Siirry pääsisältöön

Helena Sinervo: Tykistönkadun päiväperho

"Mette oli koko aikuisuutensa ajan tutkinut filosofista kysymystä, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa. Vastauksen hän sai alkoholisoituneelta isältään, jota kävi kerran viikossa hoivailemassa."
Helena Sinervo: Tykistönkadun päiväperho
(WSOY 2009)
Äänikirja, 5 CD-levyä.
Kun tiesin, että edessä oli useiden tuntien automatka, päätin napata kirjastosta jonkin äänikirjan matkaseuraukseni. Nappasin kiireessä mukaan Helena Sinervon teoksen Tykistönkadun päiväperho ilman mitään ennakkotietoja tai -odotuksia. Yllätys olikin melkoinen, kun aloin kuunnella Annu Valosen lukemaa tarinaa. Heti alkuun mennään niin suoraan asiaan, että melkein jo alkoi punastuttaa. Onneksi olin autossa yksin, joten sain punastella aivan rauhassa.

Tarinan päähenkilö on keski-ikäinen Mette, joka suhtautuu elämään varsin skeptisesti: hän on koko aikuisikänsä pohtinut, miten maailmassa voi elää päätymättä tekemään itsemurhaa. Hänen maailmankuvansa on niin kyyninen, että hän päättää tehdä kelvottomuudesta taidetta ja toteaa, että kelvottomia on nostettava alttarille.

Tutkimustyö yliopistolla saa jäädä, kun Mette irtisanoutuu ja päättää omistautua ikiomalle ikuisuusprojektilleen. Väitöskirja Itsemurhan lihallinen taide on tehtynä, perheen tytär Petra on teini-iässä ja äiti alkaa toteuttaa itseään: "Haluan tehdä elämästäni puistatuksen ja kelvottomuuden taidetta", Mette päättää.

Puistatuksia kirja tosiaan tarjoaa. Ruumiin eritteet lentävät ja elämän intiimeimpiä asioita kuvataan kaunistelematta, kun Mette tarkastelee lähiympäristöään ja toteuttaa fantasioitaan. Sen verran hurjaksi Mette heittäytyy, että on helppoa jo varhain arvata, että onnellista loppua ei kaikille ole luvassa varsinkaan, kun aviopuoliso Eero saa outoa postia.

Romaani olisi helppo tuomita seksillä mässäilyksi, mutta kyllä sieltä eritteiden keskeltä saa kaivettua esiin myös kiinnostavia näkökulmia esimerkiksi omien halujen toteuttamisesta, nuoren kasvusta kohti aikuisuutta ja vanhustenhoidosta. Kuuluisa kirjailija, johon Mette itseään peilaa, tekee performanssi-itsemurhan ja toisaalla todetaan: "Kuuluisuus on peili, josta minuus heijastuu." Kirjassa puhutaan siis monenlaisista nykyhetkeen kytkeytyvistä asioista, mutta koska teemoissa ammutaan niin kovilla panoksilla, luen kirjaa satiirina. Mutta mille kirjassa oikein nauretaan? Varma ei voi olla, mutta minä luin teosta ainakin seksuaalisuuden ylikorostamisen kritiikkinä. Sattumalta satuin kirjan kuunneltuani lukemaan Maaret Kallion kolumnin Olen valtavan väsynyt seksiin (Helsingin Sanomat 7.8.2014), joka mielestäni sopi loistavasti kirjan teemaan.

Mitä minä kirjasta lopulta sitten ajattelin? Ensinnäkään en ihmettele, että esimerkiksi Goodreadsissa kirja on saanut tähtiä laidasta laitaan. Seksin korostuneisuus ja tarinan groteskius aivan takuulla karkottavat lukijoita. Minäkään en kuulu lukijoihin, jotka nauttivat yksityiskohtaisten kuvausten lukemisesta. Toisaalta kirja tarjoaa myös ajattelemisen aihetta, ja rumuuteen sopivaa vastapainoa tuo Petra, joka soittaa pianoa ja arvostaa kauneutta. Tykistönkadun päiväperho ei nouse suosikkiteosteni listalle, mutta jonkin aikaa se varmasti säilyy mielessä. 

