Siirry pääsisältöön

Pasi Ahtiainen: Jokakelin mies

"Pitkään Niilo oli kuvitellut, että luovuttamisen jälkeen koittaisi rauha. Että buddhalaiset olivat oikeassa ja mielenrauhan saavuttaisi, kun nautti siitä mitä oli eikä haikaillut sitä mitä ei ollut. Niin hän ajatteli nuorena, silloin kun sellaisia ajateltiin. Vaan ei se niin mennyt. Luovuttamisen toisella puolella ei asunut mielenrauha, vaan vitutus."
Pasi Ahtiainen: Jokakelin mies
(Gummerus 2014)
207 sivua
Pasi Ahtiaisen esikoisromaanin Jokakelin mies päähenkilö on Niilo, joka elää tavallista, keskiluokkaista elämää. Punatiilisen kodin jakavat vaimo ja kaksi lasta, työpaikkana on koulu ja ajopelinä vanha Mersu, jonka kasettisoittimeen on juuttunut Elvis. Työ ahdistaa, töihin meneminen tuntuu ikävältä ja päivistä selviämiseen on luotu tarkka metodi.
Tänään päivä alkoi yhteiskuntaopilla. Niilo oli opettanut ainetta kaksitoista vuotta eikä edelleenkään tiennyt mitä se tarkoitti. Opeteltiin kai välttämään liian pahaa mokailua. Tai ehkä tavoitteena oli saada oppilaat tajuamaan, että teoilla oli seuraamuksensa ja että veroja täytyi maksaa, vaikka vanhempia ei yhtään huvittaisi.
Tavalliseen arkeen tulee muutos, kun Niilo pyörtyy luokassa, lyö päänsä ja päätyy muutaman viikon sairauslomalle. Kotona on aikaa ajatella elämän mielekkyyttä tai mielettömyyttä, ja Niilo päätyy viimein perehtymään anarkismiin niin teoriassa kuin käytännössä. Lisäpontta toimiin antavat salaperäinen vihkonen, jonka Niilo saa osana erikoista pakettia, ja oppilas Aapo, jonka sanat saavat Niilon miettimään, mitä hänestä oikein maailmaan jää.
Nyt tietokoneen valossa istuessaan Niiloa harmitti, ettei hän ollut koskaan uskaltanut tehdä mitään radikaalia. Ettei ollut koskaan kunnolla poistunut tuhnuisesta makuupussista, vaan oli jäänyt untelona odottelemaan tavanomaisen elämän rakentumista ympärilleen.
Kun Niilo suree kellarissaan menettämiään mahdollisuuksia, ei liene väärin ajatella, että hän kärsii jonkinlaisesta keski-iän kriisistä. Nuoruuden unelmat ovat jääneet vain unelmiksi, elämä on kovin tavallista ja tasaista eikä työkään miellytä. Niinpä jotain on tehtävä.
Hän oli päättänyt, että paras tapa toteuttaa anarkismia oli vaikuttaa vaivihkaa omaan lähiympäristöön.
Sen verran koviksi nousevat Niilon kierrokset, että tarinan uskottavuus kärsii lupaavan alun jälkeen. Vauhdikkaita seikkailuja kaipaavalle kirja tarjoaa kuitenkin hyvän lukuelämyksen, ja saattavatpa käänteet ja Niilon ajatukset ajoittain hymyilyttääkin. Esimerkiksi Niilon tapa soveltaa maantiedon ja historian oppisisältöjä on minusta huvittava - samalla tulee kritisoitua koulutoimen säästöjä. Sen verran hyvin Ahtiainen kirjoittaa, että jään mielenkiinnolla odottamaan hänen seuraavaa romaaniaan.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on