Siirry pääsisältöön

Sarah Waters: Vieras kartanossa

"Hänen oli tarkkailtava huoneen jokaista esinettä, jokaista nurkkaa ja varjoa, hänen oli annettava katseensa kiertää herkeämättä kohteesta toiseen. Sillä hän tiesi, että se häijy voima joka oli yrittänyt vahingoittaa häntä oli vieläkin läsnä ja odotti."

Sarah Waters: Vieras kartanossa
(Tammen Keltainen kirjasto 2011)
Englanninkielinen alkuteos Little Stranger 2009
Suomentanut Helene Bützow
592 sivua
(Kansikuva kustantajalta)
Sarah Watersin romaani Vieras kartanossa osui eteeni, kun huomasin sen olevan tarjolla iPadin Helsingin Sanomat -sovelluksessa. Lukuaikaa tosin oli jäljellä enää viikon verran, mutta kun pikaisella blogien silmäilyllä huomasin monen kehuvan kirjan nopealukuisuutta, uskalsin teokseen tarttua. Ja pian sainkin huomata tempautuvani mukaan tarinaan, jota ei voinut laskea käsistä vaan jonka pariin oli päästävä aina, kun oli pienikin lukuhetki käsillä. Lähes 600 sivua tuli lopulta luettua muutamassa päivässä.

Kirja sijoittuu 1940-luvun Englantiin. Sota on tuoreessa muistissa ja eletään suuren yhteiskunnallisen murroksen aikaa, kun vanhat kartanot alkavat olla auttamatta ajastaan jäljessä ja luokkayhteiskunta murenee. Todellista rappeutumisen aikaa elää myös Hundreds Hall -kartano, johon tarinan minäkertoja, tohtori Faraday, kutsutaan potilaskäynnille. Mies muistaa käyneensä kartanossa lapsuudessaan äitinsä kanssa ja järkyttyy nähdessään, millaiseen alennustilaan seudun mahtitalo on alkanut vajota. Entisestä loistosta on jäljellä vain rippeitä.

Kartanossa asuu rouva Ayres kahden aikuiseksi ehtineen lapsensa kanssa. Poika Roderick on ottanut vastuun taloudesta ja kartanoon kuuluvasta maatilasta, ja tytär Caroline huolehtii lukuisista käytännön toimista. Tohtori Faraday kutsutaan taloon katsomaan Betty-palvelijaa, joka valittaa vatsavaivojaan. Bettyn kanssa puhuessaan tohtori saa selville, että tyttö pelkää taloa, joka on suuri ja hiljainen. Tytön puheet on helppo sivuuttaa nuoren hupsutteluna, mutta pian talossa alkaa tapahtua muitakin kummallisia asioita, ja muutkin asukkaat alkavat nähdä itse paikassa jotain outoa. Roderick näkee talon tuhoavana voimana:
-       Katsokaa nyt sisartani!  Tämä talo on imenyt hänestä elämän, aivan niin kuin imee elämän minustakin. Juuri sen se tekee. Se haluaa tuhota meidät kaikki.
Oudot asiat pitävät talon asukkaat varpaillaan, kun esimerkiksi palvelijoiden kutsukellot alkavat ”elää omaa mystillistä elämäänsä”. Tapahtuu onnettomuuksia, joita on vaikea selittää. Viimein myös järkevä Caroline alkaa pelätä, että perhettä vaivaa jonkinlainen kirous.
-       Voitteko uskoa tätä onnettomuutta todeksi? Minusta alkaa tuntua, että perheeni yllä on jonkinlainen kirous. En ymmärrä. Mitä me olemme tehneet? Kenet me olemme suututtaneet? Tiedättekö te?
Sarah Waters luo upealla tavalla tunnelman, joka kietoo lukijan otteeseensa. Iäkäs, uhkaava kartano herää eloon ja on kuin yksi tarinan päähenkilöistä. Mikä on todellisuutta, mikä mielikuvituksen luomaa? Miksi ihmiset joutuvat kohtaamaan kammottavia asioita? Kirjailija ei tarjoa lopussakaan valmiiksi pureskeltua selitystä tapahtumille, vaan lukija saa tehdä tulkintoja ja ratkaisuja itse. Kokonaisuutta on pohdittu esimerkiksi Juonittelua-blogin keskustelussa, jota oli ilo lukea, kun ensin oli itse saanut kirjan luettua. Romaani sopisikin mainiosti lukupiirikirjaksi, sillä se herättää niin paljon ajatuksia ja kysymyksiä.

Kaiken kaikkiaan Vieras kartanossa on kiehtova, moniselitteinen ja huikea romaani, joka jää vahvasti mieleen. Romaanin hienoudesta kertoo myös se, että teos valittiin Blogistanian vuoden 2011 parhaaksi käännöskirjaksi.

Kirjabingossa kuittaantuu tällä kirjalla ruutu Yli 500 sivua. Bingo!

Kommentit

  1. Onnea bingosta! Luin tämän viime vuonna muiden bloggaajien kehujen innoittamana ja tykkäsin. Juonittelua-blogin keskustelu avasi vielä uusia näkökulmia kirjan tapahtumiin. En ole vielä muuta Watersia lukenut, mutta olen kuullut muitakin kirjoja enimmäkseen kehuttavan, joten odotan niidenkin lukemista innolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Tämä oli hyvin mieluisa uusi tuttavuus. Ilman Hesarin tarjoamaa mahdollisuutta en olisi huomannut kirjaan tarttua. Onneksi tämä tupsahti eteeni!

      Poista
  2. Tämän kirjan myötä kiinnostuin kovasti Watersista ja olenkin lukenut nyt häneltä kaiken paitsi ihan ensimmäisen kirjan, Tipping the Velvetin. Hieno, omintakeinen kirjailija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin käydä blogissasi kurkkaamassa postauksia muista Watersin kirjoista. Minulle tämä oli ensimmäinen hänen kirjoittamansa kirja mutta toivottavasti ei viimeinen.

      Poista
  3. Oi oi, tämä on lukulistallani ja kiehtoo nyt entistä enemmän (sivumäärä on vähän kauhistuttanut). Taitaa päästä pian lukuun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivumäärän ei tosiaan pidä antaa säikäyttää, kirja on yllättävän nopealukuinen! Toivottavasti pääset pian tätä lukemaan.

      Poista
  4. Tämä bingo on hauska!

    Pidin kovasti Vieraasta kartanossa ja muistakin Watersin kirjoista. Oma suosikkin on varmaankin Yövartio, mutta tämä ei jää kauas. Pidin kirjan hitaasta, odottavasta tunnelmasta, luokkayhteiskuntakuvauksesta ja siitä, miten Watersin tekstiin saattoi upota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bingo on tosiaan mainio!

      Kiitos vinkistä, pitää lisätä Yövartio lukulistalle. Sarah Watersin tuotanto alkoi kovasti kiinnostaa.

      Poista
  5. vieras kartanossa on odotellut puolisen vuotta hyllyssä sopivaa hetkeä... Ehkä pian! Palaan tekstiisi siis myöhemmin :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on