia puutteitaan julista. Hänestä kuitenkin näkyy ylemmyydentuntoa suhteessa muihin, samoin kostonhalua ja kaunaisuutta. Hän on vakuuttunut siitä, että pihistelevien vanhempien värittämän lapsuuden ja taloudellisesti tiukkojen vuosien takia hän on jotenkin erityisesti voittonsa ansainnut.

Tarinan ydin on, että raha yksin ei tuo onnea. Ennemminkin äkkirikastuminen paljastaa asioita, joita ei ehkä aiemmin ole halunnut huomata. Kiinnostava yksityiskohta on, että Härkönen on käyttänyt lähteenä Pasi Falkin ja Pasi Mäenpään teosta Lottomiljonäärit, joka on tutkimus suomalaisista lottovoittajista.

Anna-Leena Härkönen kirjoittaa tuttuun tapaansa hyvin, napakasti ja lennokkaasti. Dialogi on iskevää ja huumorihermoja kutkuttavaa.
- Sehän on semmoinen suositus että puolet lautasesta pitäs täyttää kasviksilla, Eevi huomautti ja pörrötti Karin tukkaa. Kari väisti.
- Semmonenki suositus on, ettei kannattas ollenkaan syntyä tähän maailmaan.
On kuitenkin pakko myöntää, että puolivälin tienoilla olin väsähtää: Eevin hysteerinen kuluttaminen alkoi puuduttaa. Kuitenkin kirja tarjoaa nasevia huomioita maailman menosta, rahasta ja elämästä. Loppuratkaisu oli mukavan avoimena mieleeni ja Eevin vanha asiakas Helvi totuuksineen yksi lempihahmoistani.
- Rankkaahan tämä touhu välillä on, Helvi sanoi. - Mutta sotien välissä soi hanuri.
Kaikki oikein -romaanista ovat kirjoittaneet myös SusaKrista, Maija ja Tuija.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Tätä vielä odottelen kirjastosta. Olen lukenut kaikki Härkösen kirjat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole ihan varma, olenko kaikkia lukenut, mutta kyllä Härkönen suosikkeihini lukeutuu. :)

      Poista
  2. Täytyy tunnustaa, että olen lukenut Härköseltä vain hänen esikoisensa.

    Tämän romaanin aihepiiri on kutkuttava, pitäisiköhän .... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä pitäisi, sillä tyyli on minun mielestäni terävöitynyt mukavasti sitten Häräntappoaseen, joka ei sekään ollut huono.

      Poista
  3. Mulle ei Härkönen oikein kolahda, pidin Häräntappoaseesta ja luin muutaman muunkin hänen alkuvuosiensa kirjan. Tekisi mieli kokeilla, ei tätä, mutta jotain muuta teosta. Mitä suosittelet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin aikoinaan kovasti Avoimien ovien päivästä. Viimeisimmistä teoksista olen eniten tainnut pitää Onnen tunnista. Loppuunkäsitelty on omakohtaisena erilainen mutta mielestäni lohdullinen tarina surutyöstä. Ehkä parhaimmillaan Härkönen on kolumneissaan, niissä hänen napakka tyylinsä pääsee hyvin oikeuksiinsa. Tällaisia mielipiteitä minulla, joku toinen voi olla täysin eri mieltä. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on