Siirry pääsisältöön

Heinäkuun luettuja


Heinäkuusta muodostui suunnittelematta isojen kirjojen kuukausi. Sain lukea kirjoja, jotka olivat suuria niin kooltaan kuin sisällöltään.

Kuukauden alussa kirjoitin Sarah Watersin teoksesta Vieras kartanossa, joka oli hieman yli 500-sivuinen, vaikuttava ja vakuuttava lukuelämys. Edelleenkin on helppo palata mielessä kirjan tunnelmaan, joka oli mystisyydessään todella kiehtova.

Myös Jhumpa Lahirin uutuusteos Tulvaniitty nousi vakuuttavuudessaan yhdeksi kesän tärkeistä lukuelämyksistä.

Heinäkuussa osallistuin elämäni ensimmäiseen lukumaratoniin, ja kokemus oli niin hyvä, että toivon pääseväni mukaan vastaavanlaiseen yhteiseen lukutapahtumaan uudelleenkin. Päädyin lukemaan maratonilla Leo Tolstoin klassikkoteoksen Anna Karenina, joka yllätti myönteisesti vetävyydellään.

Suuri teos oli myös Eleanor Cattonin Valontuojat, joka jäljittelee viktoriaanista romaania eikä päästä lukijaansa helpolla. Silti romaania ei voi pitää muuta kuin hienona.

Heinäkuun luettujen kirjojen pino näyttää hieman erilaiselta kuin lista niistä teoksista, joista kirjoitin kuukauden aikana. Ehkä pitäisikin mieluummin puhua heinäkuussa blogatuista kuin luetuista, sillä esimerkiksi heinäkuun alussa kirjoitin kahdesta kirjasta, jotka luin loppuun jo kesäkuun puolella. Ja nyt heinäkuun loppu on kulunut matkustaessa, ja bloggaamattomien kirjojen pinoon on päätynyt muutama teos. Niistä lisää lähiaikoina!

Mutta summa summarum: heinäkuussa kirjoitin yhteensä kahdestatoista teoksesta. Joukossa oli yhdeksän romaania, kaksi lasten- ja nuortenkirjaa ja yksi journalistinen artikkeli. Kesäkuuhun verrattuna kirjamäärät ovat pysyneet melko samoina, mutta sivumäärä on nyt varmasti edelliskuukautta suurempi.

Elokuun ihanat illat alkavat olla käsillä. Toivotan leppoisia lukuhetkiä ja kaunista kesän jatkoa!

Kommentit

  1. Sinulla on ollut laadukas heinäkuu. :) Kaikki mainitsemasi ovat sellaisia, että voisin itsekin alkaa niitä lukemaan. Anna K. ja Valontuojat ovat omassa hyllyssä jo odottelemassa, mutta jotenkin kesä on mennyt niin etten ole niihin asti ehtinyt.

    Minulla bloggaus ei ole koskaan reaaliaikaista, kun bloggauspino ja lukupino ovat erikseen. Yleensä noin viikon bloggaa-näistä satsi on odottamassa, ja se on ollut minulle sopiva systeemi. Voi lukea rennosti hitaasti tai nopeasti, kun tietää että on kuitenkin jotain kirjoittamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heinäkuusta tuli odottamattoman laadukas, sillä epämääräisissä ennakkosuunnitelmissani oli ennemminkin hyvin kepeää kesälukemista. Nyt kuitenkin fiilikset ohjasivat tällaiseen suuntaan. :)

      On tosiaan kiva tietää, että kirjoitettavaa on.

      Poista
  2. En kerta kaikkiaan ymmärrä miksi moni bloggari hehkuttaa Anna Kareninaa. Olen lukenut sen joskus vuosia sitten, olin nippa nappa 17-vuotias, ja minua se ei sykähdyttänyt. Ihan liikaa maaseutu/maanviljelyskuvausta ja turhaa liibalaabaa, henkilöhahmojakin ihan liikaa eikä niistä kukaan erityisesti sykähdyttänyt, vaikka jäikin mieleen aika pontevasti.

    Itsekin vedin Anna Kareninan aikoinaan jonkinsorttisena maratonina, kun luin sitä viimeiseksi teoksekseni kirjallisuusdiplomiin, jonka halusin valmistuvan heti ensimmäisenä lukuvuonna. Siitä huolimatta tai ehkäpä juuri siksi suhtauduin kauhulla ajatukseen, että sinä ryhdyit vartavasten maratoonaamaan sen parissa. Hui se, mutta näköjään selvisit voittajana ja viihdyit, mikä on hienoa tietysti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin muuten olla noin 17-vuotias, kun nappasin Anna Kareninan äitini kirjahyllystä luettavaksi. En päässyt alkua pidemmälle, koska kirja vaikutti tappavan tylsältä. Nyt uusi yritys tuotti huomattavasti paremman tuloksen. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on