Siirry pääsisältöön

Sjón: Poika nimeltä Kuukivi

"Hän ei ollut osannut epäillä, että kun tauti alkaisi raivota, Reyjkavík tyhjenisi ja näyttäisi siltä kuin siellä ei tapahtuisi mitään, että kaupunki muuttuisi hylätyksi kulissiksi, jonka hän, Máni Steinn, voisi kuvitella minkä tahansa hurjan juonen tapahtumapaikaksi, tai oikeammin sanottuna paikaksi niille pahaenteisille tapahtumille, jotka elokuvissa kävisivät toteen tällaisessa tuhoon tuomittujen kylässä."
Sjón: Poika nimeltä Kuukivi (Like 2014)
Islanninkielinen alkuteos Mánasteinn - Drengurinn sem aldrei var til 2013
Suomentanut Tuomas Kauko
154 sivua
Poika nimeltä Kuukivi -romaanin päähenkilö on nuori poika, Máni Steinn, joka elää vuonna 1918 Reykjavikissa. Hän on kuusitoistavuotias ja kulkee omia polkujaan. Kirja alkaa homoseksuaalisesta kohtaamisesta, ja poika puhuu "asiakkaista", jotka ovat miehiä ja joita hän tapaa salaa rahasta. Näitä tapaamisia on matkan varrella useita, ja lopulta yhdestä sellaisesta muodostuu pojan elämän ratkaiseva käännekohta.

Reykjavikissa on kaksi elokuvateatteria, ja poika rakastaa niitä. Hän käy katsomassa elokuvia yhä uudelleen, ja elokuva säestävine orkestereineen nivoutuu voimakkaasti yhteen suuren pandemian, espanjantaudin, kanssa. Pinnan alla kytee räjähdys, jota symboloi samaan aikaan purkautuva Katla-tulivuori.

Romaani on vähäeleisyydestään ja toteavuudestaan huolimatta tavattoman kiihkeä. Teos sekoittaa unta ja todellisuutta, ja lisäksi siinä on paljon teemoja ja symboliikkaa, joiden pohtiminen esimerkiksi lukupiirissä olisi varmasti hyvin antoisaa. Vaikka sivuja ei ole paljon ja kerronta on niukkaa, tapahtuu pinnan alla paljon. Lukija saa täydentää fragmentaarisen tarinan mielessään, ja lisää pohdittavaa tarjoaa romaanin loppu, joka ikään kuin heittää palaset ilmaan. Ja vaikka kirjan käsittelemät aiheet ovat ahdistavia, jää romaanista valoisa olo. Mielenkiintoinen, kiehtova tarina!

Kirjasta on keskusteltu äskettäin lukupiirissä. Kaikkea kirjasta -blogissa referoidaan juonta tätä tekstiä laajemmin. Tämän kylän homopoika luki kirjan yhdeltä istumalta. Erjan mielestä kirja on yksinkertaisesti kaunis. Krista luki kirjan lukumaratonillaan ja Tuulevi piti kirjaa lumoavana.

Kommentit

  1. Tätä odotan kovasti kirjastosta :)

    VastaaPoista
  2. Kirjan nimi on kaunis ja vaikuttava! Olen ollut tästä varovaisen kiinnostunut, ehkä luenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En enää muista, miksi tästä kirjasta kiinnostuin. Odotin jotain muuta, joten yllätyin. En kuitenkaan pettynyt, sillä kirja on niin erityinen, omanlaisensa.

      Poista
  3. Mulla oli tämä kirjastosta varauksessa, mutta poistin varauksen nähtyäni elokuvan Suuri kauneus. Elokuva ei sinänsä liity tähän kirjaan mitenkään,mutta se sai minut taas muistamaan, miten tärkeää on olla uskollinen omille tärkeimmille asioilleen, kuten sille, mitä kirjoja lukee.

    Luen tämän kyllä ehkä jossain vaiheessa, jos vastaan tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuva kuulostaa kiinnostavalta.
      Tämä romaani oli jotain aivan muuta, kuin mitä odotin. Ehkä kannattaa antaa mahdollisuus.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on