Siirry pääsisältöön

Gabriel García Márquez: Mamá Granden hautajaiset

"Lintuhäkki tuli valmiiksi. Tottumuksen voimasta Baltazar ripusti sen verannan räystääseen, ja siinä vaiheessa kun hän lopetteli lounastaan puhuttiin jo kaikkialla että se on maailman kaunein häkki. Sitä vaelsi katsomaan sellainen määrä ihmisiä, että talon edustalle muodostui väkijoukko, ja Baltazarin täytyi ottaa häkki alas ja sulkea verstas."
(Novellista Baltazarin merkillinen iltapäivä)
Gabriel García Márquez: Mamá Granden hautajaiset
(WSOY 1981)
Espanjankielinen alkuteos Los Funerales de la Mamá Grande 1962
Suomentanut Matti Brotherus
152 sivua
Nobel-palkittu kolumbialaiskirjailija Gabriel García Márquez menehtyi kiirastorstaina. Hänen muistonsa kunnioittamiseksi Kirjoja ja Kakkuja -blogin Johanna julisti GGM-lukuhaasteen, jossa on jaettu kirjailijan tuotantoa bloggareiden kesken niin, että eri blogeissa luetaan eri teoksia. Minä päätin tarttua García Márquezin ensimmäiseen novellikokoelmaan, joka on vuonna 1962 julkaistu Mamá Granden hautajaiset. Kokoelmassa on kahdeksan kertomusta.

Jo ensimmäisestä novellista, Tiistain siesta, käy ilmi kirjailijan lakoninen tyyli. Äiti ja tytär ovat junamatkalla ja ohittavat kylän:
Orkesteri soitti iloista kappaletta musertavassa auringonpaahteessa.
Matkan syy on sellainen, että tunteenpurkaukset olisivat hyvin ymmärrettäviä, mutta äidin mukaan on tärkeää pysyä rauhallisena. Siestaa kuitenkin joudutaan häiritsemään, jotta tehtävä saadaan suoritettua.

Pienten havaintojen varaan rakentuu myös novelli Eräänä päivänä, jossa hammaslääkäri saa asiakkaan, jonka kanssa hän on politiikasta kovin eri mieltä. Kohtaamisesta muotoutuu hyvin mielenkiintoinen hetki.

Novellin Tässä kylässä ei ole varkaita päähenkilö on Dámaso, joka käy varkaissa. Saalinaan hänellä on kolme kulunutta biljardipalloa. Kylässä varkaus nostaa kohun, mutta koska siellä ei tunnetusti ole varkaita, päädytään syyttämään muukalaista. Dámaso puolestaan ei tiedä, mitä tekisi ryöstösaaliillaan.

Baltazarin merkillinen iltapäivä on Pentti Saaritsan suomentama, ja tarinan tärkeäksi motiiviksi nousee upea lintuhäkki, jonka Baltazar rakentaa. Häkin myötä Baltazarin päivästä muodostuu todellakin merkillinen, ja lukijan tehtäväksi jää täydentää, mitä mahtaa tapahtua merkillisen iltapäivän jälkeen.

Kokoelman niminovelli kertoo hyvin merkittävästä henkilöstä, Mamá Grandesta. Hän on ollut Macondon kylän keskipiste, ja
kaikki olivat tottuneet uskomaan että Mamá Grande omisti juoksevan ja seisovan veden, menneet ja tulevat sateet, kylätiet, puhelinpylväät, karkausvuodet ja kuumuuden ja että lisäksi hänellä oli perinnöllinen oikeus elämään ja maatiloihin.
Mamá Grande on niin merkittävä, että kyläläisten on vaikea uskoa, että hän ylipäätään voisi kuolla. Mutta niin merkittävä hän ei ole, etteikö hän lopulta kuolisi aivan kuin muutkin ihmiset.

Mainitsemieni lisäksi kokoelmasta löytyvät myös novellit Montielin leski, Päivä lauantain jälkeen ja
Tekoruusut. Kaikkia novelleja yhdistää jonkinlainen mystisyys: ihmiset eivät toimi odotustenmukaisesti ja esimerkiksi viimeksi mainitussa tarinassa sokea tuntuu näkevän paljon enemmän kuin muut ymmärtävät.

Gabriel García Márquez luo novelleissaan kuvia, jotka syntyvät lukijan mielessä eloon: on helppo kuvitella tarinoiden miljööt. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja erikoisia, ja yhdessä he muodostavat kyläyhteisöjä, jotka ovat aivan omanlaisiaan maailmoja. Ja vaikka henkilöhahmot ovat erikoisia, kertovat tarinat paljon ihmisyydestä.

Novellit rakentuvat vahvasti pienten yksityiskohtien varaan: niistä syntyy kiehtovia kokonaisuuksia, jotka luettuaan tuntee, että tarinat pitäisi lukea uudelleen, koska niistä varmasti löytyisi vielä jotain uutta oivallettavaa.

Kommentit

  1. Minäkin ajattelin nyt viikonloppuna lukaista oman GGM-kirjani. Tämä vaikuttaa kiinnostavalta. Novellit eivät yleensä minuun pure, mutta GGM taasen on oikein hyvä, joten Mama Grandea voisi joskus testata, kolahtaako vai ei. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minusta oikein toimiva novellikokoelma, nopealukuinen ja mielenkiintoinen. Suosittelen kokeilemaan! :)

      Poista
  2. Kiitos, kuulostaa kiinnostavalta. Kansikin varsin synkkä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kansi on kyllä mielenkiintoinen. Kuinkahan moni päätyisi sen perusteella ostamaan kirjan hyllyynsä?

      Poista
  3. Oh, luin Mamá Granden juuri ja vieläkin varpaiden alla polttelee Macondon katukivet. Tämä oli mukava, ytimekäs teos, jonka soisi kaikkien Sadan vuoden yksinäisyyden ystävien löytävän lisämausteeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole Sadan vuoden yksinäisyyttä vielä saanut luettua, mutta jospa syksyllä siihen tarttuisin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on