Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva

"Oli yhä vaikeampaa tarpoa eteenpäin, vesi nousi nousemistaan, ja lopulta heidän piti pelastautua pienelle vuorelle, ettei virta veisi heitä mukanaan. Siellä he istuivat ja katselivat, kuinka kohisevat pyörteet tulivat yhä lähemmäksi, ja tunsivat pian vilustuvansa. Joka puolella kellui huonekaluja, taloja ja suuria puita, jotka tulva oli temmannut mukaansa."
Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva
(WSOY 1991)
Ruotsinkielinen alkuteos
Småtrollen och den stora översvämningen 1945
Suomentanut Jaakko Anhava
54 sivua
Muumi ja suuri tuhotulva alkaa elokuisesta, varjoisasta metsästä, jossa Muumipeikko taivaltaa äitinsä kanssa. Muumipappa on hävinnyt johonkin, ja parivaljakko on etsimässä paikkaa, johon rakentaa talo. Talo pitäisi saada valmiiksi ennen talven tuloa, jotta sinne voisi kömpiä lämmittelemään.

Kirjassa on Janssonin nostalginen kuvitus.
Matkallaan Muumimamma ja Muumipeikko tapaavat esimerkiksi Nipsun, hattivatteja ja erään hemulin. Sinitukkainen Tulppaana on seurueen mukana kunnes tapaa punatukkaisen pojan. Vanha herra tarjoaa kulkijoille asuinpaikkaa, marabuherra auttaa etsinnöissä ja suuri tulva muuttaa maailmaa hieman toisenlaiseksi.

Muumit ja suuri tuhotulva on ensimmäinen muumikirja. On yllättävää, että se on julkaistu ensimmäisen kerran suomeksi vasta vuonna 1991. Tarina on suloinen, siinä on lämmintä huumoria ja suurta mielikuvituksen voimaa. Se kertoo, mistä kaikki alkoi, ja siten kirja on ehdottomasti jokaisen muumifanin lukemistoon kuuluva teos.

Tästä kirjasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Tiina, Jokke, Anna J., Jassu, MinnaPaula, Elina, Valkoinen Kirahvi ja Villasukka kirjahyllyssä.

Kirjabingossa Muumit ja suuri tuhotulva asettuu ruutuun Lastenkirja.

Kommentit

  1. Aika yllättävää, että kirja on suomennettu vasta noin myöhään. Itse en ole tätä ilmeisesti lukenut, vaikka lähes koko Janssonin tuotannon olen nuorena ahminut. Laitetaan vinkkaus korvan taakse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan yllättävä tuo myöhäinen suomentaminen. Suosittelen kirjaa lämpimästi, tarina on kovin ihastuttava. :)

      Poista
  2. En ole tätä lukenut, mutta jaksan ihastella kantta loputtomiin. Nuo vihreän sävyt ovat upeat, ja kannessa on salaperäisen hämyinen tunnelma. :)

    VastaaPoista
  3. Tästä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen muumikirjani, koska yritän lukea ne järjestyksessä. Tarina oli hyvä, mutta hiukkasen sekava. Nyt mennään Taikurin hatussa ja nyt olen ihan myyty. Tuhotulvan kansi on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivumäärään nähden tässä tosiaan tapahtuu paljon ja mukana on monenlaista kulkijaa. Tunnelma on kuitenkin ihana.

      Poista
  4. On tosiaan hämmästyttävää, että tämä on suomennettu noinkin myöhään! Ihana kirja, jonka haluan ehdottomasti omaan hyllyyn muiden muumiromaanien viereen <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...