Tykistönkadun päiväperhosta on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Kirjavinkit, Kirsin kirjanurkka, Täällä toisen tähden alla, Jäljen ääni ja Kaiken voi lukea!. Kirjasta puhutaan myös Ylen Aamun kirjassa.

Kommentit

  1. Hieno nimi kirjalla ja se sopii sopivasti Lukuiloa Perhoslaaksossa lukuhaasteeseen. Täytyypä laittaa kirja lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tullutkaan ajatelleeksi, että kirjalla saisin kerrytettyä haastesaldoa. Pitääkin lisätä teos ideoimaasi haasteeseen. Se lienee sallittua näin jälkikäteen?

      Poista
    2. Tottakai...haaste jatkuu vuoden 2014 loppuun.
      Tämä oli mielestäni outo opus...

      Poista
    3. Tämä kirja onnistui yllättämään minut, kun en siitä oikein mitään etukäteen tiennyt. Erikoinen tarina.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Herman Koch: Lääkäri

"He haluavat että heidät tutkitaan . He eivät tyydy lääkärin monivuotiseen kokemukseen, hänen kliiniseen katseeseensa joka rekisteröi yhdellä silmäyksellä mikä jotakuta vaivaa, koska on nähnyt saman jo satatuhatta kertaa. Koska hän tietää kokemuksesta, ettei hänen sadannellatuhannennella ensimmäisellä kerralla tarvitse yhtäkkiä pukea kumihansikkaitaan." Herman Koch: Lääkäri Siltala 2013 Hollanninkielinen alkuteos Zomerhuis met zwembad  2011 Suomentanut Sanna van Leeuwen 447 sivua Herman Kochin Lääkäri -romaani tutustuttaa lukijansa yleislääkäri Marc Schlosseriin, joka on varsin omintakeinen tyyppi. Hän on onnistunut luomaan itsestään kuvan lääkärinä, jolla on aikaa. Hänen vastaanotolleen jonotetaan, vaikka hän yrittää olla kuuntelematta potilaitaan ja mieluummin vain katselee ja jättää tutkimatta. Suhtautuminen potilaisiin on kyynistä ja välinpitämätöntä. Heitä on potilaistani selvä enemmistö, useimpia ei vaivaa yhtikäs mikään. He voihkivat ja valittavat, ääntelystä

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Lucy Foley: Jahti

Kun hän on lähempänä, huomaan, että hänen piirteensä ovat jähmettyneet järkytyksestä. Tunnen ilmeen. Olen nähnyt sen ennenkin. Juuri tuollaiselta näyttää ihminen, joka on nähnyt jotakin kauhistuttavaa, jotakin, mikä ei kuulu ihmisen tavallisiin kokemuksiin. Avaan oven ja päästän hänet sisään. Hän tuo mukanaan jääkylmää ilmaa ja lunta. – Mitä on tapahtunut, kysyn häneltä. Lucy Foley: Jahti Otava 2020 alkuteos The Hunting Party suomentanut  Satu Leveelahti äänikirjan lukija Outi Vuoriranta kesto 10 h 24 min Jahdissa  uutta vuotta kokoontuu vastaanottamaan yhdeksänhenkinen kaveriporukka Lontoosta. Hyväosainen ja hieman elitistiseltä vaikuttava joukkio suuntaa Skotlantiin syrjäiseen lomakylään perinteitä kunnioittaen: joukkion tapana on ollut hakeutua aika ajoin yhteen vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä. Mukana on neljä pariskuntaa, yksi lapsi ja yksi sinkku. Aika pian selviää, että henkilöillä ei ole niin lämpimät ja läheiset välit kuin mitä ulospäin yritetään esittää. Muutama